Eduskunta http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132413/all Sun, 12 Aug 2018 02:38:34 +0300 fi Valetta on kutsuttava valeeksi – myös eduskunnassa http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259359-valetta-on-kutsuttava-valeeksi-myos-eduskunnassa <p># Olemme seurailleet maailman tapahtumia ja hämmästelleet hirveästi. Totuudella ei ole enää mitään merkitystä. Yhdysvaltain presidentti-pääministeri-oligarkkimiljardööri <strong>Donald Trump</strong> puhuu tiedotus- eli sanelutilaisuuksissaan ja twittereissään mitä milloinkin mieleen tulee. Tosiasioista välittämättä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Nyt Trump jo myöntää, että hänen apurinsa hankkivat ennen viime presidentinvaaleja venäläisiltä tietoa, jonka avulla <strong>Hillary Clintonia</strong> voitaisiin mustata. Vastikään hän sanoi aivan päinvastaista.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Miten ihmeessä Yhdysvaltain presidentti voi päivästä päivään muutella kertomuksiaan toden ja valheen välillä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomalaista kaksinaismoraalia </strong></p><p># Meillä Suomessa ministeri tai jopa kansanedustaja joutuu eroamaan, jos sanoo jotakuta valehtelijaksi &ndash; vaikka tuo toinen olisikin valehtelija. Poikkeuksena oli pääministeri <strong>Paavo Lipponen</strong>, joka sanoi oppositiota valehtelijoiksi ja kertoi vielä, että &rdquo;nahkurin orsilla tavataan&rdquo; &ndash; mutta sai jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Puhemies <strong>Riitta Uosukainen</strong> kyllä moitiskeli Lipposen sanavalintoja, mutta mitään seurauksia ei tullut.</p><p>&nbsp;&nbsp; Sen sijaan hänen seuraajansa <strong>Anneli Jäätteenmäki</strong> joutui eroamaan varsin heppoisin perustein.</p><p>&nbsp;&nbsp; Joukko naisministereitä on joutunut jättämään paikkansa pikakyytiä, kun ovat erehtyneet moittimaan oppositiota valehtelusta. Miehillä ja naisilla on siis erilaiset käytännöt.</p><p>&nbsp;&nbsp; On jotenkin kummallista, että eduskunnassa ei saa puhua valehtelusta, mutta kylläkin muunnellun totuuden välittämisestä. Mikä ero sillä on? Eikö valhetta saa sanoa valheeksi ja totuutta totuudeksi?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p># Miten ihmeessä ns. poliittinen &rdquo;kulttuuri&rdquo; voi maasta maahan vaihdella näin karmeasti vieläpä täällä &rdquo;demokraattisessa lännessä&rdquo; nyt Trumpin kaudella. Atlantin takana on kuulemma &nbsp;siirrytty &rdquo;totuuden jälkeiseen aikaan&rdquo;. Mutta&nbsp; eihän sellainen ole länsimaista demokratiaa. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; On kyllä muistettava, että Atlantin takana presidentti <strong>Richard Nixon</strong> joutui eroamaan 1970-luvulla vakoiltuaan demokraattipuoluetta ja jäätyään siitä kiinni. Ai niin, mutta sehän oli viime vuosituhannella, jolloin totuudella oli jenkkilässäkin jotain merkitystä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Olemme seurailleet maailman tapahtumia ja hämmästelleet hirveästi. Totuudella ei ole enää mitään merkitystä. Yhdysvaltain presidentti-pääministeri-oligarkkimiljardööri Donald Trump puhuu tiedotus- eli sanelutilaisuuksissaan ja twittereissään mitä milloinkin mieleen tulee. Tosiasioista välittämättä.

   Nyt Trump jo myöntää, että hänen apurinsa hankkivat ennen viime presidentinvaaleja venäläisiltä tietoa, jonka avulla Hillary Clintonia voitaisiin mustata. Vastikään hän sanoi aivan päinvastaista. 

   Miten ihmeessä Yhdysvaltain presidentti voi päivästä päivään muutella kertomuksiaan toden ja valheen välillä?

 

Suomalaista kaksinaismoraalia

# Meillä Suomessa ministeri tai jopa kansanedustaja joutuu eroamaan, jos sanoo jotakuta valehtelijaksi – vaikka tuo toinen olisikin valehtelija. Poikkeuksena oli pääministeri Paavo Lipponen, joka sanoi oppositiota valehtelijoiksi ja kertoi vielä, että ”nahkurin orsilla tavataan” – mutta sai jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Puhemies Riitta Uosukainen kyllä moitiskeli Lipposen sanavalintoja, mutta mitään seurauksia ei tullut.

   Sen sijaan hänen seuraajansa Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan varsin heppoisin perustein.

   Joukko naisministereitä on joutunut jättämään paikkansa pikakyytiä, kun ovat erehtyneet moittimaan oppositiota valehtelusta. Miehillä ja naisilla on siis erilaiset käytännöt.

   On jotenkin kummallista, että eduskunnassa ei saa puhua valehtelusta, mutta kylläkin muunnellun totuuden välittämisestä. Mikä ero sillä on? Eikö valhetta saa sanoa valheeksi ja totuutta totuudeksi?

      

# Miten ihmeessä ns. poliittinen ”kulttuuri” voi maasta maahan vaihdella näin karmeasti vieläpä täällä ”demokraattisessa lännessä” nyt Trumpin kaudella. Atlantin takana on kuulemma  siirrytty ”totuuden jälkeiseen aikaan”. Mutta  eihän sellainen ole länsimaista demokratiaa.    

   On kyllä muistettava, että Atlantin takana presidentti Richard Nixon joutui eroamaan 1970-luvulla vakoiltuaan demokraattipuoluetta ja jäätyään siitä kiinni. Ai niin, mutta sehän oli viime vuosituhannella, jolloin totuudella oli jenkkilässäkin jotain merkitystä.

 

]]>
10 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259359-valetta-on-kutsuttava-valeeksi-myos-eduskunnassa#comments Donald Trump Eduskunta Totuus Sat, 11 Aug 2018 23:38:34 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259359-valetta-on-kutsuttava-valeeksi-myos-eduskunnassa
Eduskunnan ovet heiluvat http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258923-edukunnan-ovet-heiluvat <p>Hesari puuttui tänään todella tärkeään asiaan, ns. pyöröovi-ilmiöön,&nbsp;<em>eturistiriitoja voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen (HS 1.8)</em>.</p><p>Kansanedustajat ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Kun kansanedustaja on valittu, hänen velvollisuutensa on toimia kansanedustajana seuraavat neljä vuotta.</p><p>Räikeimpiä äänestäjiensä pettureita ovat tietenkin puolueloikkarit. Puolueen vaihtaminen kesken kauden on moraalitonta.</p><p>Puolueesta toiseen loikanneiden ääriesimerkki on tuplaloikkari Kai Turunen, jonka tie vei yhden kauden aikana Perussuomalaisista Sinisten kautta Kokoomukseen! Kyllä siinä Savon äänestäjillä on ollut ihmettelemistä.</p><p>Yhtä moraalitonta on hypätä kesken kaiken yksityisen yrityksen palvelukseen. Hyvin ällöttäviä ovat olleet ns. sote-loikkaukset - ensin suunnitellaan sotea ja valinnanvapautta, ja sitten hypätään jonkun terveysfirman palvelukseen.</p><p>Törkein eduskuntaloikkari kautta aikain taitaa olla Jyri Häkämies. Hän oli Kataisen hollitupahallituksen elinkeinoministeri, kun hän hyppäsi suoraan kuormasta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajaksi. Häkämiehen hyppy EK:n palvelukseen herätti paljon keskustelua, oikeusoppineet pohtivat mm. sisäpiiritiedon ongelmallisuutta. Mietin tuolloin, onko Kokoomus sittenkin EK:n lobbaripuolue.</p><p>Hollitupahallitus oli Suomen historian ylivoimaisesti eriskummallisin hallitus. Pääministeri lähti, ja jopa kaksi puoluetta jätti hallituksen. Aloittavista ministereistä vain kaksi vei homman loppuun.</p><p>Keskustan Olavi Ala-Nissilän ehdotus,&nbsp;<em>että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen (HS 1.8),&nbsp;</em>on mitä kannatettavin.&nbsp;</p><p>Mielestäni kansanedustajien eettiset säännöt voisivat olla laajemmatkin samaan tapaan kuin lääkäreillä ja opettajilla on.</p><p><a href="http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/eduskunnan-ovi-heiluu.html">http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/eduskunnan-ovi-heiluu.html</a></p><p>* * *</p><p><em>HS 1.8.</em></p><p><a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/01082018/art-2000005775523.html"><em>Kansanedustajan toimi vaihdetaan yhä useammin kesken kauden houkuttelevampiin hommiin &ndash; siirtyminen kaipaisi pelisääntöjä</em></a></p><p><em>Vaikka tätä vaalikautta eletään vielä ensi kevääseen asti, on eduskunnan jättänyt jo ennätys&shy;määrä kansanedustajia. Kymmenen äänestäjiltään vuoden 2015 vaaleissa nelivuotisen mandaatin saanutta poliitikkoa on pyytänyt vapautusta toimestaan kesken kauden ja sen myös saanut.</em></p><p><em>Uusia haasteita on lähdetty hakemaan niin yrityksistä, järjestöistä kuin julkisista viroistakin. Lisäksi kolme kansanedustajaa istuu nyt europarlamentissa.</em></p><p><em>Muutoksia äänestäjille annettuihin &shy;alkuperäisiin lupauksiin toi myös perussuomalaisten hajoaminen seurauksineen, joista ääriesimerkki on kansanedustaja Kaj Turusen &rdquo;tuplaloikkaus&rdquo; &shy;sinisten kautta kokoomukseen.</em></p><p><em>Eduskunta ei saisi olla hollitupa, jossa tullaan vain käymään, kritiikki kuului. Poliitikkojen ja keskeisten avustajien loikissa nähtiin &rdquo;korruptoitumisen kaava&rdquo;.</em></p><p><em>Keskustan Olavi Ala-Nissilä ehdotti tuolloin, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen.</em></p><p><em>Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin Greco on varoittanut Suomea niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä. Se tarkoittaa eturistiriitoja, joita voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesari puuttui tänään todella tärkeään asiaan, ns. pyöröovi-ilmiöön, eturistiriitoja voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen (HS 1.8).

Kansanedustajat ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Kun kansanedustaja on valittu, hänen velvollisuutensa on toimia kansanedustajana seuraavat neljä vuotta.

Räikeimpiä äänestäjiensä pettureita ovat tietenkin puolueloikkarit. Puolueen vaihtaminen kesken kauden on moraalitonta.

Puolueesta toiseen loikanneiden ääriesimerkki on tuplaloikkari Kai Turunen, jonka tie vei yhden kauden aikana Perussuomalaisista Sinisten kautta Kokoomukseen! Kyllä siinä Savon äänestäjillä on ollut ihmettelemistä.

Yhtä moraalitonta on hypätä kesken kaiken yksityisen yrityksen palvelukseen. Hyvin ällöttäviä ovat olleet ns. sote-loikkaukset - ensin suunnitellaan sotea ja valinnanvapautta, ja sitten hypätään jonkun terveysfirman palvelukseen.

Törkein eduskuntaloikkari kautta aikain taitaa olla Jyri Häkämies. Hän oli Kataisen hollitupahallituksen elinkeinoministeri, kun hän hyppäsi suoraan kuormasta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajaksi. Häkämiehen hyppy EK:n palvelukseen herätti paljon keskustelua, oikeusoppineet pohtivat mm. sisäpiiritiedon ongelmallisuutta. Mietin tuolloin, onko Kokoomus sittenkin EK:n lobbaripuolue.

Hollitupahallitus oli Suomen historian ylivoimaisesti eriskummallisin hallitus. Pääministeri lähti, ja jopa kaksi puoluetta jätti hallituksen. Aloittavista ministereistä vain kaksi vei homman loppuun.

Keskustan Olavi Ala-Nissilän ehdotus, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen (HS 1.8), on mitä kannatettavin. 

Mielestäni kansanedustajien eettiset säännöt voisivat olla laajemmatkin samaan tapaan kuin lääkäreillä ja opettajilla on.

http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/eduskunnan-ovi-heiluu.html

* * *

HS 1.8.

Kansanedustajan toimi vaihdetaan yhä useammin kesken kauden houkuttelevampiin hommiin – siirtyminen kaipaisi pelisääntöjä

Vaikka tätä vaalikautta eletään vielä ensi kevääseen asti, on eduskunnan jättänyt jo ennätys­määrä kansanedustajia. Kymmenen äänestäjiltään vuoden 2015 vaaleissa nelivuotisen mandaatin saanutta poliitikkoa on pyytänyt vapautusta toimestaan kesken kauden ja sen myös saanut.

Uusia haasteita on lähdetty hakemaan niin yrityksistä, järjestöistä kuin julkisista viroistakin. Lisäksi kolme kansanedustajaa istuu nyt europarlamentissa.

Muutoksia äänestäjille annettuihin ­alkuperäisiin lupauksiin toi myös perussuomalaisten hajoaminen seurauksineen, joista ääriesimerkki on kansanedustaja Kaj Turusen ”tuplaloikkaus” ­sinisten kautta kokoomukseen.

Eduskunta ei saisi olla hollitupa, jossa tullaan vain käymään, kritiikki kuului. Poliitikkojen ja keskeisten avustajien loikissa nähtiin ”korruptoitumisen kaava”.

Keskustan Olavi Ala-Nissilä ehdotti tuolloin, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen.

Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin Greco on varoittanut Suomea niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä. Se tarkoittaa eturistiriitoja, joita voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen.

]]>
0 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258923-edukunnan-ovet-heiluvat#comments Eduskunta Elinkeinoelämän keskusliitto Loikkaukset Moraali Yrityselämä Wed, 01 Aug 2018 08:13:08 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258923-edukunnan-ovet-heiluvat
Irakin auttaminen ehdolliseksi – omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257818-irakin-auttaminen-ehdolliseksi-omat-kansalaiset-otettava-vastaan-tuen-ehtona <p><strong>Irakin auttaminen ehdolliseksi &ndash; omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona</strong><br />&nbsp;</p><p>Eduskunta käsitteli Irak-selontekoa keskiviikkona 27. kesäkuuta. Tarkoitus on, että Suomi jatkaa turvallisuusyhteistyötä Irakissa myös vuonna 2019 osana kansainvälistä koalitiota.</p><p>Vuonna 2015 Suomeen saapui 32&nbsp;500 turvapaikanhakijaa. Heistä irakilaisia oli 20&nbsp;500. Kielteisten ja lainvoimaisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut. Työskentely Irakin hallinnon kanssa on vaikeaa. Irak ei ole halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautukset takkuilevat Irakin hallinnon asenteen vuoksi, ja se on myös ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa.&nbsp; Keneltäkään ei pidä riistää oikeutta kotimaahansa. Pidän Irakin kielteistä asennetta omiin kansalaisiinsa ihmisoikeusloukkauksena. Vertauksena on hyvä todeta, että Suomen perustuslain mukaan suomalaisia ei saa estää saapumasta kotimaahansa.</p><p>Valtiovarainvaliokunta kiinnitti talousarviomietinnössään joulukuussa 2017 huomiota palautuksiin. &rdquo;Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä&rdquo;, mietinnössä todetaan. Edelleen eduskunnan hyväksymässä mietinnössä todetaan seuraavasti: &rdquo;Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa.&rdquo;</p><p>Maahanmuuttoviraston selvityksen (13.6.18) mukaan Etelä-Irakin turvallisuustilanne on parempi kuin Keski- ja Pohjois-Irakissa. Selvityksessä todetaan, että &rdquo;laissa määritellyt toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset eivät täyty kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.&rdquo; Suomen linja ei ole Ruotsiin verrattuna yleisesti tiukempi, kuten on annettu usein ymmärtää.</p><p>Täytäntöönpanokelpoisten palautuspäätösten ruuhka on vasta edessäpäin. Täytäntöönpanokelpoista päätöstä odottavia irakilaisia&nbsp;on Suomessa useita tuhansia. Kyse on turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet Maahanmuuttovirastosta tai hallinto-oikeudesta&nbsp;kielteisen päätöksen, mutta valitusprosessi on edelleen kesken. Osa hakijoista on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen, jolloin prosessi useimmiten käynnistyy uudelleen. Pitkittynyt prosessi ei ole hakijan eikä Suomen etujen mukaista.</p><p>Suomella ei ole Irakin kanssa edelleenkään voimassa olevaa palautussopimusta. Irak siirsi kevään 2018 neuvottelut syksyyn. Ruotsilla sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Johtopäätös on, että Irakin hallinto ei halua kansalaisiaan takaisin, mutta kansainvälinen apu kelpaa mainiosti. Vuonna 2019 tukea on tarkoitus antaa ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa. Kevään 2018 lisätalousarviossa Irak sai noin 5 miljoonaa euroa humanitaarisen apuun ja miinanraivaukseen.</p><p>Tilanteen korjaamiseksi apu on ehdollistettava. Sitä ei pidä antaa, jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Ehdollistaminen on tehtävä yhdessä EU-maiden kanssa, jotta vipuvarsi on riittävä. Mukana järjestelyissä on oltava erityisesti Saksan ja Ranskan, jotta toivottu tulos saadaan.</p><p>Pauli Kiuru (kok)<br />Kansanedustaja<br />Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen</p> Irakin auttaminen ehdolliseksi – omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona
 

Eduskunta käsitteli Irak-selontekoa keskiviikkona 27. kesäkuuta. Tarkoitus on, että Suomi jatkaa turvallisuusyhteistyötä Irakissa myös vuonna 2019 osana kansainvälistä koalitiota.

Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 500 turvapaikanhakijaa. Heistä irakilaisia oli 20 500. Kielteisten ja lainvoimaisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut. Työskentely Irakin hallinnon kanssa on vaikeaa. Irak ei ole halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautukset takkuilevat Irakin hallinnon asenteen vuoksi, ja se on myös ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa.  Keneltäkään ei pidä riistää oikeutta kotimaahansa. Pidän Irakin kielteistä asennetta omiin kansalaisiinsa ihmisoikeusloukkauksena. Vertauksena on hyvä todeta, että Suomen perustuslain mukaan suomalaisia ei saa estää saapumasta kotimaahansa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti talousarviomietinnössään joulukuussa 2017 huomiota palautuksiin. ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä”, mietinnössä todetaan. Edelleen eduskunnan hyväksymässä mietinnössä todetaan seuraavasti: ”Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa.”

Maahanmuuttoviraston selvityksen (13.6.18) mukaan Etelä-Irakin turvallisuustilanne on parempi kuin Keski- ja Pohjois-Irakissa. Selvityksessä todetaan, että ”laissa määritellyt toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset eivät täyty kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.” Suomen linja ei ole Ruotsiin verrattuna yleisesti tiukempi, kuten on annettu usein ymmärtää.

Täytäntöönpanokelpoisten palautuspäätösten ruuhka on vasta edessäpäin. Täytäntöönpanokelpoista päätöstä odottavia irakilaisia on Suomessa useita tuhansia. Kyse on turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet Maahanmuuttovirastosta tai hallinto-oikeudesta kielteisen päätöksen, mutta valitusprosessi on edelleen kesken. Osa hakijoista on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen, jolloin prosessi useimmiten käynnistyy uudelleen. Pitkittynyt prosessi ei ole hakijan eikä Suomen etujen mukaista.

Suomella ei ole Irakin kanssa edelleenkään voimassa olevaa palautussopimusta. Irak siirsi kevään 2018 neuvottelut syksyyn. Ruotsilla sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Johtopäätös on, että Irakin hallinto ei halua kansalaisiaan takaisin, mutta kansainvälinen apu kelpaa mainiosti. Vuonna 2019 tukea on tarkoitus antaa ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa. Kevään 2018 lisätalousarviossa Irak sai noin 5 miljoonaa euroa humanitaarisen apuun ja miinanraivaukseen.

Tilanteen korjaamiseksi apu on ehdollistettava. Sitä ei pidä antaa, jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Ehdollistaminen on tehtävä yhdessä EU-maiden kanssa, jotta vipuvarsi on riittävä. Mukana järjestelyissä on oltava erityisesti Saksan ja Ranskan, jotta toivottu tulos saadaan.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

]]>
17 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257818-irakin-auttaminen-ehdolliseksi-omat-kansalaiset-otettava-vastaan-tuen-ehtona#comments Kotimaa Eduskunta Irak Kehitysapu Maahanmuutto Wed, 04 Jul 2018 06:54:00 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257818-irakin-auttaminen-ehdolliseksi-omat-kansalaiset-otettava-vastaan-tuen-ehtona
Onnea Kanada! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257209-onnea-kanada <p>Kanada näyttää uutta suuntaa miten suojella lapsia ja nuoria parhaiten huumeilta. Kannabiksen laillistaminen on isku rikollisille jotka tähän asti on kannabis kauppaa pyörittänyt.&nbsp;</p><p>Todellisia voittajia asian tiimoilta on tavalliset ihmiset.</p><p>Mitenköhän suomalaiset poliitikot perustelevat kannabiksen laittomuutta nyt suomalaisille erityisesti nuorille.</p><p>Kauttaaltaan&nbsp; Suomen huumepolitiikan pitää muutenkin uudistua, esim huumekuolemat ovat nousussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kanadan senaatti hyväksyi kannabiksen viihdekäytön&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005726683.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005726683.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kanada näyttää uutta suuntaa miten suojella lapsia ja nuoria parhaiten huumeilta. Kannabiksen laillistaminen on isku rikollisille jotka tähän asti on kannabis kauppaa pyörittänyt. 

Todellisia voittajia asian tiimoilta on tavalliset ihmiset.

Mitenköhän suomalaiset poliitikot perustelevat kannabiksen laittomuutta nyt suomalaisille erityisesti nuorille.

Kauttaaltaan  Suomen huumepolitiikan pitää muutenkin uudistua, esim huumekuolemat ovat nousussa.

 

Kanadan senaatti hyväksyi kannabiksen viihdekäytön https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005726683.html

]]>
11 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257209-onnea-kanada#comments Eduskunta kannabis Lääkekannabis Päihteet Virkistyskannabis Wed, 20 Jun 2018 14:04:36 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257209-onnea-kanada
Paavon kootut selitykset 481 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256784-paavon-kootut-selitykset-481 <p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005716578.html?share=5c44fdc1e5e6f90220558b74c5b18890" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005716578.html?share=5c44fdc1e5e6f90220558b74c5b18890">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005716578.html?share=5c44fdc1e5e6f9...</a></p><p>Näinpä,</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Je suis vasemmisto-keskustalainen, olen vasemmisto-keskustalainen.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Näin Väyrynen kieltää kolmannen kerran olevansa Kansalaispuolueen jäsen ja tulee tasoittaneeksi omaa tietään kohti Perussuomalaisuutta. Tämä vaihtoehto ei ole nyt kovinkaan mahdoton idea koska Väyrynen tarvitsee puolueen joka voisi antaa hänelle vielä mahdollisuuden vielä yhdelle kaudelle kansanedustajaksi. Tämän lisäksi mahdollisesti jopa euroopan parlamentin jäseneksi vaikka luulen että Väyrynen ei sinne halua lähteä enää. Tämä olisi win-win vaihtoehto myös Perussuomalaisille jotka tarvitsevat politiikan tekijän joukkoihinsa. Mitä nyt kaikessa ryvettynyt Väyrynen kuitenkin on.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005716578.html?share=5c44fdc1e5e6f90220558b74c5b18890

Näinpä,

 

Je suis vasemmisto-keskustalainen, olen vasemmisto-keskustalainen.

 

Näin Väyrynen kieltää kolmannen kerran olevansa Kansalaispuolueen jäsen ja tulee tasoittaneeksi omaa tietään kohti Perussuomalaisuutta. Tämä vaihtoehto ei ole nyt kovinkaan mahdoton idea koska Väyrynen tarvitsee puolueen joka voisi antaa hänelle vielä mahdollisuuden vielä yhdelle kaudelle kansanedustajaksi. Tämän lisäksi mahdollisesti jopa euroopan parlamentin jäseneksi vaikka luulen että Väyrynen ei sinne halua lähteä enää. Tämä olisi win-win vaihtoehto myös Perussuomalaisille jotka tarvitsevat politiikan tekijän joukkoihinsa. Mitä nyt kaikessa ryvettynyt Väyrynen kuitenkin on.

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256784-paavon-kootut-selitykset-481#comments Eduskunta Perussuomalaiset Väyrynen Tue, 12 Jun 2018 15:00:54 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256784-paavon-kootut-selitykset-481
Hallituksen maakuntauudistuksen kiirastuli http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255942-hallituksen-maakuntauudistuksen-kiirastuli <p>&nbsp;</p><p>Niin lähellä mutta niin kaukana. PM Juha Sipilän toteamus siitä maakuntavaalit siirtyvät oli odotttu tosiasian tunnustamista. Mikäli Perustuslakivaltiokunta toteaa myös valinnanvapauden olevan mahdotonta toteuttaa kertarysäyksellä olemme tilanteessa missä Sipilän ja Orvon on päätettävä se pidentääkö vaalit nyt syksyllä vai suunnitellulla aikataululla ensi vuoden huhtikuussa. Hallitus ei tee missään tapauksessa mitään suurempia päätöksiä vaan se jatkaa toimitusministeriönä vaalikauden loppuun oli se mikä tahansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nopeilla vaaleilla voitaisiin rauhoittaa ensi kevät pelkästään tuleviin Euroopan parmenttivaaleihin joissa Britannia ei ole enää mukana ja Suomi saa yhden lisäpaikan Euroopan parlamenttiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Syntynyttä tilannetta on pohjustettu demareiden ja kokoomuksen yhteisillä tapaamisillä missä on varmasti pohjustettu tulevia hallituskuvioita. Näissä Perussuomalaisia ollaan laittamassa oppositioon muiden puoluiden kelvatessa hallitukseen. Täten hyviä apupuolueita olisivat Vihreät sekä RKP.&nbsp; Keskusta olisi joka tapauksessa jäämässä oppositioon lähes varman vaalitappion seurauksena.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä olisi Demareiden ja Kokoomuksen yhteinen linja ? Se ei ole missään tapauksessa kovin ruusuinen suomalaisen palkansaajan näkökulmasta käsin ja ei myöskään maanviljelijöiden kannalta varsinkin jos Vihreät onnistuu pääsemään hallitukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Niin lähellä mutta niin kaukana. PM Juha Sipilän toteamus siitä maakuntavaalit siirtyvät oli odotttu tosiasian tunnustamista. Mikäli Perustuslakivaltiokunta toteaa myös valinnanvapauden olevan mahdotonta toteuttaa kertarysäyksellä olemme tilanteessa missä Sipilän ja Orvon on päätettävä se pidentääkö vaalit nyt syksyllä vai suunnitellulla aikataululla ensi vuoden huhtikuussa. Hallitus ei tee missään tapauksessa mitään suurempia päätöksiä vaan se jatkaa toimitusministeriönä vaalikauden loppuun oli se mikä tahansa.

 

Nopeilla vaaleilla voitaisiin rauhoittaa ensi kevät pelkästään tuleviin Euroopan parmenttivaaleihin joissa Britannia ei ole enää mukana ja Suomi saa yhden lisäpaikan Euroopan parlamenttiin.

 

Syntynyttä tilannetta on pohjustettu demareiden ja kokoomuksen yhteisillä tapaamisillä missä on varmasti pohjustettu tulevia hallituskuvioita. Näissä Perussuomalaisia ollaan laittamassa oppositioon muiden puoluiden kelvatessa hallitukseen. Täten hyviä apupuolueita olisivat Vihreät sekä RKP.  Keskusta olisi joka tapauksessa jäämässä oppositioon lähes varman vaalitappion seurauksena.

 

Mikä olisi Demareiden ja Kokoomuksen yhteinen linja ? Se ei ole missään tapauksessa kovin ruusuinen suomalaisen palkansaajan näkökulmasta käsin ja ei myöskään maanviljelijöiden kannalta varsinkin jos Vihreät onnistuu pääsemään hallitukseen.

 

 

 

]]>
0 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255942-hallituksen-maakuntauudistuksen-kiirastuli#comments Eduskunta hallitus Keskusta Kokoomus Sun, 27 May 2018 16:51:23 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255942-hallituksen-maakuntauudistuksen-kiirastuli
Tiina Elovaara on politiikan koulukiusaaja http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255782-tiina-elovaara-on-politiikan-koulukiusaaja <p>Perussuomalaisista kesällä loikannut kansanedustaja Tiina Elovaara on puhunut paljon koulukiusaamisesta ja esittänyt erilaisia toimenpiteitä siihen puuttumiseen. Ehdotukset ovat olleet hyviä ja kannatettavia.</p><p>Valitettavasti hän ei elä niin kuin opettaa. Elovaara on useaan otteeseen väittänyt, että perussuomalaisten puoluekokouksessa esiintyi natsitervehdyksiä, vaikka jopa toimittajat todistivat, että kyseessä oli kokouksessa suoritettu käsiäänestys. Tilanteista on lisäksi kuvatodisteita.</p><p>Tänään hän jatkoi tutulla linjallaan yrittäessään edelleen rakentaa aasinsiltaa natseihin omilla kotisivuillaan ja täällä puheenvuorossa olevassa kirjoituksessaan. Elovaara totesi lisäksi, että kaikki terveet voimat ja poliitikot ovat perussuomalaisista poistuneet.</p><p>Kun koulussa pieni oppilas jää ryhmässä vähemmistöön, hän usein saa kokea sekä henkistä, että fyysistä kiusaamista. Toisten ryhmien tai henkilökohtaisten ominaisuuksien jatkuva arvostelu ovat malliesimerkkejä yhteisöön pesiytyneestä kiusaamisesta. Tiedän miltä koulukiusatusta tuntuu ja tiedän myös millainen ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja kokee oikeudekseen kiusata muita. Harmillisen usein henkilö näkee itsensä loukattuna ja kokee pelkoa ja vihaa eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan.</p><p>Elovaara voi pitää minuakin epäterveenä tapauksena, mutta puolustan ylpeästi omiani ja aatettani. Vaikka puolue yritettiin tuhota, on jäsenmäärä vain kasvanut.</p><p>Kun Elovaara kansanedustajan avustajana toimiessaan joutui aikoinaan tehtävät jättämään, hän tuli lähtiessään Pikkuparlamentin F-kerroksen keittiötilaan valistamaan meitä muita avustajia.</p><p>&rdquo;Hei, tulen sitten takaisin vähän erilaisella mandaatilla&rdquo;, Elovaara sanoi ylpeänä ja käveli ovesta ulos.</p><p>Timo Soinin tuella hänet valittiinkin eduskuntaan, mutta kunpa hän kohtelisi muita siten, kuin hän haluaa itseään kohdeltavan. Kansanedustajan asema ei ole etuoikeus unohtaa omat juurensa ja ryhtyä politiikan koulukiusaajaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisista kesällä loikannut kansanedustaja Tiina Elovaara on puhunut paljon koulukiusaamisesta ja esittänyt erilaisia toimenpiteitä siihen puuttumiseen. Ehdotukset ovat olleet hyviä ja kannatettavia.

Valitettavasti hän ei elä niin kuin opettaa. Elovaara on useaan otteeseen väittänyt, että perussuomalaisten puoluekokouksessa esiintyi natsitervehdyksiä, vaikka jopa toimittajat todistivat, että kyseessä oli kokouksessa suoritettu käsiäänestys. Tilanteista on lisäksi kuvatodisteita.

Tänään hän jatkoi tutulla linjallaan yrittäessään edelleen rakentaa aasinsiltaa natseihin omilla kotisivuillaan ja täällä puheenvuorossa olevassa kirjoituksessaan. Elovaara totesi lisäksi, että kaikki terveet voimat ja poliitikot ovat perussuomalaisista poistuneet.

Kun koulussa pieni oppilas jää ryhmässä vähemmistöön, hän usein saa kokea sekä henkistä, että fyysistä kiusaamista. Toisten ryhmien tai henkilökohtaisten ominaisuuksien jatkuva arvostelu ovat malliesimerkkejä yhteisöön pesiytyneestä kiusaamisesta. Tiedän miltä koulukiusatusta tuntuu ja tiedän myös millainen ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja kokee oikeudekseen kiusata muita. Harmillisen usein henkilö näkee itsensä loukattuna ja kokee pelkoa ja vihaa eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan.

Elovaara voi pitää minuakin epäterveenä tapauksena, mutta puolustan ylpeästi omiani ja aatettani. Vaikka puolue yritettiin tuhota, on jäsenmäärä vain kasvanut.

Kun Elovaara kansanedustajan avustajana toimiessaan joutui aikoinaan tehtävät jättämään, hän tuli lähtiessään Pikkuparlamentin F-kerroksen keittiötilaan valistamaan meitä muita avustajia.

”Hei, tulen sitten takaisin vähän erilaisella mandaatilla”, Elovaara sanoi ylpeänä ja käveli ovesta ulos.

Timo Soinin tuella hänet valittiinkin eduskuntaan, mutta kunpa hän kohtelisi muita siten, kuin hän haluaa itseään kohdeltavan. Kansanedustajan asema ei ole etuoikeus unohtaa omat juurensa ja ryhtyä politiikan koulukiusaajaksi.

]]>
46 http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255782-tiina-elovaara-on-politiikan-koulukiusaaja#comments Eduskunta koulukiusaaminen Natsi Puoluekokous Tiina elovaara Thu, 24 May 2018 14:58:18 +0000 Vilhelm Junnila http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255782-tiina-elovaara-on-politiikan-koulukiusaaja
Sopeutumiseläke on historiaa http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255501-sopeutumiselake-on-historiaa <p>Kahdeksan eduskuntaryhmää päätyi tänään kansan oikeustajun mukaiseen ratkaisuun lakkauttaessaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän. Olen kritisoinut <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803142200811340_pi.shtml">ilmenneitä väärinkäytöksiä</a> ja nyt niistä tehdään loppu.</p><p>Edustin sinistä eduskuntaryhmää puheenjohtajien välisissä neuvotteluissa. Yhteiseen esitykseen sitoutuivat kaikki muut paitsi perussuomalaiset.</p><p>Jatkossa kaikki kansanedustajat saavat tehtävänsä jälkeen sopeutumisrahaa, joka on ollut jo käytössä vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla.&nbsp;Sopeutumisrahaa maksetaan 1-3 vuotta sen perusteella kuinka pitkään on ollut kansanedustajan tehtävässä. Tämä perustuu neuvottelujen aikana saamiimme perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin.</p><p>Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot, joten mahdolliset väärinkäytökset estetään.</p><p>Edellinen puhemies <strong>Maria Lohela</strong> (sin.) aloitti työn sopeutumiseläkkeiden lakkauttamiseksi ja nykyinen puhemies <strong>Paula Risikko</strong> (kok.) vei työn ansiokkaasti loppuun. Kiitos kuuluu heille molemmille.</p><p>Eduskuntaryhmien puheenjohtajat poislukien perussuomalaiset tekevät uudistuksesta yhteisen lakialoitteen.</p> Kahdeksan eduskuntaryhmää päätyi tänään kansan oikeustajun mukaiseen ratkaisuun lakkauttaessaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän. Olen kritisoinut ilmenneitä väärinkäytöksiä ja nyt niistä tehdään loppu.

Edustin sinistä eduskuntaryhmää puheenjohtajien välisissä neuvotteluissa. Yhteiseen esitykseen sitoutuivat kaikki muut paitsi perussuomalaiset.

Jatkossa kaikki kansanedustajat saavat tehtävänsä jälkeen sopeutumisrahaa, joka on ollut jo käytössä vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla. Sopeutumisrahaa maksetaan 1-3 vuotta sen perusteella kuinka pitkään on ollut kansanedustajan tehtävässä. Tämä perustuu neuvottelujen aikana saamiimme perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin.

Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot, joten mahdolliset väärinkäytökset estetään.

Edellinen puhemies Maria Lohela (sin.) aloitti työn sopeutumiseläkkeiden lakkauttamiseksi ja nykyinen puhemies Paula Risikko (kok.) vei työn ansiokkaasti loppuun. Kiitos kuuluu heille molemmille.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat poislukien perussuomalaiset tekevät uudistuksesta yhteisen lakialoitteen.

]]>
0 Kotimaa Eduskunta Sopeutumiseläke Fri, 18 May 2018 12:56:06 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255501-sopeutumiselake-on-historiaa
Eduskunta päättää sopeutumiseläkkeestä - luvassa reilusti uusia etuuksia? http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255478-eduskunta-paattaa-sopeutumiselakkeesta-luvassa-reilusti-uusia-etuuksia <p>Eduskunnassa päätetään tänään, kuinka kansanedustajien parjattujen sopeutumiseläkkeiden oikein käy. Puolueiden johtajat kokoontuvat eduskunnan puhemies <strong>Paula Risikon</strong> (kok.) johdolla keskustelemaan sopeutumiseläkkeiden muutoksista.</p> <p>Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005684455.html">saamien</a> ennakkotietojen mukaan esityksessä ei ole lainkaan kyse siitä, mistä alun perin puhuttiin, joka on herättänyt tyytymättömyyttä puolueiden johtajien keskuudessa.</p> <p>Kansanedustajille esitetään&nbsp; niin ikään <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/is-kansanedustajien-sopeutumiselake-loppumassa/6914258#gs.tMUneoY">uusia etuja</a> sekä useiden satojen eurojen korotuksia ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien palkkioihin.</p> <p>Lisäksi entisille, yli 15 vuoden takaisille ministereille tulisi mahdolliseksi hakea harkinnanvaraista ylimääräistä eläkettä, jotta kokoomuksen entinen kulttuuriministeri <strong>Suvi Lindén</strong>&nbsp;ei&nbsp;jäisi täysin puille paljaille konsulttifirmojensa kanssa.</p> <p><strong>Kansanedustajat ylimitoittavat ongelmansa - &quot;Ei tämä ole sen vaikeampaa&quot;</strong></p> <p>Eduskunnassa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/okyeliitti-porskuttaa-suojatuloilla-eduskunta-ratkaisee-sopeutumiselakkeiden-kohtalon/">käsiteltiin</a>&nbsp;kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistamista vaativaa kansalaisaloitetta ensimmäisen kerran viime maaliskuussa. Suurinta osaa kansanedustajista ei kuitenkaan <a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201803152200814506_pi.shtml">kiinnostanut</a> jäädä keskustelemaan omien etujensa leikkaamisesta. Sali tyhjeni lähes heti kyselytunnin jälkeen.</p> <p>Paikalle jääneistä kansanedustajista selkeä enemmistö vastusti nykyistä sopeutumiseläkemallia, mutta myös <a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201803152200815415_pi.shtml">kannatusta</a> löytyi. Puheenvuoroja käyttäneet kansanedustajat toivoivat kuitenkin puoluerajoja katsomatta, että törkeimpiin väärinkäytöksiin puututtaisiin ja mallia uudistettaisiin vastaamaan nykypäivää.</p> <p>Keskustelussa kuultiin myös jonkin verran muunneltua totuutta, kun keskustan edustaja&nbsp;<strong>Hannu Hoskonen</strong>&nbsp;(kesk.) kertoi kansanedustajan putoavan tyhjän päälle, mikäli sopeutumiseläke ja nykyinen sopeutumisraha poistetaan.</p> <p>Hoskosen mukaan kansanedustaja ei pääse koskaan ansiosidonnaiselle eläkkeelle eikä työmarkkinatuelle, jos hän jää eläkkeelle tai tipahtaa muuten pois eduskunnasta.</p> <p>Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kansanedustajilla on aivan samalainen oikeus ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen ja työmarkkinatukeen kuin jokaisella muullakin suomalaisella.&nbsp;Hoskonen on silti oikeassa siinä, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö eläkettä voisi silti leikata. Samalla tavoinhan meille tavallisille, nuoremmille kansalaisillekin on tehty.</p> <p>Eduskunta ja kansanedustajat voidaan myös asettaa maksamaan työttömyysvakuutus- ja työeläkevakuutusmaksua, jolloin määräaikaisen työn päätyttyä kansanedustaja pääsee normaalin ansiosidonnaisen piiriin. Tai kun eläkeikä täyttyy, niin he saavat normaalia työeläkettä, kuten kaikki muutkin suomalaiset. Ei tämä ole sen vaikeampaa. &nbsp;</p> <p>Sosialidemokraattien kansanedustaja&nbsp;<strong>Johanna Ojala-Niemelä</strong>&nbsp;taas pohti alustavassa istunnossa sitä, miten varsinkin pitkän kansanedustajakauden jälkeen voi olla vaikea palata vanhaan ammattiin, sillä oma ammattitaito ei välttämättä vastaa enää työelämän vaatimuksia.</p> <p>Tosin voisi helposti kuvitella, että kansanedustajana myös oppii jotain, jolla voi olla arvoa työmarkkinoilla.&nbsp;Kyse on kuitenkin äärimmäisen rajatusta ja arvostetusta ammattikunnasta.</p> <p>En näe sille mitään estettä, miksi yhteiskunta ei voisi tarjota entisille kansanedustajille ammatillista täydennyskoulutusta ja tarvittaessa myös työkokeiluja, mikäli heidän ammatilliset valmiutensa ovat heikentyneet dramaattisesti edustuskauden aikana. Kuntouttavan työtoiminnankaan ei pitäisi olla pakkokeinojen ulottumattomissa, sillä ihmisiä ei tulisi koskaan asettaa eriarvoiseen asemaan.</p> <p><strong>Kokoomuksen Vartiainen: &quot;Sopeutumiseläkkeillä vaikutusta politiikan vastuullisuuteen&quot;</strong></p> <p>Kokoomuksen <strong>Juhana Vartiainen</strong> otti&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-nain-voi-kayda-jos-sopeutumiselake-poistuu/">maaliskuussa muiden tavoin kantaa</a> kansanedustajien sopeutumisetuihin, vaikka hän ei osallistunutkaan eduskunnassa käytyyn keskusteluun.</p> <p>Twitterissä kommentoineen Vartiaisen mukaan sopeutumiseduilla voi olla vaikutusta politiikan vastuullisuuteen. Hän katsoo etujen vaikuttavan edustajien kannustimiin tehdä pitkäjänteistä politiikkaa ja kantaa vastuuta.</p> <p>&ndash; Minulle on useampi kuin yksi edustajakollega sanonut, että jos ne poistetaan, on pakko ajatella enemmän uudelleenvalintaa ja on sitä vaikeampi ajaa pitkäjänteisiä ja kokonaisvastuullisia asioita, Vartiainen twiittasi.</p> <p>Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään sitä, millä tavoin sopeutumisetujen vaikutus vastuullisempaan politiikkaan realisoituu ja näkyy ihmisten arkipäivässä. Kokoomuksella ainakin on vakuuttavat näytöt siitä, mitä vastuullisempi ja pitkäjänteisempi politiikka ei ainakaan ole.&nbsp; Tai mistäpä minä tietäisin.</p> <p>Moni varmasti muistaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja varakansanedustajan sijalta suoraan sosiaali- ja terveysministeriksi loikanneen <strong>Laura Rätyn</strong>&nbsp;uranvaihdon yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.</p> <p>Rädyn pitkäaikainen siipimies ja ex-kansanedustaja <strong>Lasse Männistö</strong>&nbsp;puolestaan otti varaslähdön jo ennen häntä, ja siirtyi terveydenhuoltopalveluja tuottavan Mehiläinen -konsernin palvelukseen. Entinen kulttuuriministeri <strong>Suvi Lindén</strong> puolestaan junaili valtionavustusta oululaiselle golf-seuralle, jossa hän oli sukulaistensa kanssa itse osakkaana.</p> <p>Silloisen oikeuskanslerin mielestä valtionavun myöntäminen vaaransi Lindénin puolueettomuuden. Lindénin ei kuitenkaan havaittu menetelleen puolueellisesti hänen päättäessään &quot;pitkäjänteisesti ja kokonaisvastuullisesti&quot; osittain omistamansa golfkentän rahallisesta avustuksesta.&nbsp;Jos poliittinen vastuullisuus tarkoittaa kerran tätä, niin miltä se vastuuttomuus silloin näyttää?</p> <p><strong>Sopeutumisen hinnassa on kyse periaatteista</strong></p> <p>Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet sotivat kansan oikeustajua vastaan. Suomalaisten on vaikea käsittää sitä, miten esimerkiksi<strong> </strong>entinen kansanedustaja <strong>Päivi Lipposen</strong> (sd.)&nbsp;voi edelleen nostaa sopeutumiseläkettä, vaikka hän toimii samaan aikaan ex-pääministeri Paavo Lipposen omistaman konsulttiyhtiö Cosmopoliksen toimitusjohtajana.</p> <p>Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat, jotka ovat toimineen kansanedustajana vähintään seitsemän vuotta.&nbsp;Uudet kansanedustajat eivät saa enää sopeutumiseläkettä, sillä se muutettiin eduskunnan entisen puhemiehen ja Suomen tasavallan nykyisen presidentti <strong>Sauli Niinistön</strong> (kok.) aloitteesta määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi vuonna 2011.&nbsp;</p> <p>Sopeutumisrahaa maksetaan eduskunnasta tippuneille kansanedustajille 1 - 3 vuotta.&nbsp;Joidenkin mielestä sekin on liikaa.&nbsp;Järjestelmässä on selvästi puutteita, eivätkä ne katoa puhaltelemalla pussiin.</p> <p>Tiedän toki, ettei kyse ole mistään valtavista summista, mutta periaatetasolla etujen symbolinen merkitys on sitäkin huomattavampi.&nbsp;Kansanedustajan sopeutumiseläke on historiallinen jäänne, josta tulisi päästä välittömästi eroon.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Jos kaikki muutkin joutuvat sopeutumaan notkean moderneille ja epävarmoille työmarkkinoille, niin minkä vuoksi kansanedustajien pitäisi saada joitain erityisoikeuksia työllistymisen suhteen? Eikö asian käsittely ja päätösvalta kannattaisi muutenkin siirtää eduskunnan ulkopuolelle?&nbsp;</p> <p>Eiväthän työntekijätkään saa päättää itse omista palkoistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa päätetään tänään, kuinka kansanedustajien parjattujen sopeutumiseläkkeiden oikein käy. Puolueiden johtajat kokoontuvat eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla keskustelemaan sopeutumiseläkkeiden muutoksista.

Ilta-Sanomien saamien ennakkotietojen mukaan esityksessä ei ole lainkaan kyse siitä, mistä alun perin puhuttiin, joka on herättänyt tyytymättömyyttä puolueiden johtajien keskuudessa.

Kansanedustajille esitetään  niin ikään uusia etuja sekä useiden satojen eurojen korotuksia ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien palkkioihin.

Lisäksi entisille, yli 15 vuoden takaisille ministereille tulisi mahdolliseksi hakea harkinnanvaraista ylimääräistä eläkettä, jotta kokoomuksen entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén ei jäisi täysin puille paljaille konsulttifirmojensa kanssa.

Kansanedustajat ylimitoittavat ongelmansa - "Ei tämä ole sen vaikeampaa"

Eduskunnassa käsiteltiin kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistamista vaativaa kansalaisaloitetta ensimmäisen kerran viime maaliskuussa. Suurinta osaa kansanedustajista ei kuitenkaan kiinnostanut jäädä keskustelemaan omien etujensa leikkaamisesta. Sali tyhjeni lähes heti kyselytunnin jälkeen.

Paikalle jääneistä kansanedustajista selkeä enemmistö vastusti nykyistä sopeutumiseläkemallia, mutta myös kannatusta löytyi. Puheenvuoroja käyttäneet kansanedustajat toivoivat kuitenkin puoluerajoja katsomatta, että törkeimpiin väärinkäytöksiin puututtaisiin ja mallia uudistettaisiin vastaamaan nykypäivää.

Keskustelussa kuultiin myös jonkin verran muunneltua totuutta, kun keskustan edustaja Hannu Hoskonen (kesk.) kertoi kansanedustajan putoavan tyhjän päälle, mikäli sopeutumiseläke ja nykyinen sopeutumisraha poistetaan.

Hoskosen mukaan kansanedustaja ei pääse koskaan ansiosidonnaiselle eläkkeelle eikä työmarkkinatuelle, jos hän jää eläkkeelle tai tipahtaa muuten pois eduskunnasta.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kansanedustajilla on aivan samalainen oikeus ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen ja työmarkkinatukeen kuin jokaisella muullakin suomalaisella. Hoskonen on silti oikeassa siinä, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö eläkettä voisi silti leikata. Samalla tavoinhan meille tavallisille, nuoremmille kansalaisillekin on tehty.

Eduskunta ja kansanedustajat voidaan myös asettaa maksamaan työttömyysvakuutus- ja työeläkevakuutusmaksua, jolloin määräaikaisen työn päätyttyä kansanedustaja pääsee normaalin ansiosidonnaisen piiriin. Tai kun eläkeikä täyttyy, niin he saavat normaalia työeläkettä, kuten kaikki muutkin suomalaiset. Ei tämä ole sen vaikeampaa.  

Sosialidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä taas pohti alustavassa istunnossa sitä, miten varsinkin pitkän kansanedustajakauden jälkeen voi olla vaikea palata vanhaan ammattiin, sillä oma ammattitaito ei välttämättä vastaa enää työelämän vaatimuksia.

Tosin voisi helposti kuvitella, että kansanedustajana myös oppii jotain, jolla voi olla arvoa työmarkkinoilla. Kyse on kuitenkin äärimmäisen rajatusta ja arvostetusta ammattikunnasta.

En näe sille mitään estettä, miksi yhteiskunta ei voisi tarjota entisille kansanedustajille ammatillista täydennyskoulutusta ja tarvittaessa myös työkokeiluja, mikäli heidän ammatilliset valmiutensa ovat heikentyneet dramaattisesti edustuskauden aikana. Kuntouttavan työtoiminnankaan ei pitäisi olla pakkokeinojen ulottumattomissa, sillä ihmisiä ei tulisi koskaan asettaa eriarvoiseen asemaan.

Kokoomuksen Vartiainen: "Sopeutumiseläkkeillä vaikutusta politiikan vastuullisuuteen"

Kokoomuksen Juhana Vartiainen otti maaliskuussa muiden tavoin kantaa kansanedustajien sopeutumisetuihin, vaikka hän ei osallistunutkaan eduskunnassa käytyyn keskusteluun.

Twitterissä kommentoineen Vartiaisen mukaan sopeutumiseduilla voi olla vaikutusta politiikan vastuullisuuteen. Hän katsoo etujen vaikuttavan edustajien kannustimiin tehdä pitkäjänteistä politiikkaa ja kantaa vastuuta.

– Minulle on useampi kuin yksi edustajakollega sanonut, että jos ne poistetaan, on pakko ajatella enemmän uudelleenvalintaa ja on sitä vaikeampi ajaa pitkäjänteisiä ja kokonaisvastuullisia asioita, Vartiainen twiittasi.

Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään sitä, millä tavoin sopeutumisetujen vaikutus vastuullisempaan politiikkaan realisoituu ja näkyy ihmisten arkipäivässä. Kokoomuksella ainakin on vakuuttavat näytöt siitä, mitä vastuullisempi ja pitkäjänteisempi politiikka ei ainakaan ole.  Tai mistäpä minä tietäisin.

Moni varmasti muistaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja varakansanedustajan sijalta suoraan sosiaali- ja terveysministeriksi loikanneen Laura Rätyn uranvaihdon yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.

Rädyn pitkäaikainen siipimies ja ex-kansanedustaja Lasse Männistö puolestaan otti varaslähdön jo ennen häntä, ja siirtyi terveydenhuoltopalveluja tuottavan Mehiläinen -konsernin palvelukseen. Entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén puolestaan junaili valtionavustusta oululaiselle golf-seuralle, jossa hän oli sukulaistensa kanssa itse osakkaana.

Silloisen oikeuskanslerin mielestä valtionavun myöntäminen vaaransi Lindénin puolueettomuuden. Lindénin ei kuitenkaan havaittu menetelleen puolueellisesti hänen päättäessään "pitkäjänteisesti ja kokonaisvastuullisesti" osittain omistamansa golfkentän rahallisesta avustuksesta. Jos poliittinen vastuullisuus tarkoittaa kerran tätä, niin miltä se vastuuttomuus silloin näyttää?

Sopeutumisen hinnassa on kyse periaatteista

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet sotivat kansan oikeustajua vastaan. Suomalaisten on vaikea käsittää sitä, miten esimerkiksi entinen kansanedustaja Päivi Lipposen (sd.) voi edelleen nostaa sopeutumiseläkettä, vaikka hän toimii samaan aikaan ex-pääministeri Paavo Lipposen omistaman konsulttiyhtiö Cosmopoliksen toimitusjohtajana.

Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat, jotka ovat toimineen kansanedustajana vähintään seitsemän vuotta. Uudet kansanedustajat eivät saa enää sopeutumiseläkettä, sillä se muutettiin eduskunnan entisen puhemiehen ja Suomen tasavallan nykyisen presidentti Sauli Niinistön (kok.) aloitteesta määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi vuonna 2011. 

Sopeutumisrahaa maksetaan eduskunnasta tippuneille kansanedustajille 1 - 3 vuotta. Joidenkin mielestä sekin on liikaa. Järjestelmässä on selvästi puutteita, eivätkä ne katoa puhaltelemalla pussiin.

Tiedän toki, ettei kyse ole mistään valtavista summista, mutta periaatetasolla etujen symbolinen merkitys on sitäkin huomattavampi. Kansanedustajan sopeutumiseläke on historiallinen jäänne, josta tulisi päästä välittömästi eroon.  

Jos kaikki muutkin joutuvat sopeutumaan notkean moderneille ja epävarmoille työmarkkinoille, niin minkä vuoksi kansanedustajien pitäisi saada joitain erityisoikeuksia työllistymisen suhteen? Eikö asian käsittely ja päätösvalta kannattaisi muutenkin siirtää eduskunnan ulkopuolelle? 

Eiväthän työntekijätkään saa päättää itse omista palkoistaan.

]]>
2 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255478-eduskunta-paattaa-sopeutumiselakkeesta-luvassa-reilusti-uusia-etuuksia#comments Eduskunta Kansanedustajat Palkkio Sopeutumiseläke Fri, 18 May 2018 07:37:37 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255478-eduskunta-paattaa-sopeutumiselakkeesta-luvassa-reilusti-uusia-etuuksia
CETA-sopimuksen riskit liian suuria http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255437-ceta-sopimuksen-riskit-liian-suuria <p>Eduskunnassa käsitellään monia isoja asioita, jotka eivät aina näy julkisuudessa. Tällä viikolla on esimerkiksi keskusteltu ja äänestetty EU:n ja Kanadan vapaakauppa- ja investointisopimuksesta CETA:sta. Esitimme sopimuksen hylkäämistä, mutta hävisimme äänestyksen. Hylkäämisen kannalla olivat Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Vaikka eduskunta hyväksyi sopimuksen, niin sopimus ei ole vielä taputeltu, sillä kaikkien EU-maiden tulee se hyväksyä.</p><p>Esitimme CETA-sopimuksen hylkäämistä, sillä vaikka kaupan edistäminen EU:n ja Kanadan välillä on myönteistä, liittyy CETA-sopimukseen perustavanlaatuisia ongelmia erityisesti siihen sisältyvän investointisuojan takia. Investointisuoja sellaisenaan on sinänsä erillinen osa kauppasopimuksessa, ja kauppasopimus voitaisiin aivan hyvin tehdä ilman investointisuojaakin. On siis ihmeellistä, että vaikka investointisuojaan sisältyy merkittäviä ongelmia, se halutaan silti runnoa tässä samassa yhteydessä läpi ja ottaa suuria riskejä verrattain pienien ja epävarmojen hyötyjen tähden.</p><p>Sopimukseen sisältyvä uusi versio pysyvästä investointituomioistuimesta on avoimempi ja parempi kuin aiempi versio välimiestuomioistuimesta, mutta investointisuojaan liittyviä keskeisiä ongelmia ei ole ratkaistu. CETA-sopimus ohittaa kansalliset tuomioistuimet ja antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuksia, joita kotimaisilla sijoittajilla tai kansalaisilla ei ole. Kanadalaiselle sijoittajalle annetaan oikeus nostaa kanne investointituomioistuimeen EU-valtiota vastaan, mikäli se katsoo valtion toiminnan loukanneen sen oikeuksia, mutta kotimaisella sijoittajalla ei ole vastaavaa mahdollisuutta. Myöskään valtiot, kansalaiset tai muut toimijat eivät voi haastaa yrityksiä investointituomioistuimeen sopimusrikkomus- tai väärinkäytöstilanteissa.</p><p>EU ja Kanada ovat vakaita oikeudenkäyttöalueita. Ei ole kestäviä perusteita sille, miksi ulkomaisille sijoittajille luotaisiin kansallisen oikeuden ohittava tuomioistuinjärjestelmä. Vähintäänkin tulisi olla niin, että investointituomioistuin ottaisi asian käsiteltäväksi vasta, kun asia on ensin käynyt läpi kaikki kansalliset oikeusasteet, ja tuomioistuimeen tulisi olla yhtäläinen pääsy eri toimijoilla.</p><p>Vaikka sopimus teknisesti ottaen mahdollistaisi esimerkiksi ympäristö- ja työsuojelumääräysten kiristämisen, tosiasiallisesti ehdotettu järjestelmä uhkaa kaventaa demokraattista päätöksentekovaltaa. Riski kalliista ja pitkistä oikeusprosesseista voi vaikuttaa valtiolliseen tai alueelliseen päätöksentekoon, kun päättäjien ja virkamiesten pitää huomioida kanadalaisten sijoittajien intressi. Sopimukseen sisältyvä reilun kohtelun periaate on jäänyt edelleen niin epämääräiseksi, että se voi mahdollistaa myös ympäristön kannalta perusteltuun tai muuten yleisen edun mukaisen sääntelyyn puuttumisen.</p><p>Vaikka kanteet eivät menestyisi, muodostaa jo kalliiden ja hankalien oikeusprosessien uhka tilanteen, jossa demokraattisen päätöksenteon ala käytännössä voi kaventua. Uhka sääntelyvallan kapenemisesta ei ole täysin hypoteettinen, sillä useissa maissa on nähty, että esimerkiksi tupakka- ja kaivosyhtiöt nostavat kanteita toimialoja sääteleviä valtioita vastaan investointisopimusten nojalla. Suomessa kaivosteollisuutta on paljon, joten näin voi käydä täälläkin. Jos esimerkiksi kaivoslakia haluttaisiin tulevaisuudessa tiukentaa ympäristömääräyksien osalta, voidaan olla siinä tilanteessa, että lain tiukennus tulee testattavaksi kanadalaisten kaivosyhtiöiden toimesta, jotka nostavat kanteen Suomea vastaan. Ja vaikka kanne ei menestyisi, niin kanne jo itsessään luo kustannuksia ja voi sitä kautta myös estää uutta sääntelyä.</p><p>Jos mitään huolia sääntelyvallan kapenemisesta ei ole, niin miksi ulkoasiainvaliokunta on todennut lausumassaan, että kaivoslakia olisi muutettava pikaisesti ennen CETA:n sijoittajansuojan voimaatuloa? Tämä myös hallituspuolueiden jäsenten hyväksymä lausuma vahvistaa näkemyksen siitä, että säätelyvalta uhkaa kaventua ja siihen on olemassa tosiasiallinen riski.</p><p>Riski ei ole vain teoreettinen: Juuri tällä hetkellä Kanadan valtio on joutumassa maksamaan satojen miljoonien korvaukset yhdysvaltalaiselle kaivosfirmalle, joka haastoi Kanadan joitakin vuosia sitten välitystuomioistuimeen, kun maan viranomaiset olivat estäneet yrityksen ympäristölle tuhoisan hankkeen. Kanadan oikeuslaitos on todennut välitystuomioistuimen päätöksen kohtuuttomaksi, mutta kansalliselle tuomioistuimelle ei ole välitystuomioistuimen päätökseen sananvaltaa. Kanne on nostettu Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan nojalla, mutta siinä taustalla ovat samankaltaiset &rdquo;reilun ja tasapuolisen kohtelun&rdquo; periaatteet, jotka sisältyvät myös CETA:an.</p><p>CETA-sopimukseen sisältyy erityinen tulkintainstrumentti, jonka tarkoituksena on poistaa huoli liittyen valtioiden sääntelyoikeuteen. Tulkintainstrumentti on tervetullut, mutta on epäselvää, mikä sen sitovuus suhteessa itse sopimuksen kirjauksiin lopulta on ja kuinka sitä tullaan tulkitsemaan investointituomioistuimessa. Tulkintainstrumentti ei myöskään poista yrityksen mahdollisuutta nostaa kanteita ja siten vähintäänkin epäsuorasti vaikuttaa julkiseen valtaan.</p><p>Kokonaisuudessaan CETA-sopimuksessa tulisi saattaa yritysten oikeudet ja velvollisuudet nykyistä parempaan tasapainoon. On ongelmallista, että yritysten ja sijoittajien oikeudet ovat sitovaa sääntelyä mutta velvollisuudet koskien esimerkiksi ympäristöä ja työntekijöiden suojelua sisältyvät niin sanotun kestävän kehityksen kappaleisiin, joihin ei liity sanktiomenettelyä toisin kuin valtiolle asetettuihin velvoitteisiin.</p><p>Ceta-sopimus edistää alueiden välistä kauppaa ja taloudellisia suhteita ja voi siten hyödyttää alueiden yrityksiä ja taloutta. Kokonaisuutena vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Lisäksi hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti: Kanada on tässä isompi voittaja, ja myös EU:n sisällä toiset maat hyötyvät enemmän kuin toiset. Mutta ennen kaikkea on muistettava, että CETA-sopimuksen mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt olisivat saavutettavissa myös kestävämmällä ja demokraattisemmalla sopimuskokonaisuudella, mikäli sijoittajansuojaan ja kestävän kehityksen sopimusvelvoitteiden sitovuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaisiin. Sopimuksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei voi pitää niin merkittävänä, etteikö demokratian ja kestävän kehityksen kannalta keskeisten ongelmien korjaamiseen olisi aikaa ja perusteita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa käsitellään monia isoja asioita, jotka eivät aina näy julkisuudessa. Tällä viikolla on esimerkiksi keskusteltu ja äänestetty EU:n ja Kanadan vapaakauppa- ja investointisopimuksesta CETA:sta. Esitimme sopimuksen hylkäämistä, mutta hävisimme äänestyksen. Hylkäämisen kannalla olivat Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Vaikka eduskunta hyväksyi sopimuksen, niin sopimus ei ole vielä taputeltu, sillä kaikkien EU-maiden tulee se hyväksyä.

Esitimme CETA-sopimuksen hylkäämistä, sillä vaikka kaupan edistäminen EU:n ja Kanadan välillä on myönteistä, liittyy CETA-sopimukseen perustavanlaatuisia ongelmia erityisesti siihen sisältyvän investointisuojan takia. Investointisuoja sellaisenaan on sinänsä erillinen osa kauppasopimuksessa, ja kauppasopimus voitaisiin aivan hyvin tehdä ilman investointisuojaakin. On siis ihmeellistä, että vaikka investointisuojaan sisältyy merkittäviä ongelmia, se halutaan silti runnoa tässä samassa yhteydessä läpi ja ottaa suuria riskejä verrattain pienien ja epävarmojen hyötyjen tähden.

Sopimukseen sisältyvä uusi versio pysyvästä investointituomioistuimesta on avoimempi ja parempi kuin aiempi versio välimiestuomioistuimesta, mutta investointisuojaan liittyviä keskeisiä ongelmia ei ole ratkaistu. CETA-sopimus ohittaa kansalliset tuomioistuimet ja antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuksia, joita kotimaisilla sijoittajilla tai kansalaisilla ei ole. Kanadalaiselle sijoittajalle annetaan oikeus nostaa kanne investointituomioistuimeen EU-valtiota vastaan, mikäli se katsoo valtion toiminnan loukanneen sen oikeuksia, mutta kotimaisella sijoittajalla ei ole vastaavaa mahdollisuutta. Myöskään valtiot, kansalaiset tai muut toimijat eivät voi haastaa yrityksiä investointituomioistuimeen sopimusrikkomus- tai väärinkäytöstilanteissa.

EU ja Kanada ovat vakaita oikeudenkäyttöalueita. Ei ole kestäviä perusteita sille, miksi ulkomaisille sijoittajille luotaisiin kansallisen oikeuden ohittava tuomioistuinjärjestelmä. Vähintäänkin tulisi olla niin, että investointituomioistuin ottaisi asian käsiteltäväksi vasta, kun asia on ensin käynyt läpi kaikki kansalliset oikeusasteet, ja tuomioistuimeen tulisi olla yhtäläinen pääsy eri toimijoilla.

Vaikka sopimus teknisesti ottaen mahdollistaisi esimerkiksi ympäristö- ja työsuojelumääräysten kiristämisen, tosiasiallisesti ehdotettu järjestelmä uhkaa kaventaa demokraattista päätöksentekovaltaa. Riski kalliista ja pitkistä oikeusprosesseista voi vaikuttaa valtiolliseen tai alueelliseen päätöksentekoon, kun päättäjien ja virkamiesten pitää huomioida kanadalaisten sijoittajien intressi. Sopimukseen sisältyvä reilun kohtelun periaate on jäänyt edelleen niin epämääräiseksi, että se voi mahdollistaa myös ympäristön kannalta perusteltuun tai muuten yleisen edun mukaisen sääntelyyn puuttumisen.

Vaikka kanteet eivät menestyisi, muodostaa jo kalliiden ja hankalien oikeusprosessien uhka tilanteen, jossa demokraattisen päätöksenteon ala käytännössä voi kaventua. Uhka sääntelyvallan kapenemisesta ei ole täysin hypoteettinen, sillä useissa maissa on nähty, että esimerkiksi tupakka- ja kaivosyhtiöt nostavat kanteita toimialoja sääteleviä valtioita vastaan investointisopimusten nojalla. Suomessa kaivosteollisuutta on paljon, joten näin voi käydä täälläkin. Jos esimerkiksi kaivoslakia haluttaisiin tulevaisuudessa tiukentaa ympäristömääräyksien osalta, voidaan olla siinä tilanteessa, että lain tiukennus tulee testattavaksi kanadalaisten kaivosyhtiöiden toimesta, jotka nostavat kanteen Suomea vastaan. Ja vaikka kanne ei menestyisi, niin kanne jo itsessään luo kustannuksia ja voi sitä kautta myös estää uutta sääntelyä.

Jos mitään huolia sääntelyvallan kapenemisesta ei ole, niin miksi ulkoasiainvaliokunta on todennut lausumassaan, että kaivoslakia olisi muutettava pikaisesti ennen CETA:n sijoittajansuojan voimaatuloa? Tämä myös hallituspuolueiden jäsenten hyväksymä lausuma vahvistaa näkemyksen siitä, että säätelyvalta uhkaa kaventua ja siihen on olemassa tosiasiallinen riski.

Riski ei ole vain teoreettinen: Juuri tällä hetkellä Kanadan valtio on joutumassa maksamaan satojen miljoonien korvaukset yhdysvaltalaiselle kaivosfirmalle, joka haastoi Kanadan joitakin vuosia sitten välitystuomioistuimeen, kun maan viranomaiset olivat estäneet yrityksen ympäristölle tuhoisan hankkeen. Kanadan oikeuslaitos on todennut välitystuomioistuimen päätöksen kohtuuttomaksi, mutta kansalliselle tuomioistuimelle ei ole välitystuomioistuimen päätökseen sananvaltaa. Kanne on nostettu Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan nojalla, mutta siinä taustalla ovat samankaltaiset ”reilun ja tasapuolisen kohtelun” periaatteet, jotka sisältyvät myös CETA:an.

CETA-sopimukseen sisältyy erityinen tulkintainstrumentti, jonka tarkoituksena on poistaa huoli liittyen valtioiden sääntelyoikeuteen. Tulkintainstrumentti on tervetullut, mutta on epäselvää, mikä sen sitovuus suhteessa itse sopimuksen kirjauksiin lopulta on ja kuinka sitä tullaan tulkitsemaan investointituomioistuimessa. Tulkintainstrumentti ei myöskään poista yrityksen mahdollisuutta nostaa kanteita ja siten vähintäänkin epäsuorasti vaikuttaa julkiseen valtaan.

Kokonaisuudessaan CETA-sopimuksessa tulisi saattaa yritysten oikeudet ja velvollisuudet nykyistä parempaan tasapainoon. On ongelmallista, että yritysten ja sijoittajien oikeudet ovat sitovaa sääntelyä mutta velvollisuudet koskien esimerkiksi ympäristöä ja työntekijöiden suojelua sisältyvät niin sanotun kestävän kehityksen kappaleisiin, joihin ei liity sanktiomenettelyä toisin kuin valtiolle asetettuihin velvoitteisiin.

Ceta-sopimus edistää alueiden välistä kauppaa ja taloudellisia suhteita ja voi siten hyödyttää alueiden yrityksiä ja taloutta. Kokonaisuutena vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Lisäksi hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti: Kanada on tässä isompi voittaja, ja myös EU:n sisällä toiset maat hyötyvät enemmän kuin toiset. Mutta ennen kaikkea on muistettava, että CETA-sopimuksen mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt olisivat saavutettavissa myös kestävämmällä ja demokraattisemmalla sopimuskokonaisuudella, mikäli sijoittajansuojaan ja kestävän kehityksen sopimusvelvoitteiden sitovuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaisiin. Sopimuksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei voi pitää niin merkittävänä, etteikö demokratian ja kestävän kehityksen kannalta keskeisten ongelmien korjaamiseen olisi aikaa ja perusteita.

]]>
4 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255437-ceta-sopimuksen-riskit-liian-suuria#comments CETA Eduskunta Investointisuoja Kauppapolitiikka Thu, 17 May 2018 09:31:23 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255437-ceta-sopimuksen-riskit-liian-suuria
Paavo Väyrynen ja kirkkoherra Eija Nivala eduskuntaan kesäkuussa http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255283-paavo-vayrynen-ja-kirkkoherra-eija-nivala-eduskuntaan-kesakuussa <p>Nyt se on selvää. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa. Väyrysen tilalle EU-parlamenttiin lähtee kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Väyrysen varamiehenä keväästä 2015 istunut Mikko Kärnä joutuu siirtymään sivuun.&nbsp;</p><p>Asiaan on saatu eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan varmuus kun eduskunta on kuullut asiassa perustuslakiasiantuntijoita. Heidän mukaansa Väyrysellä on laillinen oikeus palata hoitamaan kansanedustajan tehtäviä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Elämme siis mielenkiintoisia aikoja, kuten kai aina kun Väyrynen on osallisena. Väyrynen ilmeisesti perustaa aluksi yhden miehen eduskuntaryhmän joka saattaa edustaa kansalaispuoluetta josta hänet on erotettu? Vai miten se on?</p><p>Väyrysen palaaminen eduskuntaan nostaa sinne myös kirkkoherra Eija Nivalan joka korvaa eduskunnasta EU-parlamenttiin siirtyvän Mirja Vehkaperän.</p><p>Montaa viikkoa ei ole kulunut siitä, kun <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.9WeHjTA">Mikko Kärnä ilmoitti riitauttavansa</a> Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan. Onko hän vielä samalla mielellä - vai onko mieli muuttunut kun hänkin lienee kuullut perustuslakiasiantuntijoiden mielipiteet?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt se on selvää. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa. Väyrysen tilalle EU-parlamenttiin lähtee kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Väyrysen varamiehenä keväästä 2015 istunut Mikko Kärnä joutuu siirtymään sivuun. 

Asiaan on saatu eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan varmuus kun eduskunta on kuullut asiassa perustuslakiasiantuntijoita. Heidän mukaansa Väyrysellä on laillinen oikeus palata hoitamaan kansanedustajan tehtäviä.  

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja, kuten kai aina kun Väyrynen on osallisena. Väyrynen ilmeisesti perustaa aluksi yhden miehen eduskuntaryhmän joka saattaa edustaa kansalaispuoluetta josta hänet on erotettu? Vai miten se on?

Väyrysen palaaminen eduskuntaan nostaa sinne myös kirkkoherra Eija Nivalan joka korvaa eduskunnasta EU-parlamenttiin siirtyvän Mirja Vehkaperän.

Montaa viikkoa ei ole kulunut siitä, kun Mikko Kärnä ilmoitti riitauttavansa Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan. Onko hän vielä samalla mielellä - vai onko mieli muuttunut kun hänkin lienee kuullut perustuslakiasiantuntijoiden mielipiteet?

]]>
5 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255283-paavo-vayrynen-ja-kirkkoherra-eija-nivala-eduskuntaan-kesakuussa#comments Eduskunta Eija Nivala EU-parlamentti Kansanedustaja Paavo Väyrynen Mon, 14 May 2018 14:31:16 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255283-paavo-vayrynen-ja-kirkkoherra-eija-nivala-eduskuntaan-kesakuussa
Soten aikatauluahdistus http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus <p>Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.</p><p>Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.</p><p>Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.</p><p>Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi &ndash; esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.</p><p>Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet &nbsp;toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On&nbsp;jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin&nbsp;käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.</p><p>Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle&nbsp;valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.</p><p>Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä&nbsp;useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.

Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.

Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.

Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.

Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet  toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.

Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.

Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.

]]>
25 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus#comments Kotimaa Eduskunta Maakunta- ja soteuudistus Maakuntavaalit Valinnanvapaus Sun, 13 May 2018 07:17:32 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus
Aktiivimallista iloa ja riemua laajemminkin! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255142-aktiivimallista-iloa-ja-riemua-laajemminkin <p><br />Aktiivimalli on nykyajan ihmeellinen innovaatio, joka sähköistää sohvan pohjalla löhöävän masentuneen työttömän ja saa hänet durasel-pupuna tehtailemaan työhakemuksia ja lörpöttelemään vilkkaasti työkkärin virkailijoiden kanssa sekä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan hiki hatussa.</p><p><br />Työttömien uusi, virkeä elämä on totta! Mikä vahinko, että aktiivimalli keksittiin vasta nyt. Keksijälle pitää myöntää Nobelin palkinto. Menestyksen innostamana mallia on alettu laajentaa. Miksi ainoastaan työttömillä olisi oikeus päästä elämän syrjästä kiinni? Todellakin, tasa-arvokysymyshän tämä on. Kaikilla on oltava oikeus aktivoitua. Se on perustavanlaatuinen ihmisoikeus.&nbsp;</p><p><br />Ruokajonoissa vetelehtii kaikenlaisia myrtyneitä hahmoja, joista kaikki eivät ole työttömiä. Nyt on onneksi tajuttu, että heille voi järjestää hyppelyä musiikin tahdissa. Korkeimmalle hyppäävät saavat täydemmän ruokakassin! Kaikkein älykkäimmät heistä laitetaan tekemään yhdessä ruokaa ensimmäistä kertaa elämässään. Eihän heistä kukaan ole ennen tehnyt yhdessä ruokaa. (Joku on korkeintaan saattanut kärventää kalapuikkoja pannulla ankeassa vuokrayksiössä Jakomäessä.) Ihana energinen pöhinä huipentuu yhteisruokailuun!</p><p><br />Paperityöläiset vain litkivät kahvia ja yrittävät pysyä hereillä mekaanisten koneiden nappeja painellessaan, mikäli eivät ole tupakkatauolla. Onko laitaa siinä, että he tuottavat ihan tyhjää turhaa paperia? Eikö heilläkin pitäisi olla oikeus käyttää aivojaan? Tämä hoituu sillä, että jokaista kannustetaan kirjoittamaan tuottamalleen paperille edes yksi runo joka päivä työn hiljaisina hetkinä. Niiltä, jotka eivät&nbsp; saa runoja aikaiseksi, vähennetään tuntipalkasta 10 euroa.</p><p><br />Kaikkein tarpeellisin aktiivimalli olisi eduskunnassa. Siellä ne edustajat vain nukkuvat apeina torkkupeittoihin kääriytyneinä, joskus krapulassa, koska ovat pikkujouluissa kiskoneet kirkasta viinaa pari ämpärillistä. Jotkut heistä pystyvät kirkkaina hetkinään käymään saunassa ja altaassa lillumassa tai pohtimaan mahdollisuuksia perustaa eduskuntaan suomalais-ugrilainen ystävyysryhmä. Jotkut kirjoittavat plokeja, joissa kokonaiset lauseet on plagioitu älykkäämmän lukiokaverin aineesta. Miten nämä syrjäytyneet ja saamattomat pääsisivät oikein raittiin ja aktiivisen elämän syrjästä kiinni? Tässä pari ensiapupakettia:</p><p><br />1. Taksilla ajokielto voimaan! Taksilla ajavilta passiiveilta puolet palkkiosta pois. Kävellen liikkumiseen on kannustettava. Eihän ole mikään salaisuus, että syrjäytyneillä on melkoisia ylipaino-ongelmia on mielenterveyden ongelmien lisäksi. Syrjäytyminen synnyttää molempia.</p><p><br />2. Käsittämättömiä irrallisia mielleyhtymiä viljeleviltä plokisteilta samoin vähennetään 2000 euroa palkkiosta. Politiikan asiasisällön sijaan siitä, kuinka pahoitin mielini vuonna 1974 ja, kuinka harkitsen puolueen puheenjohtajuutta vuonna 2022, änkyttäviltä egoisteilta samoin. Sen sijaan niille, jotka tajuavat edes hörpätä kahvia, ennen kuin lysähtävät näppäimistölle, annetaan pikku bonus.</p><p><br />3. Edes kesällä näiden syrjäytyneiden olisi reipastuttava ihan itsensä vuoksi. Joka tuo itse kerättyjä tuotteita, 20 litraa mustikoita, 50 litraa puolukoita ja 100 litraa puutarhan tuotteita eduskunnan yhteiseen ruokapöytään syksyllä, säästyy sanktioilta. Pieni puuhastelu pitää työkykyisenä, että ei sitten tarvitse jäädä sopeutumiseläkkeelle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Aktiivimalli on nykyajan ihmeellinen innovaatio, joka sähköistää sohvan pohjalla löhöävän masentuneen työttömän ja saa hänet durasel-pupuna tehtailemaan työhakemuksia ja lörpöttelemään vilkkaasti työkkärin virkailijoiden kanssa sekä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan hiki hatussa.


Työttömien uusi, virkeä elämä on totta! Mikä vahinko, että aktiivimalli keksittiin vasta nyt. Keksijälle pitää myöntää Nobelin palkinto. Menestyksen innostamana mallia on alettu laajentaa. Miksi ainoastaan työttömillä olisi oikeus päästä elämän syrjästä kiinni? Todellakin, tasa-arvokysymyshän tämä on. Kaikilla on oltava oikeus aktivoitua. Se on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. 


Ruokajonoissa vetelehtii kaikenlaisia myrtyneitä hahmoja, joista kaikki eivät ole työttömiä. Nyt on onneksi tajuttu, että heille voi järjestää hyppelyä musiikin tahdissa. Korkeimmalle hyppäävät saavat täydemmän ruokakassin! Kaikkein älykkäimmät heistä laitetaan tekemään yhdessä ruokaa ensimmäistä kertaa elämässään. Eihän heistä kukaan ole ennen tehnyt yhdessä ruokaa. (Joku on korkeintaan saattanut kärventää kalapuikkoja pannulla ankeassa vuokrayksiössä Jakomäessä.) Ihana energinen pöhinä huipentuu yhteisruokailuun!


Paperityöläiset vain litkivät kahvia ja yrittävät pysyä hereillä mekaanisten koneiden nappeja painellessaan, mikäli eivät ole tupakkatauolla. Onko laitaa siinä, että he tuottavat ihan tyhjää turhaa paperia? Eikö heilläkin pitäisi olla oikeus käyttää aivojaan? Tämä hoituu sillä, että jokaista kannustetaan kirjoittamaan tuottamalleen paperille edes yksi runo joka päivä työn hiljaisina hetkinä. Niiltä, jotka eivät  saa runoja aikaiseksi, vähennetään tuntipalkasta 10 euroa.


Kaikkein tarpeellisin aktiivimalli olisi eduskunnassa. Siellä ne edustajat vain nukkuvat apeina torkkupeittoihin kääriytyneinä, joskus krapulassa, koska ovat pikkujouluissa kiskoneet kirkasta viinaa pari ämpärillistä. Jotkut heistä pystyvät kirkkaina hetkinään käymään saunassa ja altaassa lillumassa tai pohtimaan mahdollisuuksia perustaa eduskuntaan suomalais-ugrilainen ystävyysryhmä. Jotkut kirjoittavat plokeja, joissa kokonaiset lauseet on plagioitu älykkäämmän lukiokaverin aineesta. Miten nämä syrjäytyneet ja saamattomat pääsisivät oikein raittiin ja aktiivisen elämän syrjästä kiinni? Tässä pari ensiapupakettia:


1. Taksilla ajokielto voimaan! Taksilla ajavilta passiiveilta puolet palkkiosta pois. Kävellen liikkumiseen on kannustettava. Eihän ole mikään salaisuus, että syrjäytyneillä on melkoisia ylipaino-ongelmia on mielenterveyden ongelmien lisäksi. Syrjäytyminen synnyttää molempia.


2. Käsittämättömiä irrallisia mielleyhtymiä viljeleviltä plokisteilta samoin vähennetään 2000 euroa palkkiosta. Politiikan asiasisällön sijaan siitä, kuinka pahoitin mielini vuonna 1974 ja, kuinka harkitsen puolueen puheenjohtajuutta vuonna 2022, änkyttäviltä egoisteilta samoin. Sen sijaan niille, jotka tajuavat edes hörpätä kahvia, ennen kuin lysähtävät näppäimistölle, annetaan pikku bonus.


3. Edes kesällä näiden syrjäytyneiden olisi reipastuttava ihan itsensä vuoksi. Joka tuo itse kerättyjä tuotteita, 20 litraa mustikoita, 50 litraa puolukoita ja 100 litraa puutarhan tuotteita eduskunnan yhteiseen ruokapöytään syksyllä, säästyy sanktioilta. Pieni puuhastelu pitää työkykyisenä, että ei sitten tarvitse jäädä sopeutumiseläkkeelle. 

 

]]>
7 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255142-aktiivimallista-iloa-ja-riemua-laajemminkin#comments Aktiivimalli Aktiivinen kansalaisuus Eduskunta Katastrofaalinen työttömyys Ruokajonot Thu, 10 May 2018 16:03:19 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255142-aktiivimallista-iloa-ja-riemua-laajemminkin
Eutanasia – koska jokaisen tulee saada lähteä arvokkaasti http://liinaveronicaisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254933-eutanasia-koska-jokaisen-tulee-saada-lahtea-arvokkaasti <p>Eduskunta äänesti yli 63 000 kannatusilmoitusta keränneestä &quot;<a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2212">Eutanasia &ndash; aloite hyvän kuoleman puolesta</a>&quot; -kansalaisaloitteesta toissapäivänä. Edustaja Timo Heinosen lausumaehdotus lain läpimenosta mahdollisimman suoraviivaisesti<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005667515.html">&nbsp;meni nurin äänin 128-60</a>. Jotkut eutanasiaa vastustaneet ovat jo heittäneet serpentiinit ilmaan, ja monet aloitetta puoltaneet taas ovat luopuneet toivosta. Kumpaankaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa aihetta, koska asiaa ei olla käsitelty loppuun &ndash; eduskunta ainoastaan&nbsp;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/aanestys-eutanasialausumasta-mustavalkoinen-lausumalle-tarkoita-ehdotonta-eita-eutanasialle/">hylkäsi lausuman, joka olisi velvoittanut lainvalmistelijat hyväksymään eutanasian ilman asiantuntijakuulemisiin perustuvaa harkintaa</a>.&nbsp;Asiantuntijatyöryhmän selvityksen jälkeen asia voidaan tuoda uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Äänestyksen tulos sai joka tapauksessa aikaan raflaavia otsikoita sekä kuumana käyvän, tunnepitoisen keskustelun avustetusta itsemurhasta. Keskustelua on herättänyt myös se, etteivät kansanedustajien napinpainallukset ainakaan näennäisesti edustaneet kansaa, josta&nbsp;lähes kolme neljäsosaa olisi valmis sallimaan eutanasian.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelua seuratessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että osa ihmisistä tuntuu ymmärtäneen eutanasian merkityksen täysin väärin. Eutanasia nähdään virheellisesti vaihtoehtona, jota suorastaan tyrkytettäisiin pillerin tai piikin muodossa vanhoille tai sairaille ihmisille siten, että käytäntö muistuttaisi enemmän murhaa kuin armomurhaa.&nbsp;Joissakin kauhukuvissa eutanasia taas nähdään kärjistetysti syanidikapseleiden nakkeluna jokaiselle masentuneelle teinille, joka haluaa tehdä itsemurhan. Tosiasiassa jo eduskunnan äänestystulos kertoo, että eutanasiaan suhtaudutaan mieluummin ylivarovaisesti kuin vedetään yhtäkään mutkaa suoraksi. Jos laki säädetään asiantuntijoiden kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen, se on todennäköisesti hyvin tarkka sen suhteen, millä perusteilla eutanasiaa voidaan tarjota. Rajoituksia voidaan asettaa esimerkiksi harkinta-ajan, iän tai parantumisennusteen perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Huoli siitä, kokisiko esimerkiksi parantumattomasti sairas ihminen velvollisuudekseen päättää elämänsä resursseja säästääkseen, on aiheellinen eikä sitä voi tehdä tyhjäksi millään eutanasiaa puoltavalla argumentilla. Lakia ei kuitenkaan voi jättää säätämättä kyseisellä perusteella, koska toisessa vaakakupissa on useita, painavampia asioita. Avustettu itsemurha tarkoittaisi laajennettua itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa elämä ei ole henkilön itsensä mielestä elämisen arvoista. Se tarkoittaisi vähäisempiä kärsimyksiä jokaiselle, joka on parantumattomasti sairas ja elää jatkuvissa tuskissa. Se tarkoittaisi arvokasta lähtöä huonokuntoiselle vanhukselle, joka haluaa mieluummin kuolla kuin seurata omaa riutumistaan viikosta toiseen tietoisena siitä, että lopputulos on lopulta sama.</p><p>&nbsp;</p><p>Eutanasiaa ei tule saada kevyin perustein. Itsemurhaa ei voi peruuttaa, joten sen tulee olla aina viimeinen vaihtoehto. Sen tulee kuitenkin olla vaihtoehto. Sitä mieltä on myös suurin osa Suomen kansasta &ndash; 73 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta toivoo, että ihmisellä olisi tarvittaessa oikeus saada kuolinapua. Jos eutanasialakia ei säädetä asiantuntijalausuntojen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen, eduskunta ei ainoastaan viittaa kintaalla kansalaisten oikeudelle lähteä tästä maailmasta arvokkaasti. Eduskunta ei silloin edusta kansaa, joka on valinnut, ketkä saavat edustaa sitä Arkadianmäellä.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Toivoisin jokaisen eutanasiaa edelleen vastustavan lukevan linkin takaa löytyvän jutun 3-vuotiaasta Eino-pojasta. Eino sai aivoverenvuodon ja joutui kituuttamaan hengissä yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun elämä oli lakannut olemasta elämisen arvoista ja paranemisennuste oli nolla. Jos Einon elintoiminnot olisi saanut lopettaa tilanteen käytyä toivottomaksi, omaisten ei olisi tarvinnut katsoa kuukausia vierestä, kun pieni poika tekee hitaasti kuolemaa.</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta äänesti yli 63 000 kannatusilmoitusta keränneestä "Eutanasia – aloite hyvän kuoleman puolesta" -kansalaisaloitteesta toissapäivänä. Edustaja Timo Heinosen lausumaehdotus lain läpimenosta mahdollisimman suoraviivaisesti meni nurin äänin 128-60. Jotkut eutanasiaa vastustaneet ovat jo heittäneet serpentiinit ilmaan, ja monet aloitetta puoltaneet taas ovat luopuneet toivosta. Kumpaankaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa aihetta, koska asiaa ei olla käsitelty loppuun – eduskunta ainoastaan hylkäsi lausuman, joka olisi velvoittanut lainvalmistelijat hyväksymään eutanasian ilman asiantuntijakuulemisiin perustuvaa harkintaa. Asiantuntijatyöryhmän selvityksen jälkeen asia voidaan tuoda uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Äänestyksen tulos sai joka tapauksessa aikaan raflaavia otsikoita sekä kuumana käyvän, tunnepitoisen keskustelun avustetusta itsemurhasta. Keskustelua on herättänyt myös se, etteivät kansanedustajien napinpainallukset ainakaan näennäisesti edustaneet kansaa, josta lähes kolme neljäsosaa olisi valmis sallimaan eutanasian.

 

Keskustelua seuratessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että osa ihmisistä tuntuu ymmärtäneen eutanasian merkityksen täysin väärin. Eutanasia nähdään virheellisesti vaihtoehtona, jota suorastaan tyrkytettäisiin pillerin tai piikin muodossa vanhoille tai sairaille ihmisille siten, että käytäntö muistuttaisi enemmän murhaa kuin armomurhaa. Joissakin kauhukuvissa eutanasia taas nähdään kärjistetysti syanidikapseleiden nakkeluna jokaiselle masentuneelle teinille, joka haluaa tehdä itsemurhan. Tosiasiassa jo eduskunnan äänestystulos kertoo, että eutanasiaan suhtaudutaan mieluummin ylivarovaisesti kuin vedetään yhtäkään mutkaa suoraksi. Jos laki säädetään asiantuntijoiden kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen, se on todennäköisesti hyvin tarkka sen suhteen, millä perusteilla eutanasiaa voidaan tarjota. Rajoituksia voidaan asettaa esimerkiksi harkinta-ajan, iän tai parantumisennusteen perusteella.

 

Huoli siitä, kokisiko esimerkiksi parantumattomasti sairas ihminen velvollisuudekseen päättää elämänsä resursseja säästääkseen, on aiheellinen eikä sitä voi tehdä tyhjäksi millään eutanasiaa puoltavalla argumentilla. Lakia ei kuitenkaan voi jättää säätämättä kyseisellä perusteella, koska toisessa vaakakupissa on useita, painavampia asioita. Avustettu itsemurha tarkoittaisi laajennettua itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa elämä ei ole henkilön itsensä mielestä elämisen arvoista. Se tarkoittaisi vähäisempiä kärsimyksiä jokaiselle, joka on parantumattomasti sairas ja elää jatkuvissa tuskissa. Se tarkoittaisi arvokasta lähtöä huonokuntoiselle vanhukselle, joka haluaa mieluummin kuolla kuin seurata omaa riutumistaan viikosta toiseen tietoisena siitä, että lopputulos on lopulta sama.

 

Eutanasiaa ei tule saada kevyin perustein. Itsemurhaa ei voi peruuttaa, joten sen tulee olla aina viimeinen vaihtoehto. Sen tulee kuitenkin olla vaihtoehto. Sitä mieltä on myös suurin osa Suomen kansasta – 73 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta toivoo, että ihmisellä olisi tarvittaessa oikeus saada kuolinapua. Jos eutanasialakia ei säädetä asiantuntijalausuntojen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen, eduskunta ei ainoastaan viittaa kintaalla kansalaisten oikeudelle lähteä tästä maailmasta arvokkaasti. Eduskunta ei silloin edusta kansaa, joka on valinnut, ketkä saavat edustaa sitä Arkadianmäellä.

 

P.S. Toivoisin jokaisen eutanasiaa edelleen vastustavan lukevan linkin takaa löytyvän jutun 3-vuotiaasta Eino-pojasta. Eino sai aivoverenvuodon ja joutui kituuttamaan hengissä yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun elämä oli lakannut olemasta elämisen arvoista ja paranemisennuste oli nolla. Jos Einon elintoiminnot olisi saanut lopettaa tilanteen käytyä toivottomaksi, omaisten ei olisi tarvinnut katsoa kuukausia vierestä, kun pieni poika tekee hitaasti kuolemaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html

]]>
0 http://liinaveronicaisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254933-eutanasia-koska-jokaisen-tulee-saada-lahtea-arvokkaasti#comments Eduskunta Eutanasia Kansalaisaloite Sun, 06 May 2018 15:08:26 +0000 Liina Isto http://liinaveronicaisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254933-eutanasia-koska-jokaisen-tulee-saada-lahtea-arvokkaasti
Hjallis Harkimo uskalsi kääntää uuden lehden http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254904-hjallis-harkimo-uskalsi-kaantaa-uuden-lehden <p>Eduskunnan (Ankkalinnan) tasapaino horjahti pahemman kerran, kun liike-elämän Hannu Hanhi, Hjallis Harkimo rikkoi tabut ja rohkeni loikkaamaan suuresta ja mahtavasta Kokoomuksesta. Lasinen katto romahti ja sirpaleita ryhdyttiin kokoamaan. Kokoamisen aikana lasipalaset paljastivat sen minkä Hannu (Hjallis) Hanhi osoitti. Suomalainen politiikka elää ja vaikuttaa värillisen lasikaton alla, kansa ei näe, eikä heille näytetä mitä katon alla on. Se meni hetkellisesti rikki.</p><p>Hannu Hanhi (yksi maailmankaikkeuden onnekkaimpia hahmoja) viipertää sarjakuvissa ja tapaa erilaisia ihmisiä, ilmiöitä ja maailmoja. Ankkalinna, Aku Ankka on 1900 luvun ajan tehokeino kertoa yhteiskunnan kulloisestakin tilasta. Kaupunki ja sen hahmot elävät kulloisenkin aikakauden ismien, tapojen ja epäluulojen kautta. Samalla kaupunki kertoi ja kertoo vallitsevan tilanteen.</p><p>Hjalliksen Hannu Hanhi hahmon kieltäminen, hänen sanomansa vähättely, onnistui suhteellisen hyvin. Onneksi epäilys jäi elämään. Hänen väitettiin vieroksuvan työntekoa, eihän se käy kokouksissa tai puhu eduskunnassa. Ei hän puhu koskaan (Eduskunnassa) mitään missään. Hjallis vetää vain omaa diili-rooliaan ja roikkuu tuolillaan, nuokkuu. Onneksi media meni vain osittain halpaan, joku Hannu Hanhi uskalsi sanoa, että politiikka on ihan oikeasti rikki, lasikatto on romahtanut.</p><p>Kokoomus ajoi median miinaan Turusen kortilla, politiikan Kroisos Eero Lehti Pennosen kaveri, Tero Tuhlari Turunen oli helppo kortti. Loistavasti ajoitettu irtiotto Sinisestä puolueesta oli kuin parasta Ankkalinnan teatteria. Nyt syyllistettiin Sininen puolue, jäihin vajoava uusi tulokas, Sinisen lippukunnan Veli Ponteva-partio. Tämä joukkue rikkoi lasikattoa edellisen kerran Eduskunnassa vuosi sitten. Tero Tuhlarista sai käteensä, Kulta Into Pii Orpo, loistavan, ähäkutti Siniset-luuserit kortin.</p><p>Pelle Sampo Peloton oivalsi Into Piin toimet viime hetkellä. Vielä aamulla Into Pii tuijotti Pelleä silmiin, minä vien pian sinun keksintösi. Onnekas Pelle Peloton keksi näytelmän, jossa Sinisten Suden pennut Tupu, Hupu ja Lupu näyttelivät keskeistä roolia. Touho serkku, Torvinen Ankka säesti tätä Sinisten partiolaisten kuoroa. Tupu Elo otti partiolaisena keskeisimmän roolin, Kokoomuksen huijauksen paljastamisessa. Sudenpennut eroavat Sipilän Lippukunnasta.</p><p>Ei voi myöskään olla huomioimatta, lasikaton kahta murtajaa Aaron Paavo Väyrynen Ankkaa ja Milla Lepomäki Magiaa. Heillekin kuuluu tärkeä rooli Ankkalinnan (Eduskunnan) lasikaton murtamisessa. He ansaitsevat myös erikoiskiitoksen.</p><p>Palataan nyt arkeen. Mikä Hjalliksen sanomassa on oleellista. Se että suomalaista politiikkaa pyörittää pienen pieni piiri. Se on loistava oivallus. Muutama mies on vallan kahvassa, naisia sieltä ette tapaa. Toki puolueet vetävät puheenjohtajistoonsa mieluusti, näytille naisia. Kuka nyt kulloinkin sattuu löytymään, &nbsp;mutta vähemmän oikeasti katu-uskottava kelpaa. Peli tarvitsee julkisuuskuvan, jota ylläpidetään näillä näennäisillä hahmoilla. Hjallis on oikeassa, johtaminen ontuu ja se keskittyy muutamaan ihmiseen. He pyörittävät ison koneiston avulla Suomea ja eduskuntaa.</p><p>Politiikkaa pyörittävä koneisto jää median huomion ulkopuolelle. Medialla ei ole aikaa, pitää luoda lööppejä ja otsikoita, klikkauksia. Ne vetävät huomion ja pomojen kiitokset. Tätä median toimeliasta joukkoa nämä muutaman miehen johtamat avustaja ja eritysasiantuntijajoukot pyörittävät huhuineen ja juttuineen. Katsokaa vaikka Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen uutisjuttuja. Jokainen haasteltavaksi valittu puhui samaa mantraa Hjallis ei ole koskaan ollut kokoomus. Tätä media toisti kuin rakkikoira. Uskallus puuttuu, isoja kohtaan.</p><p>Suomalainen politiikka on muulla kuin kansanedustajien käsissä. Se on Hjalliksen sanomassa oikein. Avustajat ja asiantuntijat ratkaisevat erilaiset kysymykset omissa palavereissaan. He eivät ole kansan valittuja mutta he toimivat kuin olisivat kansan valittuja. He eivät kerro kansanedustajille toimistaan ja tavoitteista, joita pienet piirit heidät on pannut tekemään. He ovat ottaneet suomalaisen politiikan tekemisessä liian keskeisen roolin. Tästä ei kukaan uskalla puhua, tai siis nyt uskalsi.</p><p>Suomalaisessa politiikassa on vihdoinkin alkanut puhaltamaan vapauden tuuli. Ensin aloittivat Siniset, Paavo Väyrynen seurasi, Lepomäki ravisteli ja Hjallis puhkaisi lopun katosta. Tuuli puhaltaa sisään ummehtuneeseen maailmaan. Maailmaan jossa elää sodan jälkeisen ajan mantra, väite että Suomi tarvitsee vain kolme suurta puoluetta, muuten yhteiskunta on kaaoksessa. Tätä ovat sukupolvet jakaneet edelleen, äidiltä pojille ja isältä tytöille. Nyt tuota kuplaa ollaan purkamassa, lasikaton sirpaleet kootaan yhteen.</p><p>Ihmiset kentillä ja kaduilla haluavat muutosta, vanhat suuret puolueet eivät tuo ratkaisua. Politiikassa on jo aika uusille mahdollisuuksille. Eurooppalainen kulttuuri, useiden puolueiden ja moninaisten arvojen kokoaminen yhteiseksi on alkanut Suomessa. Kokoonnutaan yhteen suureen politiikan pöytään, pyyhkäistään harvojen äijien valta Kolera-altaaseen. Toivotaan aikaa, jolloin puolueita on 15 joista yhdelläkään ei ole yli 15% kannatusta. Ehkäpä se aika on edessä ja kokoonnumme yhden suuren suomalaisen poliittisen pöydän äärelle.</p><p>Matti Torvinen</p><p>Kansanedustaja, puoluesihteeri</p><p>Sininen Tulevaisuus rp &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan (Ankkalinnan) tasapaino horjahti pahemman kerran, kun liike-elämän Hannu Hanhi, Hjallis Harkimo rikkoi tabut ja rohkeni loikkaamaan suuresta ja mahtavasta Kokoomuksesta. Lasinen katto romahti ja sirpaleita ryhdyttiin kokoamaan. Kokoamisen aikana lasipalaset paljastivat sen minkä Hannu (Hjallis) Hanhi osoitti. Suomalainen politiikka elää ja vaikuttaa värillisen lasikaton alla, kansa ei näe, eikä heille näytetä mitä katon alla on. Se meni hetkellisesti rikki.

Hannu Hanhi (yksi maailmankaikkeuden onnekkaimpia hahmoja) viipertää sarjakuvissa ja tapaa erilaisia ihmisiä, ilmiöitä ja maailmoja. Ankkalinna, Aku Ankka on 1900 luvun ajan tehokeino kertoa yhteiskunnan kulloisestakin tilasta. Kaupunki ja sen hahmot elävät kulloisenkin aikakauden ismien, tapojen ja epäluulojen kautta. Samalla kaupunki kertoi ja kertoo vallitsevan tilanteen.

Hjalliksen Hannu Hanhi hahmon kieltäminen, hänen sanomansa vähättely, onnistui suhteellisen hyvin. Onneksi epäilys jäi elämään. Hänen väitettiin vieroksuvan työntekoa, eihän se käy kokouksissa tai puhu eduskunnassa. Ei hän puhu koskaan (Eduskunnassa) mitään missään. Hjallis vetää vain omaa diili-rooliaan ja roikkuu tuolillaan, nuokkuu. Onneksi media meni vain osittain halpaan, joku Hannu Hanhi uskalsi sanoa, että politiikka on ihan oikeasti rikki, lasikatto on romahtanut.

Kokoomus ajoi median miinaan Turusen kortilla, politiikan Kroisos Eero Lehti Pennosen kaveri, Tero Tuhlari Turunen oli helppo kortti. Loistavasti ajoitettu irtiotto Sinisestä puolueesta oli kuin parasta Ankkalinnan teatteria. Nyt syyllistettiin Sininen puolue, jäihin vajoava uusi tulokas, Sinisen lippukunnan Veli Ponteva-partio. Tämä joukkue rikkoi lasikattoa edellisen kerran Eduskunnassa vuosi sitten. Tero Tuhlarista sai käteensä, Kulta Into Pii Orpo, loistavan, ähäkutti Siniset-luuserit kortin.

Pelle Sampo Peloton oivalsi Into Piin toimet viime hetkellä. Vielä aamulla Into Pii tuijotti Pelleä silmiin, minä vien pian sinun keksintösi. Onnekas Pelle Peloton keksi näytelmän, jossa Sinisten Suden pennut Tupu, Hupu ja Lupu näyttelivät keskeistä roolia. Touho serkku, Torvinen Ankka säesti tätä Sinisten partiolaisten kuoroa. Tupu Elo otti partiolaisena keskeisimmän roolin, Kokoomuksen huijauksen paljastamisessa. Sudenpennut eroavat Sipilän Lippukunnasta.

Ei voi myöskään olla huomioimatta, lasikaton kahta murtajaa Aaron Paavo Väyrynen Ankkaa ja Milla Lepomäki Magiaa. Heillekin kuuluu tärkeä rooli Ankkalinnan (Eduskunnan) lasikaton murtamisessa. He ansaitsevat myös erikoiskiitoksen.

Palataan nyt arkeen. Mikä Hjalliksen sanomassa on oleellista. Se että suomalaista politiikkaa pyörittää pienen pieni piiri. Se on loistava oivallus. Muutama mies on vallan kahvassa, naisia sieltä ette tapaa. Toki puolueet vetävät puheenjohtajistoonsa mieluusti, näytille naisia. Kuka nyt kulloinkin sattuu löytymään,  mutta vähemmän oikeasti katu-uskottava kelpaa. Peli tarvitsee julkisuuskuvan, jota ylläpidetään näillä näennäisillä hahmoilla. Hjallis on oikeassa, johtaminen ontuu ja se keskittyy muutamaan ihmiseen. He pyörittävät ison koneiston avulla Suomea ja eduskuntaa.

Politiikkaa pyörittävä koneisto jää median huomion ulkopuolelle. Medialla ei ole aikaa, pitää luoda lööppejä ja otsikoita, klikkauksia. Ne vetävät huomion ja pomojen kiitokset. Tätä median toimeliasta joukkoa nämä muutaman miehen johtamat avustaja ja eritysasiantuntijajoukot pyörittävät huhuineen ja juttuineen. Katsokaa vaikka Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen uutisjuttuja. Jokainen haasteltavaksi valittu puhui samaa mantraa Hjallis ei ole koskaan ollut kokoomus. Tätä media toisti kuin rakkikoira. Uskallus puuttuu, isoja kohtaan.

Suomalainen politiikka on muulla kuin kansanedustajien käsissä. Se on Hjalliksen sanomassa oikein. Avustajat ja asiantuntijat ratkaisevat erilaiset kysymykset omissa palavereissaan. He eivät ole kansan valittuja mutta he toimivat kuin olisivat kansan valittuja. He eivät kerro kansanedustajille toimistaan ja tavoitteista, joita pienet piirit heidät on pannut tekemään. He ovat ottaneet suomalaisen politiikan tekemisessä liian keskeisen roolin. Tästä ei kukaan uskalla puhua, tai siis nyt uskalsi.

Suomalaisessa politiikassa on vihdoinkin alkanut puhaltamaan vapauden tuuli. Ensin aloittivat Siniset, Paavo Väyrynen seurasi, Lepomäki ravisteli ja Hjallis puhkaisi lopun katosta. Tuuli puhaltaa sisään ummehtuneeseen maailmaan. Maailmaan jossa elää sodan jälkeisen ajan mantra, väite että Suomi tarvitsee vain kolme suurta puoluetta, muuten yhteiskunta on kaaoksessa. Tätä ovat sukupolvet jakaneet edelleen, äidiltä pojille ja isältä tytöille. Nyt tuota kuplaa ollaan purkamassa, lasikaton sirpaleet kootaan yhteen.

Ihmiset kentillä ja kaduilla haluavat muutosta, vanhat suuret puolueet eivät tuo ratkaisua. Politiikassa on jo aika uusille mahdollisuuksille. Eurooppalainen kulttuuri, useiden puolueiden ja moninaisten arvojen kokoaminen yhteiseksi on alkanut Suomessa. Kokoonnutaan yhteen suureen politiikan pöytään, pyyhkäistään harvojen äijien valta Kolera-altaaseen. Toivotaan aikaa, jolloin puolueita on 15 joista yhdelläkään ei ole yli 15% kannatusta. Ehkäpä se aika on edessä ja kokoonnumme yhden suuren suomalaisen poliittisen pöydän äärelle.

Matti Torvinen

Kansanedustaja, puoluesihteeri

Sininen Tulevaisuus rp   

 

 

  

]]>
0 http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254904-hjallis-harkimo-uskalsi-kaantaa-uuden-lehden#comments Kotimaa Eduskunta Hjallis Harkimo Politiikka Puoluesihteeri Torvinen Sininen tulevaisuus Sun, 06 May 2018 05:55:51 +0000 Matti Torvinen http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254904-hjallis-harkimo-uskalsi-kaantaa-uuden-lehden