Itsenäisyys http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132893/all Fri, 16 Mar 2018 22:18:32 +0200 fi Tulevaisuuden vaihtoehto - liberaalinationalistinen vasemmisto http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252420-tulevaisuuden-vaihtoehto-liberaalinationalistinen-vasemmisto <p>Käsitekokonaisuus liberaalinationalistinen vasemmisto saattaa äkkiseltään vaikuttaa ristiriitaiselta. Onhan nationalismi totuttu yhdistämään äärioikeistolaisiin liikkeisiin ja puolueisiin, kun taas vasemmisto on mahdollisimman kaukana niistä. Mitä sitten on liberaalinationalistinen vasemmistolaisuus tai onko sellaista ylipäätään olemassa?</p><p>Liberaalinationalismin syntyjuuret ovat 1800-luvun alun romantiikan ajassa, kuten laajamittaisen eurooppalaisen nationalismin juuret muutenkin. Liberaalinationalismista tekee liberaalia tasa-arvon ja vapauden vaatimus. Tämä koskee niin yksilöitä kuin kansakuntia ja valtioita. Ollaan siis mahdollisimman kaukana vaikkapa ekspansiivisesta tai kulttuurisesta nationalismista, joissa korostuu oman valtion tai kansan ylivertaisuus muihin nähden. Liberaalinationalismissa kaikki kulttuurit, kansat, kielet ja valtiot ovat yhtä arvokkaita, ja niiden välinen yhteistyö nähdään hyvin suotavana, jopa välttämättömänä. Liberaalinationalistisia vasemmistoliikkeitä ja -puolueita on eri puolilla Eurooppaa, joskin ne ovat toistaiseksi varsin pieniä. Suomessa tätä suuntausta edustaa Itsenäisyyspuolue. Vaikka sitä ei usein mielletä vasemmistopuolueeksi, sitä se kuitenkin ohjelmiensa perusteella nimenomaan on.</p><p>Liberaalinationalismi kytkeytyy luontevasti vasemmiston perinteeseen tasa-arvon ja vapauden vaatimusten myötä. Mutta merkittävä ero nykyiseen vasemmistolaisuuteen syntyy, kun käsitellään valtion asemaa ja suhdetta muihin valtioihin. Liberaalinationalismi korostaa itsenäisen valtion roolia ja on siten sukua alkuperäiselle pohjoismaiselle sosialidemokratialle. Itsenäiset ja itseään hallitsevat valtiot nähdään mielekkäinä tekemään aitoa kansainvälistä yhteistyötä. EU:n kaltainen valtioliitto tai liittovaltio nähdään tavallista kansalaista kurjistavana, taloudellisen ja poliittisen eliitin etua ajavana ja tasa-arvon vastaisena projektina.</p><p>Liberaalinationalistisen vasemmiston keskiössä on hyvinvointivaltio ja kaikkien pärjääminen, pienet tuloerot ja oikeudenmukainen verotus. Tämän saavuttamiseksi valtion ja erityisesti itsenäisen keskuspankin rooli nähdään tärkeänä. Kun keskuspankki kykenee säätelemään rahan määrää taloudessa, se koituu kaikkien eduksi, myös talouden laskusuhdanteessa, jolloin valtion rahoituksella on mahdollista työllistää ihmisiä.</p><p>Vaikka valtio velkaantuisi, se velkaantuu pääasiassa itselleen, mikä ei ole lainkaan niin huono asia kuin liikepankeille velkaantuminen. Siksi esim. Japanin suuresta julkisesta velasta ei ole dramaattisia seurauksia, mutta Kreikan tai Espanjan velasta on. Julkinen velka yksityispankeille aiheuttaa sen, että palveluja joudutaan leikkaamaan ja julkista sektoria &rdquo;sopeuttamaan&rdquo;. Julkisen talouden vaikeudet näkyvät vastaavasti yksityisen sektorin ennätyssuurina voittoina ja osinkoina. Suomessa tämä valitettava kehitys on menossa valtavan harppauksen eteenpäin sote-uudistuksen myötä.</p><p>Liberaalinationalistit näkevät yhteisvaluutta euron monien ongelmien lähteenä. Euroalueella on niin erilaisia talouksia, että yhteinen valuutta aiheuttaa vakavia häiriöitä useimpien maiden talouteen. Niin ikään merkittävä ongelmien lähde on koko EU:n peruslähtökohtana oleva pääomien vapaa liikkuvuus, mikä tarkoittaa käytännössä intensiivistä veroparatiisien hyväksikäyttöä, siis verojen maksun välttelyä tai suoranaista veronkiertoa. Tämä laillistetun moraalittomuuden mahdollisuus tulee suoraan EU:n perustamissopimuksesta. Edellä luetellun takia EU ei täytä alkuunkaan liberaalinationalismin aidon kansainvälisen yhteistyön tavoitteita.</p><p>Asiantuntijat ja tutkijat tunnustavat laajalti EU:n ja euron ongelmat. Nykymuodossaan EU on tiensä päässä. Vaihtoehtoina ovat oikeastaan vain liittovaltiokehityksen syventäminen tai paluu kansallisvaltioiden muodostamaan talousalueeseen (ETA). Jälkimmäinen vaihtoehto on Suomen ja monen muun valtion kannalta ehdottomasti kannatettavampi, koska ETA:n myötä valtioilla on kaikki EU:n hyödyt, mutta ei mitään sen haittoja. Samalla yhteisvaluutta euron käyttö loppuisi, mistä olisi suunnaton hyöty monille kansakunnille. Euron hyvänä puolena on oikeastaan vain täysin ylikorostunut matkailunäkökulma: ei tarvitse vaihtaa rahaa siirryttäessä maasta toiseen. Lopulta se on kuitenkin hyvin vähäinen etu verrattuna euron aiheuttamaan valtavaan kansantaloudelliseen painolastiin.</p><p>Tulevaisuudessa koko Euroopan vasemmisto on ratkaisevan kysymyksen edessä: jatketaanko nykyisen ylikansallisen, lähinnä talouseliittiä hyödyttävän päätöksenteon ja sen lieveilmiöiden tukemista, vai nostetaanko tärkeimmiksi arvoiksi inhimillisyys, yhdenvertaisuus ja vapaus, jolloin paluu kansallisvaltioihin on välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Käsitekokonaisuus liberaalinationalistinen vasemmisto saattaa äkkiseltään vaikuttaa ristiriitaiselta. Onhan nationalismi totuttu yhdistämään äärioikeistolaisiin liikkeisiin ja puolueisiin, kun taas vasemmisto on mahdollisimman kaukana niistä. Mitä sitten on liberaalinationalistinen vasemmistolaisuus tai onko sellaista ylipäätään olemassa?

Liberaalinationalismin syntyjuuret ovat 1800-luvun alun romantiikan ajassa, kuten laajamittaisen eurooppalaisen nationalismin juuret muutenkin. Liberaalinationalismista tekee liberaalia tasa-arvon ja vapauden vaatimus. Tämä koskee niin yksilöitä kuin kansakuntia ja valtioita. Ollaan siis mahdollisimman kaukana vaikkapa ekspansiivisesta tai kulttuurisesta nationalismista, joissa korostuu oman valtion tai kansan ylivertaisuus muihin nähden. Liberaalinationalismissa kaikki kulttuurit, kansat, kielet ja valtiot ovat yhtä arvokkaita, ja niiden välinen yhteistyö nähdään hyvin suotavana, jopa välttämättömänä. Liberaalinationalistisia vasemmistoliikkeitä ja -puolueita on eri puolilla Eurooppaa, joskin ne ovat toistaiseksi varsin pieniä. Suomessa tätä suuntausta edustaa Itsenäisyyspuolue. Vaikka sitä ei usein mielletä vasemmistopuolueeksi, sitä se kuitenkin ohjelmiensa perusteella nimenomaan on.

Liberaalinationalismi kytkeytyy luontevasti vasemmiston perinteeseen tasa-arvon ja vapauden vaatimusten myötä. Mutta merkittävä ero nykyiseen vasemmistolaisuuteen syntyy, kun käsitellään valtion asemaa ja suhdetta muihin valtioihin. Liberaalinationalismi korostaa itsenäisen valtion roolia ja on siten sukua alkuperäiselle pohjoismaiselle sosialidemokratialle. Itsenäiset ja itseään hallitsevat valtiot nähdään mielekkäinä tekemään aitoa kansainvälistä yhteistyötä. EU:n kaltainen valtioliitto tai liittovaltio nähdään tavallista kansalaista kurjistavana, taloudellisen ja poliittisen eliitin etua ajavana ja tasa-arvon vastaisena projektina.

Liberaalinationalistisen vasemmiston keskiössä on hyvinvointivaltio ja kaikkien pärjääminen, pienet tuloerot ja oikeudenmukainen verotus. Tämän saavuttamiseksi valtion ja erityisesti itsenäisen keskuspankin rooli nähdään tärkeänä. Kun keskuspankki kykenee säätelemään rahan määrää taloudessa, se koituu kaikkien eduksi, myös talouden laskusuhdanteessa, jolloin valtion rahoituksella on mahdollista työllistää ihmisiä.

Vaikka valtio velkaantuisi, se velkaantuu pääasiassa itselleen, mikä ei ole lainkaan niin huono asia kuin liikepankeille velkaantuminen. Siksi esim. Japanin suuresta julkisesta velasta ei ole dramaattisia seurauksia, mutta Kreikan tai Espanjan velasta on. Julkinen velka yksityispankeille aiheuttaa sen, että palveluja joudutaan leikkaamaan ja julkista sektoria ”sopeuttamaan”. Julkisen talouden vaikeudet näkyvät vastaavasti yksityisen sektorin ennätyssuurina voittoina ja osinkoina. Suomessa tämä valitettava kehitys on menossa valtavan harppauksen eteenpäin sote-uudistuksen myötä.

Liberaalinationalistit näkevät yhteisvaluutta euron monien ongelmien lähteenä. Euroalueella on niin erilaisia talouksia, että yhteinen valuutta aiheuttaa vakavia häiriöitä useimpien maiden talouteen. Niin ikään merkittävä ongelmien lähde on koko EU:n peruslähtökohtana oleva pääomien vapaa liikkuvuus, mikä tarkoittaa käytännössä intensiivistä veroparatiisien hyväksikäyttöä, siis verojen maksun välttelyä tai suoranaista veronkiertoa. Tämä laillistetun moraalittomuuden mahdollisuus tulee suoraan EU:n perustamissopimuksesta. Edellä luetellun takia EU ei täytä alkuunkaan liberaalinationalismin aidon kansainvälisen yhteistyön tavoitteita.

Asiantuntijat ja tutkijat tunnustavat laajalti EU:n ja euron ongelmat. Nykymuodossaan EU on tiensä päässä. Vaihtoehtoina ovat oikeastaan vain liittovaltiokehityksen syventäminen tai paluu kansallisvaltioiden muodostamaan talousalueeseen (ETA). Jälkimmäinen vaihtoehto on Suomen ja monen muun valtion kannalta ehdottomasti kannatettavampi, koska ETA:n myötä valtioilla on kaikki EU:n hyödyt, mutta ei mitään sen haittoja. Samalla yhteisvaluutta euron käyttö loppuisi, mistä olisi suunnaton hyöty monille kansakunnille. Euron hyvänä puolena on oikeastaan vain täysin ylikorostunut matkailunäkökulma: ei tarvitse vaihtaa rahaa siirryttäessä maasta toiseen. Lopulta se on kuitenkin hyvin vähäinen etu verrattuna euron aiheuttamaan valtavaan kansantaloudelliseen painolastiin.

Tulevaisuudessa koko Euroopan vasemmisto on ratkaisevan kysymyksen edessä: jatketaanko nykyisen ylikansallisen, lähinnä talouseliittiä hyödyttävän päätöksenteon ja sen lieveilmiöiden tukemista, vai nostetaanko tärkeimmiksi arvoiksi inhimillisyys, yhdenvertaisuus ja vapaus, jolloin paluu kansallisvaltioihin on välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
1 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252420-tulevaisuuden-vaihtoehto-liberaalinationalistinen-vasemmisto#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspuolue Liberaalinationalismi Vapaus Vasemmisto Fri, 16 Mar 2018 20:18:32 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252420-tulevaisuuden-vaihtoehto-liberaalinationalistinen-vasemmisto
Väinö Linnan testamentti http://seppovaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250417-vaino-linnan-testamentti <p>&nbsp;</p><p>Risto Volanen vs. Väinö Linna.</p><p>Risto Volanen on yhdessä Lasse Lehtisen kassa tekemässään kirjassa Kuinka vallankumous levisi Suomeen tehnyt Linnan syypääksi siihen, että tapahtumien oikea luonne, vallankumous, on salattu hänen sukupolveltaan.</p><p>Äskettäin esitettiin YLE:ssä uusinta Olavi Puusaaren ohjelma &rdquo;Käy eespäin. Kun tämä teksti on erinomaisen tärkeä paitsi Linnan näkemysten myös ajankohtaisen kiistamme takia, olen purkanut Linnan tekstin, joka on lomittain ohjelman sisällä.</p><p>Vaikutta siltä, että se ei ole luettua vaan spontaania, tosin pitkälle mietittyä puhetta. Linna on varmaan antanut tapahtumista silloisen suuren kiistan aikana &rdquo;virallisempiakin&rdquo; mielipiteitä, mutta tämä on hänen vapaasti muotoilema esitys.</p><p>&nbsp;</p><p>xxxx</p><p>Käy eespäin 1967</p><p>Olavi Puusaari</p><p>Vallankumouksen julistivat punaiset miksi? N 5 min.</p><p>Jonkinlaisena perusnäkemyksenä voidaan esittää, että meillä laajat alemmat kansankerrokset olivat niin vieraantuneet yhtyeiskunnasta, että he olivat menettäneet henkisen yhteyden siihen ja tämä taas johtui ensinkin siitä taloudellisesta murroksesta, jonka yhteiskuntamme oli kokenut, mutta jota yhteiskunnalliset toimintamuodot eivät olleet seuranneet. Suulakon avullahan oli tosin saavutettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yksikamarinen eduskunta. Mutta tämä ei merkinnyt suuriakaan, sillä keisari piti valtaa käsissään, joten eduskunta ei kyennyt niihin uudistuksiin, jotka olisivat olleet tarpeellisia.</p><p>9</p><p>On vaikea sanoa, olisiko kansalaissota enää vuoden 17 jälkeen ollut vältettävissä, joka tapauksessa se olisi vaatinut nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä. Suomen</p><p>työväenliike oli tuolloin kuitenkin vielä pohjaltaan vahvasti parlamentaaristen menettelytapojen kannalla, ja sitä se oli vielä syksylläkin, jolloin vallankumousta äänestäneet ylimääräisessä puoluekokouksessa joutuivat selvään vähemmistöön. Mutta kesällä tapahtunut eduskunnan hajotus vähensi yhä joukkojen luottamusta parlamenttiin. Ja uudessa eduskunnassa sen jälkeen tapahtunut vallanjakotaistelu aiheutti suurlakon. Ja tämän yhteydessä suoritetut väkivallanteot ja terroriteot aiheuttivat yhä lisääntyvää kiihtymystä.</p><p>10.30</p><p>Porvarillisella puolella oli taas niin kauan nukuttu tsaarivallan suojassa, että sen sosiaaliset asenteet olivat luutuneet ja jäykistyneet eikä se ollut kykenevä niihin nopeisiin joustamisreaktioihin, jotka siinä tilanteessa olisivat olleet välttämättömiä. Ja näin oli syntynyt kaksi tosistaan täysin poikkeavaa moraalipiiriä, ja joilla ei ollut mitään kosketusta toisiinsa.</p><p>15</p><p>Monet ihmiset uskovat, että vallankumoukset syntyvät kovin helposti, mutta minä olen kyllä toista mieltä. Vaikka tiedollisella tasolla hajaannus olisi edennyt hyvin pitkälle, niin ihmisen tiedostamaton joukkovaisto pitää yhteisöjä vielä koossa. Mutta jos hajaannus ulottuu tarpeeksi syvälle näihin vaistoihin, niin siinä tilanteessa vallankumous on mahdollinen . Ja näin oli asianlaita Suomessa vuonna 1918.</p><p>- Mutta armeija ilman siveellistä voimaa ja kuria on häviöön tuomittu.</p><p>27.</p><p>Vapaussota nimityksellä on sikäli hiven oikeutusta, että monet valkoiset todella uskoivat käyvänsä vapaussotaa ja motivoivat toimintansa näin. Mutta toisaalta se olisi edellyttänyt, että kapinalliset olisivat pyrkineet itsenäistymistä vastustamaan ja se taas ei pidä paikkansa. Alun perinhän tällä linjalla asia määriteltiin niin, että sota tapahtui venäläisiä vastaan, joihin osa kansasta liittyi, mutta todellisuudessahan asia on niin, että osa venäläisistä liittyi kansaan, toisin sanoen kapinalliseen kansaan. He kylläkin aseistivat kapinalliset, mutta varsinaisten joukkojen apu oli suhteellisen vähäinen.</p><p>Luokka-sotanimitykselläkin on oikeutuksensa sikäli, että kapinan tekijöinä toimivat alemmat kansanluokat, mutta sen kukistajina eivät taas toimineet yksinomaan rikkaat vaan hallituksen asevelvollisuuslain perustella muodostama armeija, jolla ei ollut luokkaluonnetta.</p><p>Mutta kansalaissota on asianmukaisin ilmaisi, koska se nyt ainakin pitää paikkansa ja että sitä kävivät Suomen kansalaiset keskenään.</p><p>62</p><p>Niin perussyynä on viha ja joka kutsuu pintaa ihmien henkiset primitiivireaktiot ja tämä viha taas johtui pääasiassa kapinallisten suorittamista murhista ja väkivallanteoista. Minä en usko että itse sota semmoisenaan oli niinkään suurena syynä, sillä ihmiset, jotka molemmat on aseistautuneet ja taistelevat ja kummallakin on puolustautumisen mahdollisuus, ovat toisessa asemassa kuin turvattomat ihmiset, jotenka heihin kohdistuva väkivalta herättää helposti syviä suuttumusreaktioita. Toisena syynä täytyy pitää sitä sosiaalisen statuksen järkytystä, minkä kapinallisten alueella eläneet ennen niin mahtavat joutuivat kokemaan,. Kun nöyryys yht&acute;äkkiä muuttuu nöyryyttäjäksi, niin sielullinen sekasorto on valmis. Mutta on olemassa vielä omaehtoistakin aggressiivisuutta ja julmuutta, joka ei tarvitse edes tekosyytä vaan ainoastaan tilaisuuden, ja tämä on taas ihmisessä henkilökohtaisesti vaikuttava ominaisuus ja psykoanalyysi voi vastata paljoon tuollaisten tapausten osalta.</p><p>Kansalaissotien julmuus on yleinen asia, ja sen selittää se että ne ovat pohjimmiltaan uskonsotia, jolloin viha lähtee ihmisen koko primitiivisestä olemuksesta saakka.</p><p>Mitä taas kapinan rankaisutoimenpiteisiin tulee, niin ei voi vapauttaa vastuusta hallitusta ja sotilasjohtoa. Mikään hallitus ei tosin täysin pysty pitämään kurissa tuollaisia hajanaisia joukkoja, mutta sen velvollisuus olisi kuitenkin joka tapauksessa yrittää. Hallituksen ja sodanjohdon asenne oli väärä sen vuoksi, että he käsittivät itsensä jonkinlaiseksi sotivaksi osapuoleksi eikä järjestyksen palauttajaksi. Ja laillinen hallitus, joka palauttaa järjestystä, on kuitenkin velvollinen kunnioittamaan itse sitä järjestystä, jota se palauttaa. Vaikka rikollinen on lain rankaisuvallan alainen, on hän kuitenkin tietyssä mielessä sen suojeluksessa toisin sanoen häntä ei voi rankaista kuka tahansa ja miten tahansa. Muussa tapauksessa lain käyttäjä asettuu samaan asemaan lain rikkojan kanssa. Lait ja mieliteot ovat kaksi eri asiaa. Lain rikkojatkin ovat usein siitä selvillä, mutta lain käyttäjä ei koskaan saisi unohtaa tätä seikkaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Risto Volanen vs. Väinö Linna.

Risto Volanen on yhdessä Lasse Lehtisen kassa tekemässään kirjassa Kuinka vallankumous levisi Suomeen tehnyt Linnan syypääksi siihen, että tapahtumien oikea luonne, vallankumous, on salattu hänen sukupolveltaan.

Äskettäin esitettiin YLE:ssä uusinta Olavi Puusaaren ohjelma ”Käy eespäin. Kun tämä teksti on erinomaisen tärkeä paitsi Linnan näkemysten myös ajankohtaisen kiistamme takia, olen purkanut Linnan tekstin, joka on lomittain ohjelman sisällä.

Vaikutta siltä, että se ei ole luettua vaan spontaania, tosin pitkälle mietittyä puhetta. Linna on varmaan antanut tapahtumista silloisen suuren kiistan aikana ”virallisempiakin” mielipiteitä, mutta tämä on hänen vapaasti muotoilema esitys.

 

xxxx

Käy eespäin 1967

Olavi Puusaari

Vallankumouksen julistivat punaiset miksi? N 5 min.

Jonkinlaisena perusnäkemyksenä voidaan esittää, että meillä laajat alemmat kansankerrokset olivat niin vieraantuneet yhtyeiskunnasta, että he olivat menettäneet henkisen yhteyden siihen ja tämä taas johtui ensinkin siitä taloudellisesta murroksesta, jonka yhteiskuntamme oli kokenut, mutta jota yhteiskunnalliset toimintamuodot eivät olleet seuranneet. Suulakon avullahan oli tosin saavutettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yksikamarinen eduskunta. Mutta tämä ei merkinnyt suuriakaan, sillä keisari piti valtaa käsissään, joten eduskunta ei kyennyt niihin uudistuksiin, jotka olisivat olleet tarpeellisia.

9

On vaikea sanoa, olisiko kansalaissota enää vuoden 17 jälkeen ollut vältettävissä, joka tapauksessa se olisi vaatinut nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä. Suomen

työväenliike oli tuolloin kuitenkin vielä pohjaltaan vahvasti parlamentaaristen menettelytapojen kannalla, ja sitä se oli vielä syksylläkin, jolloin vallankumousta äänestäneet ylimääräisessä puoluekokouksessa joutuivat selvään vähemmistöön. Mutta kesällä tapahtunut eduskunnan hajotus vähensi yhä joukkojen luottamusta parlamenttiin. Ja uudessa eduskunnassa sen jälkeen tapahtunut vallanjakotaistelu aiheutti suurlakon. Ja tämän yhteydessä suoritetut väkivallanteot ja terroriteot aiheuttivat yhä lisääntyvää kiihtymystä.

10.30

Porvarillisella puolella oli taas niin kauan nukuttu tsaarivallan suojassa, että sen sosiaaliset asenteet olivat luutuneet ja jäykistyneet eikä se ollut kykenevä niihin nopeisiin joustamisreaktioihin, jotka siinä tilanteessa olisivat olleet välttämättömiä. Ja näin oli syntynyt kaksi tosistaan täysin poikkeavaa moraalipiiriä, ja joilla ei ollut mitään kosketusta toisiinsa.

15

Monet ihmiset uskovat, että vallankumoukset syntyvät kovin helposti, mutta minä olen kyllä toista mieltä. Vaikka tiedollisella tasolla hajaannus olisi edennyt hyvin pitkälle, niin ihmisen tiedostamaton joukkovaisto pitää yhteisöjä vielä koossa. Mutta jos hajaannus ulottuu tarpeeksi syvälle näihin vaistoihin, niin siinä tilanteessa vallankumous on mahdollinen . Ja näin oli asianlaita Suomessa vuonna 1918.

- Mutta armeija ilman siveellistä voimaa ja kuria on häviöön tuomittu.

27.

Vapaussota nimityksellä on sikäli hiven oikeutusta, että monet valkoiset todella uskoivat käyvänsä vapaussotaa ja motivoivat toimintansa näin. Mutta toisaalta se olisi edellyttänyt, että kapinalliset olisivat pyrkineet itsenäistymistä vastustamaan ja se taas ei pidä paikkansa. Alun perinhän tällä linjalla asia määriteltiin niin, että sota tapahtui venäläisiä vastaan, joihin osa kansasta liittyi, mutta todellisuudessahan asia on niin, että osa venäläisistä liittyi kansaan, toisin sanoen kapinalliseen kansaan. He kylläkin aseistivat kapinalliset, mutta varsinaisten joukkojen apu oli suhteellisen vähäinen.

Luokka-sotanimitykselläkin on oikeutuksensa sikäli, että kapinan tekijöinä toimivat alemmat kansanluokat, mutta sen kukistajina eivät taas toimineet yksinomaan rikkaat vaan hallituksen asevelvollisuuslain perustella muodostama armeija, jolla ei ollut luokkaluonnetta.

Mutta kansalaissota on asianmukaisin ilmaisi, koska se nyt ainakin pitää paikkansa ja että sitä kävivät Suomen kansalaiset keskenään.

62

Niin perussyynä on viha ja joka kutsuu pintaa ihmien henkiset primitiivireaktiot ja tämä viha taas johtui pääasiassa kapinallisten suorittamista murhista ja väkivallanteoista. Minä en usko että itse sota semmoisenaan oli niinkään suurena syynä, sillä ihmiset, jotka molemmat on aseistautuneet ja taistelevat ja kummallakin on puolustautumisen mahdollisuus, ovat toisessa asemassa kuin turvattomat ihmiset, jotenka heihin kohdistuva väkivalta herättää helposti syviä suuttumusreaktioita. Toisena syynä täytyy pitää sitä sosiaalisen statuksen järkytystä, minkä kapinallisten alueella eläneet ennen niin mahtavat joutuivat kokemaan,. Kun nöyryys yht´äkkiä muuttuu nöyryyttäjäksi, niin sielullinen sekasorto on valmis. Mutta on olemassa vielä omaehtoistakin aggressiivisuutta ja julmuutta, joka ei tarvitse edes tekosyytä vaan ainoastaan tilaisuuden, ja tämä on taas ihmisessä henkilökohtaisesti vaikuttava ominaisuus ja psykoanalyysi voi vastata paljoon tuollaisten tapausten osalta.

Kansalaissotien julmuus on yleinen asia, ja sen selittää se että ne ovat pohjimmiltaan uskonsotia, jolloin viha lähtee ihmisen koko primitiivisestä olemuksesta saakka.

Mitä taas kapinan rankaisutoimenpiteisiin tulee, niin ei voi vapauttaa vastuusta hallitusta ja sotilasjohtoa. Mikään hallitus ei tosin täysin pysty pitämään kurissa tuollaisia hajanaisia joukkoja, mutta sen velvollisuus olisi kuitenkin joka tapauksessa yrittää. Hallituksen ja sodanjohdon asenne oli väärä sen vuoksi, että he käsittivät itsensä jonkinlaiseksi sotivaksi osapuoleksi eikä järjestyksen palauttajaksi. Ja laillinen hallitus, joka palauttaa järjestystä, on kuitenkin velvollinen kunnioittamaan itse sitä järjestystä, jota se palauttaa. Vaikka rikollinen on lain rankaisuvallan alainen, on hän kuitenkin tietyssä mielessä sen suojeluksessa toisin sanoen häntä ei voi rankaista kuka tahansa ja miten tahansa. Muussa tapauksessa lain käyttäjä asettuu samaan asemaan lain rikkojan kanssa. Lait ja mieliteot ovat kaksi eri asiaa. Lain rikkojatkin ovat usein siitä selvillä, mutta lain käyttäjä ei koskaan saisi unohtaa tätä seikkaa.

 

]]>
12 http://seppovaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250417-vaino-linnan-testamentti#comments 1% Itsenäisyys Kansalaissota Vallankumous Vapaussota Sun, 04 Feb 2018 05:47:55 +0000 Seppo Väisänen http://seppovaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250417-vaino-linnan-testamentti
Järkyttävintä mitä olen pitkään aikaan lukenut meistä suomalaisista http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250414-jarkyttavinta-mita-olen-pitkaan-aikaan-lukenut-meista-suomalaisista <p><em><strong>&rdquo;Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan</strong>, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistön, 57 prosenttia, mielestä yksilön pitää vastata omasta hyvinvoinnistaan erittäin paljon. Läheisten hyvinvoinnista vastuuta suuntaa seitsemän kymmenestä vastaajasta perheille ja lähiomaisille.&rdquo; </em>Lähde <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10057951">YLE, 4.2.2018</a></p><p>Jos yksistään minä olisin näin ajatellut,<em>&quot;yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan</em>&quot; niin olisin hyväksynyt isäni ehdotuksen, 22-vuotiaana, vuonna1979 ja suostunut ottamaan vastaan sukumme omaisuuden siirron itselleni. Jättäen viisi veljeäni perinnöstä paitsi. Sen seurauksena olisin ajatellut vain omaa hyvinvointiani ja myynyt sen perinnön, vuonna 1987, eteenpäin ja alkanut elämään hurvittelevaa elämää niin kotimaassa kuin ulkomailla, unohtaen työnteon ja yrittämisen. Olisin todellakin elänyt paremman elämän yksilönä ja en olisi perustanut yritystä, joka on työllistänyt viimeisen 25-vuoden aikana suoranaisesti 350 työntekijää ja välillisesti saman verran. Eli satoja perheitä on saanut työni tuloksena elantonsa, ja eivät kärsi aktiivimallista tänä päivänä. Itse en olisi menettänyt kotiani, kotimaatani ja omaisuuttani toteutettuani ainutlaatuisen ja tuottavimman alansa yrityksen Suomessa, joka valtiovallan toimesta meiltä ryöstettiin.</p><p>Suomalaiset yksilöt, 92 prosenttia heistä, &nbsp;jotka näin on kyselyyn vastanneet ovat menettäneet valtion hallinnon, poliitikkojen ja virkamiesten epäreilun toiminnan tuloksena halun puhaltaa yhteen hiileen. Minä tyhmyyksissäni kuuluin siihen 8%:n vähemmistöön, joka oli kasvatettu ja ajatteli väärin.</p><p><strong>Moniko ymmärtää, että todellisuudessa tämä tutkimustulos oman hyvinvoinnin korostamisesta ja yhteiskunnan hylkäämisestä tarkoitta myös isänmaan Suomen itsenäisyyden puolustustahdon romahdusta?</strong></p><p><em>Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan&rdquo;</em>&nbsp; Tämä tarkoittaa sitä, että jos Suomeen hyökätään, niin ruusukimppujen kanssa miehittäjät vastaan otetaan, että he eivät meitä henkilökohtaisesti vahingoita. Kaikki ne aiemmat tutkimukset suomalisten maanpuolustustahdosta voidaan viskata roskakoriin, sillä ne ovat olleet vain mielistelyä, ei todellista uhrautumista itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.</p><p><strong>Nyt toivoisin todella, että tästä syntyisi vakava keskustelu niin mediassa kuin valtionjohdossa.</strong></p><p>Minä ymmärrän nyt näin, että olen koko elämäni ajan toiminut väärin, kun olen laittanut etusijalle Suomen, kanssaihmiset ja läheiseni, kun minun olisikin pitänyt ajatella vain omaa hyvinvointiani.</p><p>Tarkoittaako tämä nyt todella sitä, että suomalaisten lasten vanhempien täytyy alkaa kasvattamaan lapsistaan itsekkäitä, ei toisia ja yhteiskuntaa arvostavia ja yhteistä etua ajavia kansalaisia? Lapsista on kasvatettava itsekkäitä!</p><p>Elinkö todellakin elämäni siinä harhaluulossa, että minulla on omalta osaltani vastuu yhteiskunnan hyvinvoinnista, jonka toteutin ja yhteiskunta ei kantanut minusta vastuuta. Näinhän se todellisuudessa menikin. Älä Sinä tee samaa virhettä lyhyen elämäsi aikana!</p><p>Tämä tutkimustulos kertoo juuri siitä, josta viimeiset 25-vuotta olen kirjoittanut. <strong>&quot;Miksi kantaa vastuuta yksilönä yhteiskunnasta, kun yhteiskunta ei kanna vastuuta yksilöstä&quot;&nbsp;</strong></p><p>Ehkä nyt tuli se piilossa ollut totuus esille Suomesta, joka on merkittävän vakava asia Suomen kannalta ja halusta säilyttää itsenäisyys. Jos Suomessa tätä ei ymmärretä, niin Venäjällä tämä ymmärretään täysin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistön, 57 prosenttia, mielestä yksilön pitää vastata omasta hyvinvoinnistaan erittäin paljon. Läheisten hyvinvoinnista vastuuta suuntaa seitsemän kymmenestä vastaajasta perheille ja lähiomaisille.” Lähde YLE, 4.2.2018

Jos yksistään minä olisin näin ajatellut,"yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan" niin olisin hyväksynyt isäni ehdotuksen, 22-vuotiaana, vuonna1979 ja suostunut ottamaan vastaan sukumme omaisuuden siirron itselleni. Jättäen viisi veljeäni perinnöstä paitsi. Sen seurauksena olisin ajatellut vain omaa hyvinvointiani ja myynyt sen perinnön, vuonna 1987, eteenpäin ja alkanut elämään hurvittelevaa elämää niin kotimaassa kuin ulkomailla, unohtaen työnteon ja yrittämisen. Olisin todellakin elänyt paremman elämän yksilönä ja en olisi perustanut yritystä, joka on työllistänyt viimeisen 25-vuoden aikana suoranaisesti 350 työntekijää ja välillisesti saman verran. Eli satoja perheitä on saanut työni tuloksena elantonsa, ja eivät kärsi aktiivimallista tänä päivänä. Itse en olisi menettänyt kotiani, kotimaatani ja omaisuuttani toteutettuani ainutlaatuisen ja tuottavimman alansa yrityksen Suomessa, joka valtiovallan toimesta meiltä ryöstettiin.

Suomalaiset yksilöt, 92 prosenttia heistä,  jotka näin on kyselyyn vastanneet ovat menettäneet valtion hallinnon, poliitikkojen ja virkamiesten epäreilun toiminnan tuloksena halun puhaltaa yhteen hiileen. Minä tyhmyyksissäni kuuluin siihen 8%:n vähemmistöön, joka oli kasvatettu ja ajatteli väärin.

Moniko ymmärtää, että todellisuudessa tämä tutkimustulos oman hyvinvoinnin korostamisesta ja yhteiskunnan hylkäämisestä tarkoitta myös isänmaan Suomen itsenäisyyden puolustustahdon romahdusta?

Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan”  Tämä tarkoittaa sitä, että jos Suomeen hyökätään, niin ruusukimppujen kanssa miehittäjät vastaan otetaan, että he eivät meitä henkilökohtaisesti vahingoita. Kaikki ne aiemmat tutkimukset suomalisten maanpuolustustahdosta voidaan viskata roskakoriin, sillä ne ovat olleet vain mielistelyä, ei todellista uhrautumista itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.

Nyt toivoisin todella, että tästä syntyisi vakava keskustelu niin mediassa kuin valtionjohdossa.

Minä ymmärrän nyt näin, että olen koko elämäni ajan toiminut väärin, kun olen laittanut etusijalle Suomen, kanssaihmiset ja läheiseni, kun minun olisikin pitänyt ajatella vain omaa hyvinvointiani.

Tarkoittaako tämä nyt todella sitä, että suomalaisten lasten vanhempien täytyy alkaa kasvattamaan lapsistaan itsekkäitä, ei toisia ja yhteiskuntaa arvostavia ja yhteistä etua ajavia kansalaisia? Lapsista on kasvatettava itsekkäitä!

Elinkö todellakin elämäni siinä harhaluulossa, että minulla on omalta osaltani vastuu yhteiskunnan hyvinvoinnista, jonka toteutin ja yhteiskunta ei kantanut minusta vastuuta. Näinhän se todellisuudessa menikin. Älä Sinä tee samaa virhettä lyhyen elämäsi aikana!

Tämä tutkimustulos kertoo juuri siitä, josta viimeiset 25-vuotta olen kirjoittanut. "Miksi kantaa vastuuta yksilönä yhteiskunnasta, kun yhteiskunta ei kanna vastuuta yksilöstä" 

Ehkä nyt tuli se piilossa ollut totuus esille Suomesta, joka on merkittävän vakava asia Suomen kannalta ja halusta säilyttää itsenäisyys. Jos Suomessa tätä ei ymmärretä, niin Venäjällä tämä ymmärretään täysin.

]]>
20 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250414-jarkyttavinta-mita-olen-pitkaan-aikaan-lukenut-meista-suomalaisista#comments Hyvinvointi Itsenäisyys Suomi Sun, 04 Feb 2018 04:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250414-jarkyttavinta-mita-olen-pitkaan-aikaan-lukenut-meista-suomalaisista
Työ on toimintaa monessa muodossa http://donnybird.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249508-tyo-on-toimintaa-monessa-muodossa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Tämän aamun Puheenvuoron kirjoitukset inspiroivat minua kirjoittamaan hiukan jatkoa samoista aiheista.</p><p>&nbsp;</p><p>Yrittäjyys ja työ. Suuret vai pienet yritykset. Näiden välinen todellisuus, joka häviää tosiaankin median luomaan</p><p>uutisointiin. Vain suurien yritysten menettäminen globaalisuuden tuloksena saa meidät miettimään hetkeksi</p><p>pieleen mennyttä politiikkaamme. Entä tosiaan se miljoona uurastajaa, jotka ei tähän joukkoon kuulu.</p><p>&nbsp;</p><p>Helpoiten työttömyys ymmärretään tekniikan kehityksenä ja robottien uusilla rooleilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Työ on kuitenkin muuttamassa luonnettaan. Yhä enemmän tarvitsisimme kaiken tämän rinnalle luovuutta.</p><p>Luovuus on tukahdettu käsite. Konservatiivinen koulujärjestelmä on korostanut uutteruutta, täsmällisyyttä,</p><p>sääntöjen noudattamista ja pilkun viilaamista kaikkien toimintojen kohdalla. Joten olemme jääneet</p><p>oman kulttuurimme, laajemminkin, vangeiksi. Emme voi poiketa ajatuksella tai teolla kapealta tieltä.</p><p>Luterilainen kuri on pakottanut jäykkyyteen, joka nyt vahingoittaa yhteistoimintaa kotimaassa, että</p><p>kansainvälisellä areenalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden itsestäänselvyyksien miettiminen on kuitenkin estetty, koska energia menee keskittymiseen</p><p>ja paniikkiin, kiireisen päivän pyörteessä. Luovuus tarvitsee aikaa, tilaa ja tukea. Mutta olemmekin</p><p>järjestämässä sosiaalista pakkopullaa, kontrollin kiristämistä, ja keskushallinnon toimenpiteitä</p><p>yksilön puolesta. Yksilön oma tarkoitus, nuoren halu elämään kumotaan kaikenlaisilla lailla.</p><p>On vaikea istua korkeassa tornissa ja tietää mihin mikäkin säädös johtaa. Niinpä tarvitaan enemmän</p><p>avointa keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Avoimuus on kuitenkin pieni voimavara. Jokainen tuntee loukkauksen tosiasioiden edessä. Kiukkuinen</p><p>lapsi on täynnä aineita, jotka eivät kehoon kuulu, ja yhtä paljon täynnä yhteiskunnan luomia odotuksia ja</p><p>luovuuden tilan puutetta. Joko koulun toimesta, tai stressistä kärsivien vanhempien oman turhaituneisuuden</p><p>tuloksena, jo toisessa sukupolvessa. Nyt ei enää ole itsestään selvää, että nuori löytää jotain mielekästä</p><p>toimintaa. Jokaisesta ei ole urheilun piiriin. Oma toiminta on parasta terapiaa luovuuden puitteissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ajatushautamoa tarvitaan jokaisessa kyläkolkassa. Ehdotankin, että kunnat, tai maakunnat sitten joskus,</p><p>luovat paikan, jossa voidaan antaa nuorille tila, ajatuksia, taidetta, tekniikkaa ja innovaatiota. Ja koko</p><p>kaupunki ja kylä antaa siihen vapaat kädet, että kustantaa sen ajan. Se ei olisi hukattua aikaa, vaan omaa</p><p>aikaa luovuuteen. Materiaalit voisivat olla kierrätystä, lahjoituksia ja kaikkien muiden ihmisten antamaa</p><p>aikaa. Joko ostettua tai vapaaehtoista. Tälläinen meiltä puuttuu. Työpajat eivät ihan ole näitä vapaita</p><p>innovaatiopaikkoja nuorille, vaikka vanhempi väki niissä näyttääkin viihtyvän suhteellisen hyvin.</p><p>Tämä ei ole ammatillisen koulutuksen poistamista. Vaan laajempaa tapaa saada kiinnostus omaan</p><p>tekemiseen.</p><p>Oma tekeminen on kuitenkin ihmisen perusluonne. Siihen sisältyy vahvasti lähiympäristö. Niinpä</p><p>monelta jää huomaamatta, itsenäinen ihminen tarvitsee itsenäisen maan, ja kunnan. Valitettavasti</p><p>ihminen ei ole psykologisesti vielä muuttunut globaaliksi eläimeksi. Ei ihan oikeasti, ei ihan käytännössä.</p><p>Ne ihmiset, jotka pystyvät omaamaan globaalisuuden tarpeet, eivät yhtä aikaa huomaa, että globaalisuus</p><p>myös vaatii paikallista hyvää toimintaa. Usein nämä asetetaan vastakkain. Väärä lähtökohta on juuri tämä.</p><p>Jos paikallisuus ei kukoista, mistä se kansainvälisyys kukoistaa. On meillä hassuja luuloja, ja ohjaamista</p><p>moneen suuntaan. Yhteistoiminta voi vain vahvistua vahvasta itsetunnosta, mihin auttaa myös vahva</p><p>paikallisuus. Toisin sanoen se kirottu isänmaallisuus, kunnia ja maine. Emme kai halua sitä menettää.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaaliviikko ei kuitenkaan yhdellä vaalilla ratkaise maan suuntaa, mutta hyvä jos sytyttäisi uutta ajatusta</p><p>ihmisen todellisesta olemuksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>link</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/CgCdsERkqrc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/CgCdsERkqrc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 Tämän aamun Puheenvuoron kirjoitukset inspiroivat minua kirjoittamaan hiukan jatkoa samoista aiheista.

 

Yrittäjyys ja työ. Suuret vai pienet yritykset. Näiden välinen todellisuus, joka häviää tosiaankin median luomaan

uutisointiin. Vain suurien yritysten menettäminen globaalisuuden tuloksena saa meidät miettimään hetkeksi

pieleen mennyttä politiikkaamme. Entä tosiaan se miljoona uurastajaa, jotka ei tähän joukkoon kuulu.

 

Helpoiten työttömyys ymmärretään tekniikan kehityksenä ja robottien uusilla rooleilla.

 

Työ on kuitenkin muuttamassa luonnettaan. Yhä enemmän tarvitsisimme kaiken tämän rinnalle luovuutta.

Luovuus on tukahdettu käsite. Konservatiivinen koulujärjestelmä on korostanut uutteruutta, täsmällisyyttä,

sääntöjen noudattamista ja pilkun viilaamista kaikkien toimintojen kohdalla. Joten olemme jääneet

oman kulttuurimme, laajemminkin, vangeiksi. Emme voi poiketa ajatuksella tai teolla kapealta tieltä.

Luterilainen kuri on pakottanut jäykkyyteen, joka nyt vahingoittaa yhteistoimintaa kotimaassa, että

kansainvälisellä areenalla.

 

Näiden itsestäänselvyyksien miettiminen on kuitenkin estetty, koska energia menee keskittymiseen

ja paniikkiin, kiireisen päivän pyörteessä. Luovuus tarvitsee aikaa, tilaa ja tukea. Mutta olemmekin

järjestämässä sosiaalista pakkopullaa, kontrollin kiristämistä, ja keskushallinnon toimenpiteitä

yksilön puolesta. Yksilön oma tarkoitus, nuoren halu elämään kumotaan kaikenlaisilla lailla.

On vaikea istua korkeassa tornissa ja tietää mihin mikäkin säädös johtaa. Niinpä tarvitaan enemmän

avointa keskustelua.

 

Avoimuus on kuitenkin pieni voimavara. Jokainen tuntee loukkauksen tosiasioiden edessä. Kiukkuinen

lapsi on täynnä aineita, jotka eivät kehoon kuulu, ja yhtä paljon täynnä yhteiskunnan luomia odotuksia ja

luovuuden tilan puutetta. Joko koulun toimesta, tai stressistä kärsivien vanhempien oman turhaituneisuuden

tuloksena, jo toisessa sukupolvessa. Nyt ei enää ole itsestään selvää, että nuori löytää jotain mielekästä

toimintaa. Jokaisesta ei ole urheilun piiriin. Oma toiminta on parasta terapiaa luovuuden puitteissa.

 

Ajatushautamoa tarvitaan jokaisessa kyläkolkassa. Ehdotankin, että kunnat, tai maakunnat sitten joskus,

luovat paikan, jossa voidaan antaa nuorille tila, ajatuksia, taidetta, tekniikkaa ja innovaatiota. Ja koko

kaupunki ja kylä antaa siihen vapaat kädet, että kustantaa sen ajan. Se ei olisi hukattua aikaa, vaan omaa

aikaa luovuuteen. Materiaalit voisivat olla kierrätystä, lahjoituksia ja kaikkien muiden ihmisten antamaa

aikaa. Joko ostettua tai vapaaehtoista. Tälläinen meiltä puuttuu. Työpajat eivät ihan ole näitä vapaita

innovaatiopaikkoja nuorille, vaikka vanhempi väki niissä näyttääkin viihtyvän suhteellisen hyvin.

Tämä ei ole ammatillisen koulutuksen poistamista. Vaan laajempaa tapaa saada kiinnostus omaan

tekemiseen.

Oma tekeminen on kuitenkin ihmisen perusluonne. Siihen sisältyy vahvasti lähiympäristö. Niinpä

monelta jää huomaamatta, itsenäinen ihminen tarvitsee itsenäisen maan, ja kunnan. Valitettavasti

ihminen ei ole psykologisesti vielä muuttunut globaaliksi eläimeksi. Ei ihan oikeasti, ei ihan käytännössä.

Ne ihmiset, jotka pystyvät omaamaan globaalisuuden tarpeet, eivät yhtä aikaa huomaa, että globaalisuus

myös vaatii paikallista hyvää toimintaa. Usein nämä asetetaan vastakkain. Väärä lähtökohta on juuri tämä.

Jos paikallisuus ei kukoista, mistä se kansainvälisyys kukoistaa. On meillä hassuja luuloja, ja ohjaamista

moneen suuntaan. Yhteistoiminta voi vain vahvistua vahvasta itsetunnosta, mihin auttaa myös vahva

paikallisuus. Toisin sanoen se kirottu isänmaallisuus, kunnia ja maine. Emme kai halua sitä menettää.

 

Vaaliviikko ei kuitenkaan yhdellä vaalilla ratkaise maan suuntaa, mutta hyvä jos sytyttäisi uutta ajatusta

ihmisen todellisesta olemuksesta.

 

 

link

https://www.youtube.com/watch?v=CgCdsERkqrc

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://donnybird.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249508-tyo-on-toimintaa-monessa-muodossa#comments Itsenäisyys Luovuus Sun, 21 Jan 2018 11:52:59 +0000 tuula pakarinen-curry http://donnybird.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249508-tyo-on-toimintaa-monessa-muodossa
Case Suomen eriyttämiselle globalismista http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248645-case-suomen-eriyttamiselle-globalismista <p>Eriyttäminen ja lintukoto ovat vähintäänkin kummallisia sanoja tämänpäivän &ldquo;globaalissa&rdquo; maailmassa. Kummallisilta ne varmastikin kuulostavat erityisesti liberaalin korvissa, joka ei tunnu panevan mitään rajoja yhtään millekään.</p><p>Haluan tässä kuitenkin todistaa, että nykyisen Suomen perustus laskettiin uskonpuhdistuksen jälkeisenä aikana, ja siihen vaikuttivat sellaiset herrat kuin Martti Luther, Mikael Agricola, Kustaa Vaasa, Kustaa II Aadolf, Axel Oxenstierna, Olaus Petri, Isaacus Rothovius, Gezelius vanhempi ja nuorempi, ja Pietari Brahe. Tuohon aikaan ajoittuu myös Ruotsi-Suomen suurvalta-aika.</p><p>Sittemmin Suomen itsenäistymiseen kansakuntana vaikuttivat J.V. Snellman, Henrik Gabriel Porthan, Johan Ludvig Runeberg, Aleksis Kivi ja Elias Lönnrot.</p><p>Myöhemmin tältä pohjalta Suomessa on otettu käyttöön erilaisia järjestelmiä, kuten sosiaaliturva ja kansaneläke. Katson kuitenkin näin, että kaikki tämä on perustunut ja pohjautunut tuohon uskonpuhdistuksen jälkeiseen Ruotsi-Suomen kukoistuskauteen.</p><p>Voidaan siis sanoa, että Suomi on kehittynyt sellaiseksi yhteiskunnaksi, joka se on tänäpäivänä, aivan erityisissä olosuhteissa, Jumalan armosta ja rakkaudesta. Siksi yhteiskuntamme avaaminen ulkoiselle vaikutukselle on mielestäni riskialtista. Katson sen rapauttavan niitä perusteita, joille yhteiskuntamme on rakennettu, ja sitä kautta rapauttavan näitä maamme siunauksia, kuten sosiaaliturvaa ja kansaneläkettä.</p><p>Voimme tarjota rajoitettua apua ulkopuolisille, mutta emme kuitenkaan samalla saa luopua tai antaa periksi omasta uskostamme ja kulttuuristamme. Samoin Suomi tulee ohjata ulos erilaisista globaaleista järjestöistä, jotka pyrkivät omimaan maamme poliittista päätöksentekoa itselleen.</p><p>Suomi voi seistä verrattain itsenäisenä valtiona, kuten vaikkapa Norja, Sveitsi ja Islanti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eriyttäminen ja lintukoto ovat vähintäänkin kummallisia sanoja tämänpäivän “globaalissa” maailmassa. Kummallisilta ne varmastikin kuulostavat erityisesti liberaalin korvissa, joka ei tunnu panevan mitään rajoja yhtään millekään.

Haluan tässä kuitenkin todistaa, että nykyisen Suomen perustus laskettiin uskonpuhdistuksen jälkeisenä aikana, ja siihen vaikuttivat sellaiset herrat kuin Martti Luther, Mikael Agricola, Kustaa Vaasa, Kustaa II Aadolf, Axel Oxenstierna, Olaus Petri, Isaacus Rothovius, Gezelius vanhempi ja nuorempi, ja Pietari Brahe. Tuohon aikaan ajoittuu myös Ruotsi-Suomen suurvalta-aika.

Sittemmin Suomen itsenäistymiseen kansakuntana vaikuttivat J.V. Snellman, Henrik Gabriel Porthan, Johan Ludvig Runeberg, Aleksis Kivi ja Elias Lönnrot.

Myöhemmin tältä pohjalta Suomessa on otettu käyttöön erilaisia järjestelmiä, kuten sosiaaliturva ja kansaneläke. Katson kuitenkin näin, että kaikki tämä on perustunut ja pohjautunut tuohon uskonpuhdistuksen jälkeiseen Ruotsi-Suomen kukoistuskauteen.

Voidaan siis sanoa, että Suomi on kehittynyt sellaiseksi yhteiskunnaksi, joka se on tänäpäivänä, aivan erityisissä olosuhteissa, Jumalan armosta ja rakkaudesta. Siksi yhteiskuntamme avaaminen ulkoiselle vaikutukselle on mielestäni riskialtista. Katson sen rapauttavan niitä perusteita, joille yhteiskuntamme on rakennettu, ja sitä kautta rapauttavan näitä maamme siunauksia, kuten sosiaaliturvaa ja kansaneläkettä.

Voimme tarjota rajoitettua apua ulkopuolisille, mutta emme kuitenkaan samalla saa luopua tai antaa periksi omasta uskostamme ja kulttuuristamme. Samoin Suomi tulee ohjata ulos erilaisista globaaleista järjestöistä, jotka pyrkivät omimaan maamme poliittista päätöksentekoa itselleen.

Suomi voi seistä verrattain itsenäisenä valtiona, kuten vaikkapa Norja, Sveitsi ja Islanti.

]]>
0 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248645-case-suomen-eriyttamiselle-globalismista#comments Globalismi Itsenäisyys Ruotsi-Suomi Fri, 05 Jan 2018 06:55:52 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248645-case-suomen-eriyttamiselle-globalismista
Kansallistunne on Suomen elinehto http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248372-kansallistunne-on-suomen-elinehto <p>Suomen itsenäisyyden juhlavuosi alkaa olla ohi, ja vuosi onkin ollut kaikkine käänteineen melko mielenkiintoinen. Suomalaisten etujen ajaminen on tyrmätty rasistikortilla, ja laittomasti maassa olevien säilöönotto nähdään &quot;kaikuina 30-luvulta&quot;. Tavan isänmaalliset pentit ja liisat nähdään ennemmin natseina, kuin suomalaisen hyvinvointivaltion puolustajina. Kansallismielisyydestä on tullut kirosana.&nbsp;</p><p>Suomen kansan käymien taisteluiden jälkeen minua ihmetyttää, että veteraanien meille jättämää perintöä tulkitaan ja halutaan kohdella niin kovin eri tavoin. Valtion rajoilla ja suomalaisten vapaudella tai maamme itsenäisyydellä ei tunnuta näkevän sen ansaitsemaa arvoa. Kun viimeinen veteraani on saatettu haudan lepoon, en ole yhtään varma siitä, että heidän perintöään enää kohdeltaisiin edes niin hyvin kuin nyt.&nbsp;</p><p>On selvää, että kansan kahtijakautuminen on päivä päivältä yhä selkeämmin näkyvissä.&nbsp;&nbsp;Kansa on jakautunut maailmaa halaileviin globalisteihin ja valtion rajojen ja suomalaisten etuja puolustaviin kansallismielisiin.&nbsp;</p><p>Loppujen lopuksi näen, että ainoastaan siinä vaiheessa, kun kansa kohtaa jonkin ennennäkemättömän kriisin, kahtiajako voi unohtua. Yhteistä vihollista vastaan on taisteltu ennenkin, ja niin uskon käyvän tulevaisuudessakin. Olennaista kuitenkin on se, miksi meidän ylipäätään pitäisi odottaa kriisien syntymistä, kun me voisimme yhteistuumin ne estää ennalta. Valitettavasti vastapuolen arvot ovat niin erilaiset, ettei yhteistä näkemystä asioista tunnu löytyvän. Onneksi väliin jää valtava määrä tolkun ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa politiikkaan.&nbsp;</p><p>Fakta on se, että mittavilla väestönsiirroilla emme ratkaise maailman ongelmia nyt, emmekä huomenna. Laittomille annettavilla palveluilla ainoastaan syömme omiemme hyvinvointia ja annamme vieraiden ihmisten olla maassa, vaikkei heillä siihen ole minkäänlaista lupaa.&nbsp;</p><p>Suomalaiset rakensivat maan ja hyvinvointivaltion tyhjästä. Syvä kansallistunne mahdollisti itsenäistymispyrkimykset, jotka johtivat valtiomme itsenäistymiseen 1917. Meidän ensisijainen tehtävä on huolehtia oman kansan elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Kun omiemme asiat on hoidettu, voimme ohjata apua ulkomaille, sinne missä apua tarvitaan.&nbsp;</p><p>Niin kauan, kun kansallistunne ja vahva suomalainen identiteetti on olemassa, niin kauan maamme voi selvitä haasteista. Mikäli oman kansan merkitys lakkaa olemasta, sinä päivänä Suomellakaan ei valtiona ole enää minkäänlaista &nbsp;merkitystä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen itsenäisyyden juhlavuosi alkaa olla ohi, ja vuosi onkin ollut kaikkine käänteineen melko mielenkiintoinen. Suomalaisten etujen ajaminen on tyrmätty rasistikortilla, ja laittomasti maassa olevien säilöönotto nähdään "kaikuina 30-luvulta". Tavan isänmaalliset pentit ja liisat nähdään ennemmin natseina, kuin suomalaisen hyvinvointivaltion puolustajina. Kansallismielisyydestä on tullut kirosana. 

Suomen kansan käymien taisteluiden jälkeen minua ihmetyttää, että veteraanien meille jättämää perintöä tulkitaan ja halutaan kohdella niin kovin eri tavoin. Valtion rajoilla ja suomalaisten vapaudella tai maamme itsenäisyydellä ei tunnuta näkevän sen ansaitsemaa arvoa. Kun viimeinen veteraani on saatettu haudan lepoon, en ole yhtään varma siitä, että heidän perintöään enää kohdeltaisiin edes niin hyvin kuin nyt. 

On selvää, että kansan kahtijakautuminen on päivä päivältä yhä selkeämmin näkyvissä.  Kansa on jakautunut maailmaa halaileviin globalisteihin ja valtion rajojen ja suomalaisten etuja puolustaviin kansallismielisiin. 

Loppujen lopuksi näen, että ainoastaan siinä vaiheessa, kun kansa kohtaa jonkin ennennäkemättömän kriisin, kahtiajako voi unohtua. Yhteistä vihollista vastaan on taisteltu ennenkin, ja niin uskon käyvän tulevaisuudessakin. Olennaista kuitenkin on se, miksi meidän ylipäätään pitäisi odottaa kriisien syntymistä, kun me voisimme yhteistuumin ne estää ennalta. Valitettavasti vastapuolen arvot ovat niin erilaiset, ettei yhteistä näkemystä asioista tunnu löytyvän. Onneksi väliin jää valtava määrä tolkun ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa politiikkaan. 

Fakta on se, että mittavilla väestönsiirroilla emme ratkaise maailman ongelmia nyt, emmekä huomenna. Laittomille annettavilla palveluilla ainoastaan syömme omiemme hyvinvointia ja annamme vieraiden ihmisten olla maassa, vaikkei heillä siihen ole minkäänlaista lupaa. 

Suomalaiset rakensivat maan ja hyvinvointivaltion tyhjästä. Syvä kansallistunne mahdollisti itsenäistymispyrkimykset, jotka johtivat valtiomme itsenäistymiseen 1917. Meidän ensisijainen tehtävä on huolehtia oman kansan elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Kun omiemme asiat on hoidettu, voimme ohjata apua ulkomaille, sinne missä apua tarvitaan. 

Niin kauan, kun kansallistunne ja vahva suomalainen identiteetti on olemassa, niin kauan maamme voi selvitä haasteista. Mikäli oman kansan merkitys lakkaa olemasta, sinä päivänä Suomellakaan ei valtiona ole enää minkäänlaista  merkitystä. 

]]>
36 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248372-kansallistunne-on-suomen-elinehto#comments Itsenäisyys Maahanmuutto suomalaisuus Suomi100 Sat, 30 Dec 2017 17:42:33 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248372-kansallistunne-on-suomen-elinehto
Pohdintoja itsenäisyydestä, sisäisestä sovusta ja ulkovalloista v. 1917 lopussa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248294-pohdintoja-itsenaisyydesta-sisaisesta-sovusta-ja-ulkovalloista-v-1917-lopussa <p><em>Pohdintoja Suomen itsenäisyydestä ja sen edellytyksistä Euroopassa 1917</em></p><p><em>Suomi 100 vuotta sitten</em></p><p><strong>Pohjois-Satakunta, Ikaalinen perjantaina 28.12.1917</strong></p><p>*</p><p><em>&rdquo;<strong>Joulu</strong></em></p><p><em>on meillä taaskin ovella.&nbsp; Voinemmekohan tänäkään kristikansan rauhanjuhlana paremmin nyt kuin kolmena edellisenä vuonna puhua rauhasta. &nbsp;Tuoneekohan tämäkään joulu todellista rauhansanomaa niin maamme sisällisistä kuin ulkonaisista vihollisista.&nbsp; Sitä kuitenkin kaikkialla ja erittäinkin meidän köyhässä maassamme toivotaan ja odotetaan.</em></p><p><em>Voineekohan tämän verisen maailman sodan raunioista Euroopan pienet kansat nousta ja saada tunnustusta omille valtiomuodoilleen itsenäisiksi suurista kansoista riippumattomiksi kansakunniksi tai jäävätkö ne edelleenkin voimakkaampien sorrettaviksi.&nbsp; Sen kaiketi meille vasta tulevaisuus näyttää.</em></p><p><em>Suomen kansa m.m. seisoo nyt historiallisella hetkellä, suurten tapausten ovella.&nbsp; Jaksammeko säilyttää itsenäisyytemme tai täytyykö meidän sisällisten riitojemme tähden ottaa taka-askel siltä tieltä, joka nyt on avoinna!&nbsp; Täytyykö vieraan vallan sekaantua asioihimme ja tulla tänne lujalla kouralla rauhallisten kansalistemme henkeä ja omaisuutta suojelemaan?&nbsp; Jos niin käy, niin silloin ei taida itsenäisyyspyrintömme kovinkaan pitkälle päästä ja vieras, voimakkaampi valta on se mahti, joka tulee täällä määrääjäksemme</em>.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Tämä maalaiskauppala Ikaalisissa sata vuotta</strong> sitten ilmestyneen paikallislehden pääkirjoitusteksti panee ajattelemaan.</p><p>Taitaa teksti olla alun perin tarkoitettu viikkoa aikaisemmin, perjantaina 21.12.1917 joulun aluspäivinä julkaistavaksi, mutta liekö jäänyt tärkeämpien tekstien vuoksi välipäiville?&nbsp; Ken sen tietää.&nbsp; Vai onko kirjoittaja &ndash; joka lienee muuan pappismies &ndash; ollut joulun alla niin ylösotettu, että on saanut tekstinsä valmiiksi latomoon vasta pyhien jälkeen.</p><p>Mutta kirjoittaja käyttää sanaa viisaasti ja pohtii kerrassaan tärkeitä asioita.&nbsp; Voiko jo kolme vuotta mellastaneen suursodan keskellä puhua rauhasta?&nbsp; Ja miten sen rauhan saavuttaisi, kun sitä näyttävät vihamielet saartavan niin ulkoa kuin sisältäkin.</p><p>Kirjoittaja potee myös huolta Euroopan pienten kansojen olosta ja noususta.&nbsp; Suomi oli kolme viikkoa aikaisemmin ikään kuin vaivihkaa ja &rdquo;<em>matalalla profiililla</em>&rdquo; julkaissut itsensä valtiollisesti itsenäiseksi, ja nyt odoteltiin, miten muut kansakunnat tähän uskaliaaksikin tuomittuun hankkeeseen suhtautuvat.&nbsp;</p><p>Maanantaina 31.12.1917 oli sitten &ndash; vuoden viimeisellä tiimalla &ndash; tulossa se ensimmäinen kansainvälinen askel kohti itsenäistä valtiollista tointa ja asemaa, kun Venäjän kansankomissaarien neuvosto nenämiestensä toimesta olisi piirtävä Svinhufvudin lähetyskunnan riemuksi puumerkkinsä muutamaan kertaan sorvailtuun anelmaan tämän suurenmoisen itsenäisyyden tunnustamiseksi.&nbsp; Ja tulihan siihen sitten nimiä: <strong>Uljanov (Lenin)</strong> jne.&nbsp;</p><p><strong>Mutta kysymys rauhasta ja väkivallasta</strong>, ja siitä, että:</p><p>&rdquo;<em>Voineekohan tämän verisen maailman sodan raunioista Euroopan pienet kansat nousta ja saada tunnustusta omille valtiomuodoilleen itsenäisiksi suurista kansoista riippumattomiksi kansakunniksi tai jäävätkö ne edelleenkin voimakkaampien sorrettaviksi</em>&rdquo;,</p><p>oli jäävä vielä odottamaan pysyvämpää ja parempaa vastausta.&nbsp;</p><p>Totisinta totta oli se, minkä maalaiskauppalan skribentti pääkirjoituksensa lopuksi paperille pani tasan sata vuotta sitten:</p><p><em>&rdquo;Suomen kansa m.m. seisoo nyt historiallisella hetkellä, suurten tapausten ovella.&nbsp; Jaksammeko säilyttää itsenäisyytemme tai täytyykö meidän sisällisten riitojemme tähden ottaa taka-askel siltä tieltä, joka nyt on avoinna!&rdquo;</em></p><p>Vakavien kysymystensä ja pohdintansa lomassa osoitti hän myös poliittista ja historiallista viisautta jättäessään tarkemmin nimeämättä ne ulkoiset voimat, jotka meidän tuossa vaiheessa jo perin toraisaa kansaparkaamme ulkoa uhkasivat (kaksittainhan niitä oli):</p><p><em>&rdquo;Täytyykö vieraan vallan sekaantua asioihimme ja tulla tänne lujalla kouralla rauhallisten kansalistemme henkeä ja omaisuutta suojelemaan?&nbsp; Jos niin käy, niin silloin ei taida itsenäisyyspyrintömme kovinkaan pitkälle päästä ja vieras, voimakkaampi valta on se mahti, joka tulee täällä määrääjäksemme</em>.&rdquo;</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohdintoja Suomen itsenäisyydestä ja sen edellytyksistä Euroopassa 1917

Suomi 100 vuotta sitten

Pohjois-Satakunta, Ikaalinen perjantaina 28.12.1917

*

Joulu

on meillä taaskin ovella.  Voinemmekohan tänäkään kristikansan rauhanjuhlana paremmin nyt kuin kolmena edellisenä vuonna puhua rauhasta.  Tuoneekohan tämäkään joulu todellista rauhansanomaa niin maamme sisällisistä kuin ulkonaisista vihollisista.  Sitä kuitenkin kaikkialla ja erittäinkin meidän köyhässä maassamme toivotaan ja odotetaan.

Voineekohan tämän verisen maailman sodan raunioista Euroopan pienet kansat nousta ja saada tunnustusta omille valtiomuodoilleen itsenäisiksi suurista kansoista riippumattomiksi kansakunniksi tai jäävätkö ne edelleenkin voimakkaampien sorrettaviksi.  Sen kaiketi meille vasta tulevaisuus näyttää.

Suomen kansa m.m. seisoo nyt historiallisella hetkellä, suurten tapausten ovella.  Jaksammeko säilyttää itsenäisyytemme tai täytyykö meidän sisällisten riitojemme tähden ottaa taka-askel siltä tieltä, joka nyt on avoinna!  Täytyykö vieraan vallan sekaantua asioihimme ja tulla tänne lujalla kouralla rauhallisten kansalistemme henkeä ja omaisuutta suojelemaan?  Jos niin käy, niin silloin ei taida itsenäisyyspyrintömme kovinkaan pitkälle päästä ja vieras, voimakkaampi valta on se mahti, joka tulee täällä määrääjäksemme.”

*

Tämä maalaiskauppala Ikaalisissa sata vuotta sitten ilmestyneen paikallislehden pääkirjoitusteksti panee ajattelemaan.

Taitaa teksti olla alun perin tarkoitettu viikkoa aikaisemmin, perjantaina 21.12.1917 joulun aluspäivinä julkaistavaksi, mutta liekö jäänyt tärkeämpien tekstien vuoksi välipäiville?  Ken sen tietää.  Vai onko kirjoittaja – joka lienee muuan pappismies – ollut joulun alla niin ylösotettu, että on saanut tekstinsä valmiiksi latomoon vasta pyhien jälkeen.

Mutta kirjoittaja käyttää sanaa viisaasti ja pohtii kerrassaan tärkeitä asioita.  Voiko jo kolme vuotta mellastaneen suursodan keskellä puhua rauhasta?  Ja miten sen rauhan saavuttaisi, kun sitä näyttävät vihamielet saartavan niin ulkoa kuin sisältäkin.

Kirjoittaja potee myös huolta Euroopan pienten kansojen olosta ja noususta.  Suomi oli kolme viikkoa aikaisemmin ikään kuin vaivihkaa ja ”matalalla profiililla” julkaissut itsensä valtiollisesti itsenäiseksi, ja nyt odoteltiin, miten muut kansakunnat tähän uskaliaaksikin tuomittuun hankkeeseen suhtautuvat. 

Maanantaina 31.12.1917 oli sitten – vuoden viimeisellä tiimalla – tulossa se ensimmäinen kansainvälinen askel kohti itsenäistä valtiollista tointa ja asemaa, kun Venäjän kansankomissaarien neuvosto nenämiestensä toimesta olisi piirtävä Svinhufvudin lähetyskunnan riemuksi puumerkkinsä muutamaan kertaan sorvailtuun anelmaan tämän suurenmoisen itsenäisyyden tunnustamiseksi.  Ja tulihan siihen sitten nimiä: Uljanov (Lenin) jne. 

Mutta kysymys rauhasta ja väkivallasta, ja siitä, että:

Voineekohan tämän verisen maailman sodan raunioista Euroopan pienet kansat nousta ja saada tunnustusta omille valtiomuodoilleen itsenäisiksi suurista kansoista riippumattomiksi kansakunniksi tai jäävätkö ne edelleenkin voimakkaampien sorrettaviksi”,

oli jäävä vielä odottamaan pysyvämpää ja parempaa vastausta. 

Totisinta totta oli se, minkä maalaiskauppalan skribentti pääkirjoituksensa lopuksi paperille pani tasan sata vuotta sitten:

”Suomen kansa m.m. seisoo nyt historiallisella hetkellä, suurten tapausten ovella.  Jaksammeko säilyttää itsenäisyytemme tai täytyykö meidän sisällisten riitojemme tähden ottaa taka-askel siltä tieltä, joka nyt on avoinna!”

Vakavien kysymystensä ja pohdintansa lomassa osoitti hän myös poliittista ja historiallista viisautta jättäessään tarkemmin nimeämättä ne ulkoiset voimat, jotka meidän tuossa vaiheessa jo perin toraisaa kansaparkaamme ulkoa uhkasivat (kaksittainhan niitä oli):

”Täytyykö vieraan vallan sekaantua asioihimme ja tulla tänne lujalla kouralla rauhallisten kansalistemme henkeä ja omaisuutta suojelemaan?  Jos niin käy, niin silloin ei taida itsenäisyyspyrintömme kovinkaan pitkälle päästä ja vieras, voimakkaampi valta on se mahti, joka tulee täällä määrääjäksemme.”

*

]]>
0 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248294-pohdintoja-itsenaisyydesta-sisaisesta-sovusta-ja-ulkovalloista-v-1917-lopussa#comments Ikaalinen Itsenäisyys Lenin Sisällissota Suomi 100 vuotta Fri, 29 Dec 2017 09:41:24 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248294-pohdintoja-itsenaisyydesta-sisaisesta-sovusta-ja-ulkovalloista-v-1917-lopussa
Juhlavuodet muuttuvat aikojen mukana http://seppovaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247966-juhlavuodet-muuttuvat-aikojen-mukana <p>&nbsp;</p><p>Historia elää ajassa</p><p>Historiaa kirjoitetaan ajassa eli kukin aikakausi tulkitsee omasta kokemuksestaan ja aatteellisesta näkökulmastaan menneen ajan tapahtumat samoja faktoja uudelleen arvioiden. Niinpä esim. tämän päivän reformaatio oli uskonpuhdistus 1917 ja vielä 1967 ja varmaan 1987. Nyt se kuvastaa kirkkojen lähentymistä.</p><p>Samoin on bolshevikkikumouksen laita. Suomettumisen aikaan se oli &rdquo;lokakuun suuri sosialistinen vallankumous&rdquo;, melkeinpä yhteen kirjoitettuna. Nyt rohkenemme sanoa: Se ei ollut suuri, eikä sosialistinen, ei vallankumous, eikä tapahtunut edes lokakuussa.</p><p>Entä sitten Venäjän ja Suomen vuodet 1917-18. Vuoden 1968 Ranskan ylioppilasliikehdinnän jälkeen ymmärsin sen, että kyse oli pohjimmiltaan spontaanista liikehdinnästä, tyytymättömyydestä, jonka maailman ammattimaisin vallankumoushenkilö Lenin pystyi teoriansa mukaisesti käyttämään hyväkseen. Suomen sosialidemokraattisen liikkeen kautskyläiseen ohjelmaan ei kumouksen &rdquo;tekeminen&rdquo; onneksi kuulunut. Anthony F. Uptonin sanontaa käyttääkseni: He olivat maailman surumielisimpiä vallankumousmiehiä!</p><p>Mutta mitä lisää tuo tulkintaan tämä vuosi? Se on uutisten vastaanotto, niiden kokeminen, minkä somemaailma on tuonut elämäämme. Mutta samoin oli jo 1917 ja vielä suuremmassa määrin 1918. Ilman maailman parasta maaseutulehdistöä Suomi olisi hukkunut huhuihin. Vastuullinen media, lehdistö pelasti tässä suhteessa kansan. Mutta toisaalta se oli liian laadukas, uutisoidessaan tapahtumista muualla Suomessa vaikkapa Huittisten meijerillä se antoi sytykettä vastakkain asetteluun. Ei koskaan ole vihapuhe ollut niin voimissaan eduskuntaa myöten kuin syksyllä 1917 &ndash; paitsi ehkä vuotta myöhemmin.</p><p>Seppo Väisänen</p><p>Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Historia elää ajassa

Historiaa kirjoitetaan ajassa eli kukin aikakausi tulkitsee omasta kokemuksestaan ja aatteellisesta näkökulmastaan menneen ajan tapahtumat samoja faktoja uudelleen arvioiden. Niinpä esim. tämän päivän reformaatio oli uskonpuhdistus 1917 ja vielä 1967 ja varmaan 1987. Nyt se kuvastaa kirkkojen lähentymistä.

Samoin on bolshevikkikumouksen laita. Suomettumisen aikaan se oli ”lokakuun suuri sosialistinen vallankumous”, melkeinpä yhteen kirjoitettuna. Nyt rohkenemme sanoa: Se ei ollut suuri, eikä sosialistinen, ei vallankumous, eikä tapahtunut edes lokakuussa.

Entä sitten Venäjän ja Suomen vuodet 1917-18. Vuoden 1968 Ranskan ylioppilasliikehdinnän jälkeen ymmärsin sen, että kyse oli pohjimmiltaan spontaanista liikehdinnästä, tyytymättömyydestä, jonka maailman ammattimaisin vallankumoushenkilö Lenin pystyi teoriansa mukaisesti käyttämään hyväkseen. Suomen sosialidemokraattisen liikkeen kautskyläiseen ohjelmaan ei kumouksen ”tekeminen” onneksi kuulunut. Anthony F. Uptonin sanontaa käyttääkseni: He olivat maailman surumielisimpiä vallankumousmiehiä!

Mutta mitä lisää tuo tulkintaan tämä vuosi? Se on uutisten vastaanotto, niiden kokeminen, minkä somemaailma on tuonut elämäämme. Mutta samoin oli jo 1917 ja vielä suuremmassa määrin 1918. Ilman maailman parasta maaseutulehdistöä Suomi olisi hukkunut huhuihin. Vastuullinen media, lehdistö pelasti tässä suhteessa kansan. Mutta toisaalta se oli liian laadukas, uutisoidessaan tapahtumista muualla Suomessa vaikkapa Huittisten meijerillä se antoi sytykettä vastakkain asetteluun. Ei koskaan ole vihapuhe ollut niin voimissaan eduskuntaa myöten kuin syksyllä 1917 – paitsi ehkä vuotta myöhemmin.

Seppo Väisänen

Helsinki

]]>
0 http://seppovaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247966-juhlavuodet-muuttuvat-aikojen-mukana#comments Itsenäisyys Reformaatio Suomi 1917 Uskonpuhdistus Wed, 20 Dec 2017 16:07:06 +0000 Seppo Väisänen http://seppovaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247966-juhlavuodet-muuttuvat-aikojen-mukana
Itsenäisyys on paitsi lahja, niin myös tehtävä http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247588-itsenaisyys-on-paitsi-lahja-niin-myos-tehtava <p><strong>Presidentti Niinistö, ylipäällikön päiväkäsky 6.12.2017</strong></p><p><em>&quot;<strong>Itsenäisyys </strong>on paitsi lahja, niin myös tehtävä. Pitämällä Suomi ja <strong>suomalaiset </strong>hyvinvoivina ja maamme <strong>turvallisena </strong>elää, varmistamme kyvyn tehdä valintoja omista lähtökohdistamme jatkossakin. Näin osoitamme myös kunnioituksemme aikaisempien sukupolvien työtä ja uhrauksia kohtaan.&quot;</em></p><p><a href="http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?contentid=369765&amp;nodeid=44809&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI">presidentti.fi</a><br /><br />Miksi sitten niin nykyinen presidentti kuin hallituskin toimii lähes päinvastoin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Niinistö, ylipäällikön päiväkäsky 6.12.2017

"Itsenäisyys on paitsi lahja, niin myös tehtävä. Pitämällä Suomi ja suomalaiset hyvinvoivina ja maamme turvallisena elää, varmistamme kyvyn tehdä valintoja omista lähtökohdistamme jatkossakin. Näin osoitamme myös kunnioituksemme aikaisempien sukupolvien työtä ja uhrauksia kohtaan."

presidentti.fi

Miksi sitten niin nykyinen presidentti kuin hallituskin toimii lähes päinvastoin?

]]>
2 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247588-itsenaisyys-on-paitsi-lahja-niin-myos-tehtava#comments Itsenäisyys Thu, 14 Dec 2017 06:34:40 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247588-itsenaisyys-on-paitsi-lahja-niin-myos-tehtava
Paavo Väyrynen avasi uuden suomalaisen vuosisadan http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247534-paavo-vayrynen-avasi-uuden-suomalaisen-vuosisadan <p>Presidentinvaalit 2018 sai aivan uuden sykkeen &ndash; ikiliikkuja ja kansakuntamme tasoittaja europarlamentin jäsen <strong>Paavo Väyrynen</strong> aloitti oman vaalikampanjansa. Bruttona jätettiin 26.000 kannattajakorttia, jotka avasivat suomalaisille oikeat ja todelliset presidenttivaalit.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt istuvalle presidentille &ndash; Sauli Niinistölle on vakavasti otettava haastaja &ndash; tiukasti asiapitoinen ja todellisuuskriittinen haastaja laajalla kokemuspohjalla &hellip; Asiaytimiin menevä vaalikamppailu alkakoot &ndash; näin toivonee kansakuntamme hiljainen enemmistö, jolle itsenäisyys, omien asioiden päätöskyky ja yhteenkuuluvuus merkitsevät paljon </strong>---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>A</strong></p><p>&hellip;</p><p>~ <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712122200600061_pi.shtml"><u>http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712122200600061_pi.shtml</u></a> -</p><p>&rdquo; &hellip; Politiikkansa kärjeksi Väyrynen on nimennyt Suomen itsenäisyyden, puolueettomuuden, hallitun maahanmuuttopolitiikan ja koko maan tasapuolisen kehityksen, köyhyyden poistamisen sekä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistämisen &hellip; &rdquo; -Iltalehti</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kommentti ylläolevaan linkkikirjoitukseen</em>:</p><p>&rdquo;Väyrynen on itsenäisyysmies uudelle vuosisadallemme. Paavo on kirkkaasti sotilaallisen liittoutumattomuuden kannattaja sekä selkeä ja enemmistökansan ymmärtämä - &rdquo;Ei Natolle&rdquo;.</p><p>Väyrynen on kansakunnallemme tasapainottaja, nythän yhteiskuntaamme revitään kahteen leiriin &ndash; olemme vastakkainasettelun tiellä, niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Paavo ymmärtää Suomen erikoisen aseman täällä <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em>. Voin helposti nähdä, että Paavon vaalikampanja on vahvasti nousujohteinen, kun virallinen ehdokkuus vahvistuu!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>B</strong></p><p>&hellip;</p><p><strong>Tohtori Väyrynen oli ensimmäisessä vaalitentissä Helsingin Sanomatalossa</strong>, jossa Ilta-Sanomien tähtitoimittaja <strong>Timo Haapala</strong> alitti kaikki ne laaturimat, mitä edes iltapäivämedian lööpittäjille on asetettu ---</p><p>~ <a href="https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005486173.html"><u>https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005486173.html</u></a> -</p><p>&rdquo; &hellip; Kannattajakorttinsa kerännyt presidenttiehdokas Paavo Väyrynen oli IS:n presidentinvaalimessuilla tentittävänä. Sanomatalon Mediatori oli ääriään myöten täynnä, kun Väyrynen astui lavalle &hellip; &rdquo; -IS</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kommentti ylläolevaan linkkikirjoituksen videoklippiin</em>:</p><p>&rdquo;Paavo pesi napakan hienosti ala-arvoisesti toimineen &quot;tähtitoimittaja&quot; Timo Haapalan Sanomatalon presidenttimessuilla. Kuka katsoi kuunnellen toimittajan työskentelyn puolihysteerisine naurahduksineen, arvaa Paavon saavan heti avauksestaan paljon ääniä, sillä Suomen kansa ei pidä parjaamisesta ja aiheettomasta riekkumisesta, varsinkaan iltapäivälehtitoimittajalta.</p><p>Täysi tuki Väyrysen kampanjalle! Kiintoisaa oli myös se, että tänään ~35.000 kansalaista valitsi presidentti <strong>Urho Kekkosen</strong> merkittävimmäksi presidentiksemme [1. Kekkonen loi ilmiön suomalainen puolueettomuus ja saavutti itsenäisyyden huippumme ETYK-vuonna 1975. Uskon vakaasti, että Paavo on Urhon jalanjäljillä, kun uusi vuosisata on nyt näin Väyrysen presidenttikampanjalla avattu!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Presidenttikisa on nyt näin käynnistynyt &ndash; ja taistelu toisesta kierroksesta alkanut!</strong></p><p>Aiempia tekstejä <em>kommentteineen</em> Paavo Väyrysen etenemisestä kokoneimpana ulkopoliittisten asioiden hoitajana &ndash; täällä Suomessa:</p><p>&nbsp;</p><p>1 Väyrysen sujuvuus ärsyttää ja ihastuttaa</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/14/paavo-vayrynen-voi-olla-se-tarvittava-kriisijohtaja-2"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/14/paavo-vayrynen-voi-olla-se-tarvittava-kriisijohtaja-2</u></a> &ndash; [<em>367 </em>]</p><p>2 Paavo väyrynen tasapainottaa Suomen idän ja lännen väliin</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin</u></a> &ndash; [<em>237 </em>]</p><p>3 Itsenäisyysmies Väyrynen</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240124-itsenaisyysmies-paavo-vayrynen"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240124-itsenaisyysmies-paavo-vayrynen</u></a> &ndash; [<em>110 </em>]</p><p>4 Suomi 100 sai väyryspiristettä Linnanjuhliin!</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247226-suomi-100-saa-vayryspiristetta-linnan-juhliin"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247226-suomi-100-saa-vayryspiristetta-linnan-juhliin</u></a> &ndash; [<em>121 </em>]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Tekstinumerot</strong></p><p>[1 ~ <a href="https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005485969.html"><u>https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005485969.html</u></a> - &hellip; Kovin tuttu ja odotettu tulos. Kekkonen oli isäntä talossa, vei Suomen kaikin osin puolueettomuuteen, niin idän kuin lännen tunnustamina vuonna 1975. Mainittakoon, että tänään mitä todennäköisimmin presidentinvaaleihin osallistuva Paavo Väyrynen on Urho Kekkosen perinnön kantaja! Urho ymmärsi ja Paavo ymmärtää mitä merkitsee olo täällä Suomessa - idän ja lännen vedenjakajalla.</p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html</u></a> - [2005] &hellip; Presidentin vaalin lähestyessä on hyvä palauttaa mieliin presidentti Kekkosen aikakausi. Kekkosesta on kulunut yhtä paljon aikaa, kun oli hänen valtakausi Suomessa, siis saman verran kuin sosialidemokraatit ovat Suomen presidentin virkaa hoitaneet, 24 vuotta.<br /><br />Meillä on kokoaan uusi sukupolvi, joka ei elänyt Kekkosen aikakautta. Meillä on lisäksi sukupolvia, jotka väkevästi muistavat vallankäyttäjän, jolla oli särmää, karismaa ja auktoriteettia. Kekkosen henki elää edelleen kansan piirissä, kuten vuorineuvos <strong>Kari Kairamon</strong> Nokiassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU T 24 BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/825435110999751/"><u>FB</u></a> BLOG 157977</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> vayrynen_13122017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 13122017</p><p>&nbsp;</p><p>515_5017</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentinvaalit 2018 sai aivan uuden sykkeen – ikiliikkuja ja kansakuntamme tasoittaja europarlamentin jäsen Paavo Väyrynen aloitti oman vaalikampanjansa. Bruttona jätettiin 26.000 kannattajakorttia, jotka avasivat suomalaisille oikeat ja todelliset presidenttivaalit.

 

Nyt istuvalle presidentille – Sauli Niinistölle on vakavasti otettava haastaja – tiukasti asiapitoinen ja todellisuuskriittinen haastaja laajalla kokemuspohjalla … Asiaytimiin menevä vaalikamppailu alkakoot – näin toivonee kansakuntamme hiljainen enemmistö, jolle itsenäisyys, omien asioiden päätöskyky ja yhteenkuuluvuus merkitsevät paljon ---

 

A

~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712122200600061_pi.shtml -

” … Politiikkansa kärjeksi Väyrynen on nimennyt Suomen itsenäisyyden, puolueettomuuden, hallitun maahanmuuttopolitiikan ja koko maan tasapuolisen kehityksen, köyhyyden poistamisen sekä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistämisen … ” -Iltalehti

 

Kommentti ylläolevaan linkkikirjoitukseen:

”Väyrynen on itsenäisyysmies uudelle vuosisadallemme. Paavo on kirkkaasti sotilaallisen liittoutumattomuuden kannattaja sekä selkeä ja enemmistökansan ymmärtämä - ”Ei Natolle”.

Väyrynen on kansakunnallemme tasapainottaja, nythän yhteiskuntaamme revitään kahteen leiriin – olemme vastakkainasettelun tiellä, niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Paavo ymmärtää Suomen erikoisen aseman täällä idän ja lännen vedenjakajalla. Voin helposti nähdä, että Paavon vaalikampanja on vahvasti nousujohteinen, kun virallinen ehdokkuus vahvistuu!”

 

B

Tohtori Väyrynen oli ensimmäisessä vaalitentissä Helsingin Sanomatalossa, jossa Ilta-Sanomien tähtitoimittaja Timo Haapala alitti kaikki ne laaturimat, mitä edes iltapäivämedian lööpittäjille on asetettu ---

~ https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005486173.html -

” … Kannattajakorttinsa kerännyt presidenttiehdokas Paavo Väyrynen oli IS:n presidentinvaalimessuilla tentittävänä. Sanomatalon Mediatori oli ääriään myöten täynnä, kun Väyrynen astui lavalle … ” -IS

 

Kommentti ylläolevaan linkkikirjoituksen videoklippiin:

”Paavo pesi napakan hienosti ala-arvoisesti toimineen "tähtitoimittaja" Timo Haapalan Sanomatalon presidenttimessuilla. Kuka katsoi kuunnellen toimittajan työskentelyn puolihysteerisine naurahduksineen, arvaa Paavon saavan heti avauksestaan paljon ääniä, sillä Suomen kansa ei pidä parjaamisesta ja aiheettomasta riekkumisesta, varsinkaan iltapäivälehtitoimittajalta.

Täysi tuki Väyrysen kampanjalle! Kiintoisaa oli myös se, että tänään ~35.000 kansalaista valitsi presidentti Urho Kekkosen merkittävimmäksi presidentiksemme [1. Kekkonen loi ilmiön suomalainen puolueettomuus ja saavutti itsenäisyyden huippumme ETYK-vuonna 1975. Uskon vakaasti, että Paavo on Urhon jalanjäljillä, kun uusi vuosisata on nyt näin Väyrysen presidenttikampanjalla avattu!”

 

Presidenttikisa on nyt näin käynnistynyt – ja taistelu toisesta kierroksesta alkanut!

Aiempia tekstejä kommentteineen Paavo Väyrysen etenemisestä kokoneimpana ulkopoliittisten asioiden hoitajana – täällä Suomessa:

 

1 Väyrysen sujuvuus ärsyttää ja ihastuttaa

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/14/paavo-vayrynen-voi-olla-se-tarvittava-kriisijohtaja-2 – [367 ]

2 Paavo väyrynen tasapainottaa Suomen idän ja lännen väliin

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin – [237 ]

3 Itsenäisyysmies Väyrynen

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240124-itsenaisyysmies-paavo-vayrynen – [110 ]

4 Suomi 100 sai väyryspiristettä Linnanjuhliin!

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247226-suomi-100-saa-vayryspiristetta-linnan-juhliin – [121 ]

 

 

Tekstinumerot

[1 ~ https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005485969.html - … Kovin tuttu ja odotettu tulos. Kekkonen oli isäntä talossa, vei Suomen kaikin osin puolueettomuuteen, niin idän kuin lännen tunnustamina vuonna 1975. Mainittakoon, että tänään mitä todennäköisimmin presidentinvaaleihin osallistuva Paavo Väyrynen on Urho Kekkosen perinnön kantaja! Urho ymmärsi ja Paavo ymmärtää mitä merkitsee olo täällä Suomessa - idän ja lännen vedenjakajalla.

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html - [2005] … Presidentin vaalin lähestyessä on hyvä palauttaa mieliin presidentti Kekkosen aikakausi. Kekkosesta on kulunut yhtä paljon aikaa, kun oli hänen valtakausi Suomessa, siis saman verran kuin sosialidemokraatit ovat Suomen presidentin virkaa hoitaneet, 24 vuotta.

Meillä on kokoaan uusi sukupolvi, joka ei elänyt Kekkosen aikakautta. Meillä on lisäksi sukupolvia, jotka väkevästi muistavat vallankäyttäjän, jolla oli särmää, karismaa ja auktoriteettia. Kekkosen henki elää edelleen kansan piirissä, kuten vuorineuvos Kari Kairamon Nokiassa.

 

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 157977

 

DOC vayrynen_13122017.doc – OpenOffice Writer

PVM 13122017

 

515_5017

]]>
107 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247534-paavo-vayrynen-avasi-uuden-suomalaisen-vuosisadan#comments Ei Natoon EU-kriittisyys Itsenäisyys Paavo Väyrynen Presidentinvaalit 2018 Wed, 13 Dec 2017 07:13:32 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247534-paavo-vayrynen-avasi-uuden-suomalaisen-vuosisadan
Suomi 100, eli itsenäisyys terminaalivaiheessa http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247282-suomi-100-eli-itsenaisyys-terminaalivaiheessa <p>Erilaisia kauhuskenaarioita Suomea kohtaavista turvallisuusuhista vähän aikaa sitten hihastaan ravistellut Turvallisuuskomitea unohti mainita yhden seikan. Jos Suomi haluttaisiin vallata, se kannattaisi tehdä itsenäisyyspäivänä. Sillä välin, kun Suomi juhli, eliitti kilisteli laseja ja identiteettipoliitikot kiistelivät natseista ja alpakoista, antoi Euroopan komissio vaivihkaa ehdotuksia EU:n liittovaltiokehityksen vauhdittamiseksi. Komissio esittää EU:lle muun muassa yhteistä valtiovarainministeriä ja myöhemmin keväällä investointitukijärjestelyä, jolla autettaisiin pulaan joutuneita maita. Lienee sanomattakin selvää, ettei Suomi olisi näissä karkeloissa saajan asemassa.</p><p>Verkkouutiset puolestaan kertoi tänään, kansamme toivojen kärsiessä krapulaansa, Saksan demarijohtaja <strong>Martin Schulzin</strong> haluavan Euroopan unionille vuoteen 2025 mennessä perustuslain, joka luo Euroopan Yhdysvallat. Schulz esittää yhtenäisemmän Euroopan lääkkeenä esimerkiksi maahanmuuttoon. Luulisi jo sokeankin näkevän otsallaan, ettei EU saanut vuonna 2015 pakolaiskriisin alkaessa aikaiseksi yhtään mitään ilman kansallisia päätöksiä. Aiemmin syksyllä Ranskan tuore presidentti <strong>Emmanuel Macron</strong> esitteli pitkälle meneviä ehdotuksia liittovaltiokehityksen syventämiseksi. Hän puhui esimerkiksi yhteisestä armeijasta ja verotusoikeudesta. Macronin ehdotuksista yhteiseurooppalaiset vaalilistat heikentäisivät suoraan suomalaisten edustajien mahdollisuuksia päästä edes parlamenttiin, jossa näistä asioista päätetään?</p><p>Missä luimistelevat nyt suomalaiset europarlamentaarikot, kansanedustajat, professorit ja ajatuspajat, jotka saarnaisivat päivittäin tästä liittovaltiokehityksestä, jota ajetaan nyt jo kirkkaassa päivänvalossa kansalaisten silmien alla? Te olette luoneet tilanteen, jossa <strong>Paavo Väyrysen</strong> presidenttiehdokkuus näyttäytyy monelle Suomen viimeisenä toivona. Hän on ainoa korkean profiilin poliitikko, joka pitää näitä asioita uskottavasti esillä.</p><p>Kuinka kukaan, tältä suvereniteettiamme pala palalta murentavalta kehitykseltä silmänsä ummistava suomalainen, kehtasi eilen juhlia itsenäisyyttä? Kuinka moni, tätä Suomen syömistä välinpitämättömyyttään ja tietämättömyyttään kannattava, kykeni seisomaan selkä suorana isoisänsä sankarihaudalla? Millaisen piston sydämessään tasavallan presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> tunsi isännöidessään veteraaneja linnan satavuotiskutsuilla?</p><p>Jos suomalaisille olisi eilen pitänyt joku tekstiviesti lähettää, sen olisi pitänyt olla valtakunnallinen varoitusviesti siitä, mitä maamme itsenäisyydelle tapahtuu, ellemme vihellä tätä liittovaltiopeliä poikki! Jos kaikilla tv- ja radiokanavilla lähetettävällä valtakunnallisella vaaratiedotteella pitäisi jostakin tiedottaa, niin aihe olisi tämä, eikä Kuusamossa seikkaileva karhu.</p><p>Tulevat presidentinvaalit ovat Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeät. Niissä on käytävä se keskustelu, mihin Suomea oikein ollaan viemässä ja mitä itsenäisyytemme meille merkitsee. Kansalle on tehtävä selväksi, ketä äänestetään liittovaltion puolesta ja ketä sitä vastaan. Suomalaisten on korkea aika herätä EU:ta koskevasta ruususen unestaan. Brexitin pitäisi osoittaa, että kun integraatiota vain syvennetään ja syvennetään, taka-askelten ottaminen on koko ajan vaikeampaa. Sitten kun Suomi on viety liittovaltioon, on jo myöhäistä. Kohdistamalla katseen Kataloniaan näemme sen, miten helposti valtio irrotetaan valtiosta keskellä hyväntahtoista eurooppalaista arvoyhteisöä.</p><p>Satavuotias Suomi tarvitsee uskallusta nostaa keskusteluun asiat, joista ei EU-eliitin selkääntaputtelua ole luvassa. Satavuotias Suomi tarvitsee rohkeutta ja johtajuutta, sillä edessä voi olla koviakin ratkaisuja itsenäisyyden turvaamiseksi. Oma kantani on tässä vaiheessa se, että euroeroon olisi varauduttava ja valmistauduttava välittömästi. EU:n osalta eteen tulevat ratkaisevat ajat. Valtioliitossa voimme pysyä, mikäli kansallisvaltioita vahvistetaan, muuten ratkaisu voi olla vain Fixit.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkit:</p><p><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ehdotusta-eun-valtiovarainministerista-pusketaan-eteenpain/778302/">http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ehdotusta-eun-valtiovarainministerista-pusketaan-eteenpain/778302/</a></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/saksan-demarijohtaja-tavoitteena-on-euroopan-yhdysvallat-vuonna-2025/">https://www.verkkouutiset.fi/saksan-demarijohtaja-tavoitteena-on-euroopan-yhdysvallat-vuonna-2025/</a></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/yhteinen-armeija-verotusoikeus-ranskan-presidentti-kertoi-eu-visionsa/">https://www.verkkouutiset.fi/yhteinen-armeija-verotusoikeus-ranskan-presidentti-kertoi-eu-visionsa/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erilaisia kauhuskenaarioita Suomea kohtaavista turvallisuusuhista vähän aikaa sitten hihastaan ravistellut Turvallisuuskomitea unohti mainita yhden seikan. Jos Suomi haluttaisiin vallata, se kannattaisi tehdä itsenäisyyspäivänä. Sillä välin, kun Suomi juhli, eliitti kilisteli laseja ja identiteettipoliitikot kiistelivät natseista ja alpakoista, antoi Euroopan komissio vaivihkaa ehdotuksia EU:n liittovaltiokehityksen vauhdittamiseksi. Komissio esittää EU:lle muun muassa yhteistä valtiovarainministeriä ja myöhemmin keväällä investointitukijärjestelyä, jolla autettaisiin pulaan joutuneita maita. Lienee sanomattakin selvää, ettei Suomi olisi näissä karkeloissa saajan asemassa.

Verkkouutiset puolestaan kertoi tänään, kansamme toivojen kärsiessä krapulaansa, Saksan demarijohtaja Martin Schulzin haluavan Euroopan unionille vuoteen 2025 mennessä perustuslain, joka luo Euroopan Yhdysvallat. Schulz esittää yhtenäisemmän Euroopan lääkkeenä esimerkiksi maahanmuuttoon. Luulisi jo sokeankin näkevän otsallaan, ettei EU saanut vuonna 2015 pakolaiskriisin alkaessa aikaiseksi yhtään mitään ilman kansallisia päätöksiä. Aiemmin syksyllä Ranskan tuore presidentti Emmanuel Macron esitteli pitkälle meneviä ehdotuksia liittovaltiokehityksen syventämiseksi. Hän puhui esimerkiksi yhteisestä armeijasta ja verotusoikeudesta. Macronin ehdotuksista yhteiseurooppalaiset vaalilistat heikentäisivät suoraan suomalaisten edustajien mahdollisuuksia päästä edes parlamenttiin, jossa näistä asioista päätetään?

Missä luimistelevat nyt suomalaiset europarlamentaarikot, kansanedustajat, professorit ja ajatuspajat, jotka saarnaisivat päivittäin tästä liittovaltiokehityksestä, jota ajetaan nyt jo kirkkaassa päivänvalossa kansalaisten silmien alla? Te olette luoneet tilanteen, jossa Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuus näyttäytyy monelle Suomen viimeisenä toivona. Hän on ainoa korkean profiilin poliitikko, joka pitää näitä asioita uskottavasti esillä.

Kuinka kukaan, tältä suvereniteettiamme pala palalta murentavalta kehitykseltä silmänsä ummistava suomalainen, kehtasi eilen juhlia itsenäisyyttä? Kuinka moni, tätä Suomen syömistä välinpitämättömyyttään ja tietämättömyyttään kannattava, kykeni seisomaan selkä suorana isoisänsä sankarihaudalla? Millaisen piston sydämessään tasavallan presidentti Sauli Niinistö tunsi isännöidessään veteraaneja linnan satavuotiskutsuilla?

Jos suomalaisille olisi eilen pitänyt joku tekstiviesti lähettää, sen olisi pitänyt olla valtakunnallinen varoitusviesti siitä, mitä maamme itsenäisyydelle tapahtuu, ellemme vihellä tätä liittovaltiopeliä poikki! Jos kaikilla tv- ja radiokanavilla lähetettävällä valtakunnallisella vaaratiedotteella pitäisi jostakin tiedottaa, niin aihe olisi tämä, eikä Kuusamossa seikkaileva karhu.

Tulevat presidentinvaalit ovat Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeät. Niissä on käytävä se keskustelu, mihin Suomea oikein ollaan viemässä ja mitä itsenäisyytemme meille merkitsee. Kansalle on tehtävä selväksi, ketä äänestetään liittovaltion puolesta ja ketä sitä vastaan. Suomalaisten on korkea aika herätä EU:ta koskevasta ruususen unestaan. Brexitin pitäisi osoittaa, että kun integraatiota vain syvennetään ja syvennetään, taka-askelten ottaminen on koko ajan vaikeampaa. Sitten kun Suomi on viety liittovaltioon, on jo myöhäistä. Kohdistamalla katseen Kataloniaan näemme sen, miten helposti valtio irrotetaan valtiosta keskellä hyväntahtoista eurooppalaista arvoyhteisöä.

Satavuotias Suomi tarvitsee uskallusta nostaa keskusteluun asiat, joista ei EU-eliitin selkääntaputtelua ole luvassa. Satavuotias Suomi tarvitsee rohkeutta ja johtajuutta, sillä edessä voi olla koviakin ratkaisuja itsenäisyyden turvaamiseksi. Oma kantani on tässä vaiheessa se, että euroeroon olisi varauduttava ja valmistauduttava välittömästi. EU:n osalta eteen tulevat ratkaisevat ajat. Valtioliitossa voimme pysyä, mikäli kansallisvaltioita vahvistetaan, muuten ratkaisu voi olla vain Fixit.

 

Linkit:

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ehdotusta-eun-valtiovarainministerista-pusketaan-eteenpain/778302/

https://www.verkkouutiset.fi/saksan-demarijohtaja-tavoitteena-on-euroopan-yhdysvallat-vuonna-2025/

https://www.verkkouutiset.fi/yhteinen-armeija-verotusoikeus-ranskan-presidentti-kertoi-eu-visionsa/

 

 

]]>
9 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247282-suomi-100-eli-itsenaisyys-terminaalivaiheessa#comments EU-armeija EU:n liittovaltiokehitys Itsenäisyys Presidentinvaali 2018 Turpo Thu, 07 Dec 2017 20:08:33 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247282-suomi-100-eli-itsenaisyys-terminaalivaiheessa
Kotiseutu sijaitsee rauhallisessa ja vauraassa kotimaassa http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247240-kotiseutu-sijaitsee-rauhallisessa-ja-vauraassa-kotimaassa <p>Tummanpunainen mies pääsi ottamaan pari askelta ennen kuin joutui hakatuksi. Syy pahoinpitelyyn oli rasismissa. Vihaiset miehet eivät sietäneet tummanpunaista miestä, alkoi kuulua ivahuutoja. Tummanpunainen mies sai päällensä annoksen ryöpytettyä vihaa, sillä yhteiskunnan tuomitsevat vihan kaverit ilmenivät omassa tilassaan yhteisönsä rankaisevana yliminänä. Kuin eläisin taas, huutaa nainen kadulla. Nyt on ennätykselliset olosuhteet, sillä kaikki on solidaarista. Eräs pariskunta säilytti vehnäjauhoja peltipurkissa kolme vuotta. Jauhoissa oli hiirien jättämiä jälkiä. He käyttivät jauhoja ruskean kastikkeen valmistamiseen. Eettisyys syntyy heidän olemisesta.</p><p>Köyhän lapsi hyppäsi kaikkein korkeammalle. Se hyväksyttiin vain siksi, että lapsen vanhemmat eivät saaneet asumistukea. Pulut voisivat kulkea hyvinvointiyhteiskunnassa monot jalassa, jos vasemmalla puolella merta olisi tuulista, muuten on hiljaista ja kylmää. Seuraavat tanssijat ovat venäläisiä, jotka esittävät kummallisuuksia. Heidät kuulutti lavalle paksu mies, jonka sormi vähän värähti salaman iskiessä maahan. Niin uutisissa aina sanotaan, muualla ei tapahdu mitään. Narkomaani kulkee tukka pystyssä pitkin katua taitettu kukka kädessä pummaten vastaantulijoilta yhtä euroa. Ei sitten, hän ulvahtaa ja uhoaa lähtevänsä Suomesta.</p><p>Nainen sanoi olleensa 33 vuotta naimisissa, hän väitti olevansa sankari. Ihmiset ovat sietämättömiä, siitä ei ole epäilystäkään. Helppo oli Daavidin tuhota filistealainen jättiläinen, aseteknologia sen teki mahdolliseksi. Sotatoimia ollaan yksityistämässä. Väsymys iskee ennen kuolemaa. Sairas pulu makaa maassa, sen vieressä surullinen torvensoittaja musisoi kauniita säveliä huulet veressä. Ihmisraunio ei kuole raunioille vaan tekemättömyyden vaippaan. Mies ei saanut yhtään joulukorttia, sillä hän on eläkkeellä. Runsaudensarvea ei ole olemassa, sillä maailmassa on kaikki. Eläkeläinen kuoli happipullot selässään, keuhkot rikkinäisinä, vaikka oli varakas mies.</p><p>Vanhus on kaatunut vessan lattialle. Verta on kaikkialla, siitä huolimatta vanhus juo raakaa viinaa suutaan himokkaasti aukoen. Sinä olet juopon näköinen, väittää silmälasipäinen viranomainen hänen vieressään. Yhdellä siivellä lentävä kärpänen on tuomittu samaan kotiseutuun lopuksi elämäkseen. Asianajaja väitti, että puukotustapaus oli oikeutettu, sillä uhri oli ottanut tupakan ja purukumia pöydältä luvatta. Uhri sai melkein sakot oikeudessa puhuessaan tuomion julistuksen päivänä karkealla kielellä. Mies ja nainen menettivät asuntonsa. Harmaa muuttoauto vei heidän vähäisen omaisuutensa kauas pois. Koululainen poltti tupakkaa koulun alueella, hän sai päiväsakkoja.&nbsp;On löydettävä hyvä paikka ja pysyttävä siellä.&nbsp;Kotiseutu sijaitsee rauhallisessa ja vauraassa kotimaassa.</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tummanpunainen mies pääsi ottamaan pari askelta ennen kuin joutui hakatuksi. Syy pahoinpitelyyn oli rasismissa. Vihaiset miehet eivät sietäneet tummanpunaista miestä, alkoi kuulua ivahuutoja. Tummanpunainen mies sai päällensä annoksen ryöpytettyä vihaa, sillä yhteiskunnan tuomitsevat vihan kaverit ilmenivät omassa tilassaan yhteisönsä rankaisevana yliminänä. Kuin eläisin taas, huutaa nainen kadulla. Nyt on ennätykselliset olosuhteet, sillä kaikki on solidaarista. Eräs pariskunta säilytti vehnäjauhoja peltipurkissa kolme vuotta. Jauhoissa oli hiirien jättämiä jälkiä. He käyttivät jauhoja ruskean kastikkeen valmistamiseen. Eettisyys syntyy heidän olemisesta.

Köyhän lapsi hyppäsi kaikkein korkeammalle. Se hyväksyttiin vain siksi, että lapsen vanhemmat eivät saaneet asumistukea. Pulut voisivat kulkea hyvinvointiyhteiskunnassa monot jalassa, jos vasemmalla puolella merta olisi tuulista, muuten on hiljaista ja kylmää. Seuraavat tanssijat ovat venäläisiä, jotka esittävät kummallisuuksia. Heidät kuulutti lavalle paksu mies, jonka sormi vähän värähti salaman iskiessä maahan. Niin uutisissa aina sanotaan, muualla ei tapahdu mitään. Narkomaani kulkee tukka pystyssä pitkin katua taitettu kukka kädessä pummaten vastaantulijoilta yhtä euroa. Ei sitten, hän ulvahtaa ja uhoaa lähtevänsä Suomesta.

Nainen sanoi olleensa 33 vuotta naimisissa, hän väitti olevansa sankari. Ihmiset ovat sietämättömiä, siitä ei ole epäilystäkään. Helppo oli Daavidin tuhota filistealainen jättiläinen, aseteknologia sen teki mahdolliseksi. Sotatoimia ollaan yksityistämässä. Väsymys iskee ennen kuolemaa. Sairas pulu makaa maassa, sen vieressä surullinen torvensoittaja musisoi kauniita säveliä huulet veressä. Ihmisraunio ei kuole raunioille vaan tekemättömyyden vaippaan. Mies ei saanut yhtään joulukorttia, sillä hän on eläkkeellä. Runsaudensarvea ei ole olemassa, sillä maailmassa on kaikki. Eläkeläinen kuoli happipullot selässään, keuhkot rikkinäisinä, vaikka oli varakas mies.

Vanhus on kaatunut vessan lattialle. Verta on kaikkialla, siitä huolimatta vanhus juo raakaa viinaa suutaan himokkaasti aukoen. Sinä olet juopon näköinen, väittää silmälasipäinen viranomainen hänen vieressään. Yhdellä siivellä lentävä kärpänen on tuomittu samaan kotiseutuun lopuksi elämäkseen. Asianajaja väitti, että puukotustapaus oli oikeutettu, sillä uhri oli ottanut tupakan ja purukumia pöydältä luvatta. Uhri sai melkein sakot oikeudessa puhuessaan tuomion julistuksen päivänä karkealla kielellä. Mies ja nainen menettivät asuntonsa. Harmaa muuttoauto vei heidän vähäisen omaisuutensa kauas pois. Koululainen poltti tupakkaa koulun alueella, hän sai päiväsakkoja. On löydettävä hyvä paikka ja pysyttävä siellä. Kotiseutu sijaitsee rauhallisessa ja vauraassa kotimaassa.


 


 

]]>
0 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247240-kotiseutu-sijaitsee-rauhallisessa-ja-vauraassa-kotimaassa#comments Hyvinvointi Itsenäisyys Kotimaa Kotiseutu Vauraus Wed, 06 Dec 2017 21:26:52 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247240-kotiseutu-sijaitsee-rauhallisessa-ja-vauraassa-kotimaassa
Suomi 100 - Tää täytyy hoksata http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247220-suomi-100-taa-taytyy-hoksata <p>En ehtinyt tehdä tästä räp-runosta videota, koska en ole vielä taitava sillä alalla,&nbsp;<br />mutta tässä kuitenkin ajatukseni Suomi 100 -teemaan littyen runomuodossa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi 100 - Tää täytyy hoksata</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Oma eduskunta saatiin jo 1906.</p><p>Alkoi siitä silloin aikakausi uus,</p><p>Lempeä oli meille tsaari Venäjän.</p><p>Kapea oli sarka maamiehen, kyntäjän.</p><p>&nbsp;</p><p>Miehet ja naiset, saivat kaikki äänestää.</p><p>Suomen asiat, kansa itse nyt päättää.</p><p>&nbsp;</p><p>Paljon oli kansanedustajia hyvin arkoja.</p><p>Vähän oli valtionkassassa markkoja.</p><p>Moni ei tohtinut uskoa itsenäisyyteen.</p><p>Nähty ei kauaksi tulevaisuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi kansakuntien perheeseen sit&#39; liittyi.</p><p>Uusi valtio maailmankartalle piirtyi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tahdottiin kuningas suojaksi Suomen,</p><p>Sotakin tuli &ndash; erilainen olikin huomen.</p><p>Kahleista Saksaan päästiin tuurilla,</p><p>Kovat olivat puheet radikaalien huulilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kapina soviteltiin Mäntsälässä.</p><p>Oikeutta vaadittiin nyt ja tässä.</p><p>Hallitukset kaatui ja ihmiset paatui.</p><p>Unelmia luotiin, tuli tanssit muotiin,</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan tuhonkierre Suomeenkin ylsi.</p><p>Pettuleipään kelpasi tuolloinkin jälsi.</p><p>Yhteisrintamana vihollinen torjuttiin.</p><p>Kiitosta Jumalalle kirkois&#39; veisattiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Moni ystävä ammuttiin ja traumat jäivät.</p><p>Raskaita olivat myös rauhan päivät.</p><p>Kun pakko oli antaa, niin teollisuus kasvoi.</p><p>Rauha saatiin rajalle, mutta paljon se maksoi.</p><p>&nbsp;</p><p>Lypsyl&#39; kävi piiat ja syntyi uudet riiat.</p><p>Ei kaikki mennyt aina putkeen,</p><p>muttei jääty paikalleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Edistyi monet alat, vannottiin vihkivalat.</p><p>Vaurastui vihdoin Suomi, tavaroita paljon loi.</p><p>Yhteinen oli huoli, miten lähimmäinen voi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta isänmaallisuus sitten unohdettiin.</p><p>Uudeksi ulkopolitiikka laitettiin.</p><p>Ei enää itse haluta tehdä päätöksiä.</p><p>Euroopan Liitto syytää meille säädöksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse itsensä Suomi kahlitsi.</p><p>Päättäjiä taas pelko hallitsi.</p><p>Kansa taas jakautuu ja vihoissaan parjaa:</p><p>Olemmeko teille vain vaalikarjaa?</p><p>Miksi eläminen vaan kallistuu?</p><p>Arvot katoaa, kansa maallistuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Työ kevyempää on kuin ennen, tessit riiston estää.</p><p>silti työkyvyttömyys kasvaa, ei pää tahdo kestää.</p><p>Ihmisiltä hyvää tahtoa viel&#39; löytyy, mutta valtiovelan eessä kyl&#39; pyörtyy.</p><p>Jotkut kansaa kiihottaa, näin toiset vouhottaa.</p><p>Toiset veroja kiertää, moni asia politiikassa hiertää.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksilökö onkin kaikkein tärkein?</p><p>Vaiko yhteistyö, mikä on onkaan oikein?</p><p>&nbsp;</p><p>Monella Suomessa myös on hätä.</p><p>Kenenkään ei nyt pidä missata tätä:</p><p>Suomi täyttää 100.</p><p>Tää täytyy hoksata.</p><p>Ei ole Suomea sinun tai minun, vaan se on yhteinen.</p><p>Yksi maa meillä vain on, asia ei ole tunneperusteinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Riidat monet on jo voitettu, ei enää toisia kiusata.</p><p>Kansanvaltaan aina luotettu, nyt pitää heikkoja jeesata.</p><p>Yhdessä kun tehdään ja hyvää mieltä luodaan,</p><p>Arvokas elämä kaikille näin suodaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos valta on meidän omissa käsis&#39;,</p><p>ei paljoa haittaa, että rahat on vähis&#39;.</p><p>Jos riitasointu hyvät päätökset estää,</p><p>täytyy vielä paljon köyhien kestää.</p><p>&nbsp;</p><p>Täällä toisiin pitää voida luottaa,</p><p>se yhteisölle onnea tuottaa.</p><p>Tämä aate kun kansan mielet voittaa,</p><p>sille parempi huomen koittaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toista tuhatta vuotta on jo ollut suomalaisuutta.</p><p>Siinä perinteitä on paljon, mutta jotain myös uutta.</p><p>Pitää muistaa, miksi Suomella on rajat, eihän Suomi syntynyt suotta.</p><p>Silloin rauhassa saa olla meidän majat ja voidaan juhlistaa sataa vuotta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hurraa ja eläköön ja Luojalle kiitos,</p><p>Kauan voi kestää tämä kansallinen liitos!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ehtinyt tehdä tästä räp-runosta videota, koska en ole vielä taitava sillä alalla, 
mutta tässä kuitenkin ajatukseni Suomi 100 -teemaan littyen runomuodossa.

 

 

 

Suomi 100 - Tää täytyy hoksata

 

Oma eduskunta saatiin jo 1906.

Alkoi siitä silloin aikakausi uus,

Lempeä oli meille tsaari Venäjän.

Kapea oli sarka maamiehen, kyntäjän.

 

Miehet ja naiset, saivat kaikki äänestää.

Suomen asiat, kansa itse nyt päättää.

 

Paljon oli kansanedustajia hyvin arkoja.

Vähän oli valtionkassassa markkoja.

Moni ei tohtinut uskoa itsenäisyyteen.

Nähty ei kauaksi tulevaisuuteen.

 

Suomi kansakuntien perheeseen sit' liittyi.

Uusi valtio maailmankartalle piirtyi.

 

Tahdottiin kuningas suojaksi Suomen,

Sotakin tuli – erilainen olikin huomen.

Kahleista Saksaan päästiin tuurilla,

Kovat olivat puheet radikaalien huulilla.

 

Kapina soviteltiin Mäntsälässä.

Oikeutta vaadittiin nyt ja tässä.

Hallitukset kaatui ja ihmiset paatui.

Unelmia luotiin, tuli tanssit muotiin,

 

Euroopan tuhonkierre Suomeenkin ylsi.

Pettuleipään kelpasi tuolloinkin jälsi.

Yhteisrintamana vihollinen torjuttiin.

Kiitosta Jumalalle kirkois' veisattiin.

 

Moni ystävä ammuttiin ja traumat jäivät.

Raskaita olivat myös rauhan päivät.

Kun pakko oli antaa, niin teollisuus kasvoi.

Rauha saatiin rajalle, mutta paljon se maksoi.

 

Lypsyl' kävi piiat ja syntyi uudet riiat.

Ei kaikki mennyt aina putkeen,

muttei jääty paikalleen.

 

Edistyi monet alat, vannottiin vihkivalat.

Vaurastui vihdoin Suomi, tavaroita paljon loi.

Yhteinen oli huoli, miten lähimmäinen voi.

 

Mutta isänmaallisuus sitten unohdettiin.

Uudeksi ulkopolitiikka laitettiin.

Ei enää itse haluta tehdä päätöksiä.

Euroopan Liitto syytää meille säädöksiä.

 

Itse itsensä Suomi kahlitsi.

Päättäjiä taas pelko hallitsi.

Kansa taas jakautuu ja vihoissaan parjaa:

Olemmeko teille vain vaalikarjaa?

Miksi eläminen vaan kallistuu?

Arvot katoaa, kansa maallistuu.

 

Työ kevyempää on kuin ennen, tessit riiston estää.

silti työkyvyttömyys kasvaa, ei pää tahdo kestää.

Ihmisiltä hyvää tahtoa viel' löytyy, mutta valtiovelan eessä kyl' pyörtyy.

Jotkut kansaa kiihottaa, näin toiset vouhottaa.

Toiset veroja kiertää, moni asia politiikassa hiertää.

 

Yksilökö onkin kaikkein tärkein?

Vaiko yhteistyö, mikä on onkaan oikein?

 

Monella Suomessa myös on hätä.

Kenenkään ei nyt pidä missata tätä:

Suomi täyttää 100.

Tää täytyy hoksata.

Ei ole Suomea sinun tai minun, vaan se on yhteinen.

Yksi maa meillä vain on, asia ei ole tunneperusteinen.

 

Riidat monet on jo voitettu, ei enää toisia kiusata.

Kansanvaltaan aina luotettu, nyt pitää heikkoja jeesata.

Yhdessä kun tehdään ja hyvää mieltä luodaan,

Arvokas elämä kaikille näin suodaan.

 

Jos valta on meidän omissa käsis',

ei paljoa haittaa, että rahat on vähis'.

Jos riitasointu hyvät päätökset estää,

täytyy vielä paljon köyhien kestää.

 

Täällä toisiin pitää voida luottaa,

se yhteisölle onnea tuottaa.

Tämä aate kun kansan mielet voittaa,

sille parempi huomen koittaa.

 

Toista tuhatta vuotta on jo ollut suomalaisuutta.

Siinä perinteitä on paljon, mutta jotain myös uutta.

Pitää muistaa, miksi Suomella on rajat, eihän Suomi syntynyt suotta.

Silloin rauhassa saa olla meidän majat ja voidaan juhlistaa sataa vuotta.

 

Hurraa ja eläköön ja Luojalle kiitos,

Kauan voi kestää tämä kansallinen liitos!

 

 

]]>
0 http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247220-suomi-100-taa-taytyy-hoksata#comments ääripäät Itsenäisyys Kuplat Lähimmäinen Suomi 100 Wed, 06 Dec 2017 15:00:01 +0000 Mika Kivimaa http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247220-suomi-100-taa-taytyy-hoksata
Onnea Suomelle! http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247219-onnea-suomelle <p>Tämä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi antaa monta aihetta kiitollisuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksi vuotta sitten kävin rajavartiolaitoksen vieraana Ilomantsissa, ja sain muistoksi Suomen itäisimmän pisteen ja samalla manner-EU:n itäisimmän rajapaalun numero 577:n pienoismallin. Olimme päivän aikana tutustuneet rajavalvonnan tehokkuuteen, uusimpaan tekniikkaan ja automaattihälytysjärjestelmiin ja nähneet kuinka jokainen rajavyöhykkeen ylittänyt kettu ja hirvikin löytyivät tilastoista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuitenkin paikalla ollut rajavartiolaitoksen edustaja totesi, että häntä puhuttelee rajalla uusimman tekniikan sijaan tuon rajapaalun numero 577, sillä virsikirjassa se on Runebergin virsi &rdquo;Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan niin sodassa kuin rauhassa ja murheen, onnen aikana&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen istunut tällä kaudella oman puolueeni edustajana niin ulko-, turvallisuus- kuin puolustuspoliittisten selontekojen seurantaryhmässä, ja pitänyt pienoismallia kirjoituspöydälläni, jotta sen sanoma ei unohdu.</p><p>&nbsp;</p><p>Jokaisen sukupolven on vuorollaan vastattava sekä kansallisesta turvallisuudesta että hyvän yhteiskunnan rakentamisesta. Turvallisuuspolitiikassa meillä on Suomessa perinteisesti pyritty löytämään konsensus eli yhteinen linja, johon sitoudutaan jopa vaalikausien yli. Sen sijaan hyvän yhteiskunnan rakentamisessa poliittisilla puolueilla on jo huomattavasti enemmän eroavaisuuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoilla ja keskinäisellä osallisuudella ja luottamuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Jokaisen tulisi saada kokea, että on arvokas ja tarpeellinen, ja että jokaisen panosta tarvitaan. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Veteraanisukupolvi opetti sen meille &rdquo;Kaveria ei jätetä&quot;- hengellä. Se on sovellettavissa jokaisen sukupolven kohdalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän päivän &rdquo;kaveri&rdquo;, joka on vaarassa jäädä yhteisvastuun puutteen jalkoihin, voi olla syrjäytynyt työtön, yksinäinen, päihdeongelmainen, dementoitunut vanhus, vammainen tai huostaan otettu lapsi. Nämä ihmiset haastavat kilpailullisia ja yksilön vahvuutta korostavat arvot sekä viestittävät toisista huolehtimisen ja välittämisen tarpeesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvot, joita haluamme yhteiskunnassamme vaalia, eivät kuitenkaan siirry seuraavalle sukupolvelle huoneentauluista tai moraalisaarnoista, vaan ainoastaan siten, että me itse elämme arvomme todeksi ja kasvatamme lapsemme kunnioituksella niitä kunnioittamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Juhlavuotta ei suotta vietetä teemalla &rdquo;yhdessä &ndash; tillsammans&rdquo;, sillä vain yhdessä ja yhtenäisenä me pärjäämme kansakuntana, emme riitaisina, jakautuneena tai eripuraisina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi antaa monta aihetta kiitollisuuteen.

 

Kaksi vuotta sitten kävin rajavartiolaitoksen vieraana Ilomantsissa, ja sain muistoksi Suomen itäisimmän pisteen ja samalla manner-EU:n itäisimmän rajapaalun numero 577:n pienoismallin. Olimme päivän aikana tutustuneet rajavalvonnan tehokkuuteen, uusimpaan tekniikkaan ja automaattihälytysjärjestelmiin ja nähneet kuinka jokainen rajavyöhykkeen ylittänyt kettu ja hirvikin löytyivät tilastoista. 

 

Kuitenkin paikalla ollut rajavartiolaitoksen edustaja totesi, että häntä puhuttelee rajalla uusimman tekniikan sijaan tuon rajapaalun numero 577, sillä virsikirjassa se on Runebergin virsi ”Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan niin sodassa kuin rauhassa ja murheen, onnen aikana”.

 

Olen istunut tällä kaudella oman puolueeni edustajana niin ulko-, turvallisuus- kuin puolustuspoliittisten selontekojen seurantaryhmässä, ja pitänyt pienoismallia kirjoituspöydälläni, jotta sen sanoma ei unohdu.

 

Jokaisen sukupolven on vuorollaan vastattava sekä kansallisesta turvallisuudesta että hyvän yhteiskunnan rakentamisesta. Turvallisuuspolitiikassa meillä on Suomessa perinteisesti pyritty löytämään konsensus eli yhteinen linja, johon sitoudutaan jopa vaalikausien yli. Sen sijaan hyvän yhteiskunnan rakentamisessa poliittisilla puolueilla on jo huomattavasti enemmän eroavaisuuksia.

 

Arvoilla ja keskinäisellä osallisuudella ja luottamuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Jokaisen tulisi saada kokea, että on arvokas ja tarpeellinen, ja että jokaisen panosta tarvitaan. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Veteraanisukupolvi opetti sen meille ”Kaveria ei jätetä"- hengellä. Se on sovellettavissa jokaisen sukupolven kohdalla.

 

Tämän päivän ”kaveri”, joka on vaarassa jäädä yhteisvastuun puutteen jalkoihin, voi olla syrjäytynyt työtön, yksinäinen, päihdeongelmainen, dementoitunut vanhus, vammainen tai huostaan otettu lapsi. Nämä ihmiset haastavat kilpailullisia ja yksilön vahvuutta korostavat arvot sekä viestittävät toisista huolehtimisen ja välittämisen tarpeesta.

 

Arvot, joita haluamme yhteiskunnassamme vaalia, eivät kuitenkaan siirry seuraavalle sukupolvelle huoneentauluista tai moraalisaarnoista, vaan ainoastaan siten, että me itse elämme arvomme todeksi ja kasvatamme lapsemme kunnioituksella niitä kunnioittamaan.

 

Juhlavuotta ei suotta vietetä teemalla ”yhdessä – tillsammans”, sillä vain yhdessä ja yhtenäisenä me pärjäämme kansakuntana, emme riitaisina, jakautuneena tai eripuraisina.

]]>
8 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247219-onnea-suomelle#comments Kotimaa Itsenäisyys Suomi 100 Wed, 06 Dec 2017 14:36:54 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247219-onnea-suomelle
Suomi 100 Eu ja sananvapaus. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247204-suomi-100-eu-ja-sananvapaus Suomi on 100 vuotias, mutta onko meillä enään itsenäisyyttä? Eu:sta tulee direktiivit, omaa valuuttaa ei ole ja sananvapauskin on viety.Mielenilmauksesta kun ihmiset ottavat otoksia ja levittävät tietoa julkisuuteen, kutsuu poliisi kuulusteluihin.Kun todetaan ettei lakia ole rikottu ja ei ole aihetta syytteisiin, nostetaan juttu uudestaan esille toisen syyttäjän toimesta.Tämä jos mikä on poliittista vainoa ja sitä olemme nähneet toteutettavan tässä maassa nykyään.Ei uskoisi että tämä on maa johon synnyin ja olen sen eteen tehnyt töitä koko pienen elämäni.Onko itsenäisyys myyty globaalitaloudelle ja rahanvallalle?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247204-suomi-100-eu-ja-sananvapaus#comments Itsenäisyys Politiikka Sananvapaus Wed, 06 Dec 2017 11:43:16 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247204-suomi-100-eu-ja-sananvapaus