Sote http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132394/all Fri, 24 May 2019 12:05:03 +0300 fi Sote jäi poliittisen koplauksen jalkoihin http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276437-sote-jai-poliittisen-koplauksen-jalkoihin <p>Hallitusneuvotteluja vetävä demareiden Antti Rinne kertoi eilen, että hallitusneuvotteluissa on päädytty 18 maakunnan malliin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Piti hieraista korvia, että kuulinko todella oikein. Mitä uutta siinä on? Tähänkö ilmiöpohjaisessa pöydässä Säätytalolla lopulta päädyttiin toista viikkoa jatkuneiden keskusteluiden jälkeen? Samaan maakuntamalliin, jota aiemmin oppositiossa olleet puolueet Vihreät, Demarit, Vasemmistoliitto ja RKP ovat itse kritisoineet ja vastustaneet neliraajajarrutuksessa. Mukana on myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka kaatoi hallituksen viime vaalikauden loppumetreillä Sote- ja maakuntauudistuksen epäonnistumisen takia.</p><p>Hallituksen kaatuminen Suomessa on historiallisesti hyvin poikkeuksellinen tilanne ja Suomessa on hallituksen kaatamisesta lähtien ollut toimitusministeristö. Eduskuntavaaleissa Keskusta kärsi historiallisen vaalitappion menettäen eduskunnasta 18 paikkaa. Liekö sattumaa, mutta paikkoja menetettiin juuri sama määrä kuin mitä maakuntia oli aiemmassa esityksessä ja mitä nyt taas on suunniteltu. Kansa ilmaisi selvästi epäluottamuksensa vaaleissa Keskustaa kohti. Mutta mitä vielä. Suomessa kansan tahdolla ei ole merkitystä, kun hamutaan valtaa ja tehdään poliittisia lehmänkauppoja. Sanoisin, että historiallisen hallituksen kaatumisen ja Keskustan rökälevaalitappion jälkeen tehtiin vielä bonuksena tälle kaikelle historiallinen lehmänkauppa, koplaus Keskustan ja Demareiden välillä.</p><p>Jos hallitus muodostetaan nyt Säätytalolla olevista puolueista, Keskusta saa maakuntansa, mutta tämän kääntöpuolena tullaan näkemään valitettavasti tavallisten palkansaajien ja yrittäjien kukkaron keveneminen. Ja Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP kulkevat kiltisti Antti Rinteen talutusnuorassa, kun ministerinsalkut häämöttävät. &nbsp;Täytyy muuten vielä ihmetellä, että sekä Rinteellä että muilla neuvotteluissa olevilla puolueilla Vihreillä, RKP:llä ja Vasemmistoliitolla oli pokkaa tulla täsmälleen saman maakuntamäärän suhteen ulos kuin aiemmin vastustamassaan sote-ja maakuntamallissa. Useat asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet kritiikkiä maakuntien suurelle määrälle. Ja suurten kaupunkien tarpeet, osaaminen ja jo olemassa olevat laajat hartiat on jätetty käytännössä huomiotta. Vihreät ja demarit kääntävät kaupunkialueiden äänestäjilleen tylysti selkänsä. Sitten ihmetellään, miksi ihmisiä ei kiinnosta politiikka ja miksi ihmiset eivät aktivoidu EU-vaaleihin. Eduskuntavaalien jälkeinen hallitusneuvotteluiden näytös Säätytalolta ei todellakaan ole ollut demokratiaa arvostavaa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu yli kolmasosa Suomen väestöstä. Kaupungistumiskehitystä ei voida estää, mutta Säätytalolla nyt olevat puolueet ovat sivuuttaneet kylmästi näiden kaupunkien ja asukkaiden tarpeet kylmästi. Valtion tulee turvata kaikille Suomessa asuville lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Se tulee tehdä parhaalla mahdollisella tavalla yhdenvertaisuuden ja kustannusten hallinnan kannalta. Esitetty 18 maakunnan malli ei ole sitä.</p><p>Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tällä vaalikaudella olisi ollut tärkeää lähteä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden pohjalta. Nyt jälleen kerran aletaan rakentamaan muuta hallintoa maakuntavaaleineen ja verotusoikeuksineen. SOTE tulee eittämättä jäämään hallinnon muodostamisen jalkoihin. Eikö mitään ole otettu opiksi? Minua harmittaa erityisesti se, että kun jatkamme tätä loputtoman hallinnon valmistelua, siihen menee tuhottomasti rahaa ja ihmisten työaikaa. Nämä kaikki resurssit voitaisiin käyttää ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseen, peruspalveluiden vahvistamiseen ja hoitajien ja lääkäreiden ja muun henkilökunnan lisäämiseen. Asiakkaat ja potilaat jäävät valitettavasti taas nuolemaan näppejään. Ja työntekijöiden epävarmuus jatkuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvotteluja vetävä demareiden Antti Rinne kertoi eilen, että hallitusneuvotteluissa on päädytty 18 maakunnan malliin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Piti hieraista korvia, että kuulinko todella oikein. Mitä uutta siinä on? Tähänkö ilmiöpohjaisessa pöydässä Säätytalolla lopulta päädyttiin toista viikkoa jatkuneiden keskusteluiden jälkeen? Samaan maakuntamalliin, jota aiemmin oppositiossa olleet puolueet Vihreät, Demarit, Vasemmistoliitto ja RKP ovat itse kritisoineet ja vastustaneet neliraajajarrutuksessa. Mukana on myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka kaatoi hallituksen viime vaalikauden loppumetreillä Sote- ja maakuntauudistuksen epäonnistumisen takia.

Hallituksen kaatuminen Suomessa on historiallisesti hyvin poikkeuksellinen tilanne ja Suomessa on hallituksen kaatamisesta lähtien ollut toimitusministeristö. Eduskuntavaaleissa Keskusta kärsi historiallisen vaalitappion menettäen eduskunnasta 18 paikkaa. Liekö sattumaa, mutta paikkoja menetettiin juuri sama määrä kuin mitä maakuntia oli aiemmassa esityksessä ja mitä nyt taas on suunniteltu. Kansa ilmaisi selvästi epäluottamuksensa vaaleissa Keskustaa kohti. Mutta mitä vielä. Suomessa kansan tahdolla ei ole merkitystä, kun hamutaan valtaa ja tehdään poliittisia lehmänkauppoja. Sanoisin, että historiallisen hallituksen kaatumisen ja Keskustan rökälevaalitappion jälkeen tehtiin vielä bonuksena tälle kaikelle historiallinen lehmänkauppa, koplaus Keskustan ja Demareiden välillä.

Jos hallitus muodostetaan nyt Säätytalolla olevista puolueista, Keskusta saa maakuntansa, mutta tämän kääntöpuolena tullaan näkemään valitettavasti tavallisten palkansaajien ja yrittäjien kukkaron keveneminen. Ja Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP kulkevat kiltisti Antti Rinteen talutusnuorassa, kun ministerinsalkut häämöttävät.  Täytyy muuten vielä ihmetellä, että sekä Rinteellä että muilla neuvotteluissa olevilla puolueilla Vihreillä, RKP:llä ja Vasemmistoliitolla oli pokkaa tulla täsmälleen saman maakuntamäärän suhteen ulos kuin aiemmin vastustamassaan sote-ja maakuntamallissa. Useat asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet kritiikkiä maakuntien suurelle määrälle. Ja suurten kaupunkien tarpeet, osaaminen ja jo olemassa olevat laajat hartiat on jätetty käytännössä huomiotta. Vihreät ja demarit kääntävät kaupunkialueiden äänestäjilleen tylysti selkänsä. Sitten ihmetellään, miksi ihmisiä ei kiinnosta politiikka ja miksi ihmiset eivät aktivoidu EU-vaaleihin. Eduskuntavaalien jälkeinen hallitusneuvotteluiden näytös Säätytalolta ei todellakaan ole ollut demokratiaa arvostavaa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu yli kolmasosa Suomen väestöstä. Kaupungistumiskehitystä ei voida estää, mutta Säätytalolla nyt olevat puolueet ovat sivuuttaneet kylmästi näiden kaupunkien ja asukkaiden tarpeet kylmästi. Valtion tulee turvata kaikille Suomessa asuville lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Se tulee tehdä parhaalla mahdollisella tavalla yhdenvertaisuuden ja kustannusten hallinnan kannalta. Esitetty 18 maakunnan malli ei ole sitä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tällä vaalikaudella olisi ollut tärkeää lähteä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden pohjalta. Nyt jälleen kerran aletaan rakentamaan muuta hallintoa maakuntavaaleineen ja verotusoikeuksineen. SOTE tulee eittämättä jäämään hallinnon muodostamisen jalkoihin. Eikö mitään ole otettu opiksi? Minua harmittaa erityisesti se, että kun jatkamme tätä loputtoman hallinnon valmistelua, siihen menee tuhottomasti rahaa ja ihmisten työaikaa. Nämä kaikki resurssit voitaisiin käyttää ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseen, peruspalveluiden vahvistamiseen ja hoitajien ja lääkäreiden ja muun henkilökunnan lisäämiseen. Asiakkaat ja potilaat jäävät valitettavasti taas nuolemaan näppejään. Ja työntekijöiden epävarmuus jatkuu.

]]>
0 http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276437-sote-jai-poliittisen-koplauksen-jalkoihin#comments Koplaus Lehmänkauppa Maakunta Sote Toimitusministeristö Fri, 24 May 2019 09:05:03 +0000 Mia Laiho http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276437-sote-jai-poliittisen-koplauksen-jalkoihin
Juha Sipilä kaatui keskustan maakunta-ahneuteen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274677-juha-sipila-kaatui-keskustan-maakunta-ahneuteen <p>Tänään Ylen uutisissa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja <strong>Kirsi Varhila </strong>kertoo soten toteuttamisen kiireellisestä tarpeesta ja muistuttaa, että alunperin asiantuntijaryhmä esitti vuonna 2015 sopivaksi sotealuiden määräksi 5-12 ja että arvio pätee edelleen. Samalla Varhila muistuttaa, että jostain syystä työterveys on jätetty soten ulkopuolelle. Työterveydessä työskentelee nyt noin 2000 lääkäriä terveitä hoitamassa.</p><p>Itse oletan, että Juha Sipilä osaa laskea virtapiirin oikein vaikka unissaan ja huomaa, milloin vastukset ovat sarjassa ja milloin rinnan. Nyt 5-12 alueen rinnalla oli 18 keskustan hellimää eriparista maakuntaliittoa joita ei-keskustalaisella Uudellamaalla tarvitaan vain yksi ja keskustalaisella Pohjanmaalla monta. Keskustan piirilevyn kytkentäkaavio pakotti valitsemaan 18 eriparisen maakuntaliiton joukon järjestämään soten lisäksi kaikki muutkin alueelliset asiat.</p><p>Sipilän päätös provosoi kokoomuksen aiottua raskaamman yksityisen sotevaihtoehdon kannalle. Tämä vaihtoehto oli ilmeisesti yhtä järkevä kuin keskustan 18 maakuntaa. Näiden dynamiittipötköjen rinnankytkentä johti katastrofiin. Mutta vain Sipilä kärsi poliittisesti, koska hän petti maakuntain miehet ja moni maakuntavirkaura ja jakolautakunta jäi vain haaveeksi.</p><p>Sipilä sai paljon aikaan metsänomistajain hyväksi ja hänen aikanaan Luke muuttui lopullisesti Mtk:n äänitorveksi mutta kepun maakunta-ahneus ei saanut täyttymystään ja Juha sai mennä vaikka onnistui oikaisemaan vuorineuvosten liittosopimuskiimankin seuraukset.</p><p>Aiemmassa postauksessani esitin oman eduskuntani Ylen vaalikoneen kokoamana. Eduskuntani edustaa sellaista objektiivisen edistyksellisyyden keskittymää, että pankaa paremmaksi. Eduskunnassani on vain kaksi demaria ja neljä kepulaista. Tuohon piraattivihreään maailmaan mahtuu myös vassareita, kokkareita, liberaaleja ja ruotsalaisen kansanpuolueen edistyssiipeä mutta ei persuja tai kommunisteja.</p><p>Vaalien jälkeen heräsimme kuitenkin maailmaan, jota hallitsee Antti Rinteen työterveydessä koulittu olemus uhkuen kuntasotea ja palkansaajain suojelua ja muita hyvinvoinnin lakisääteisiä edunsaajaryhmiä ja jota kokoomuksen soteneuvottelija Petteri Orpo arvostelukykyisesti varjostaa pienellä raolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Ylen uutisissa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kertoo soten toteuttamisen kiireellisestä tarpeesta ja muistuttaa, että alunperin asiantuntijaryhmä esitti vuonna 2015 sopivaksi sotealuiden määräksi 5-12 ja että arvio pätee edelleen. Samalla Varhila muistuttaa, että jostain syystä työterveys on jätetty soten ulkopuolelle. Työterveydessä työskentelee nyt noin 2000 lääkäriä terveitä hoitamassa.

Itse oletan, että Juha Sipilä osaa laskea virtapiirin oikein vaikka unissaan ja huomaa, milloin vastukset ovat sarjassa ja milloin rinnan. Nyt 5-12 alueen rinnalla oli 18 keskustan hellimää eriparista maakuntaliittoa joita ei-keskustalaisella Uudellamaalla tarvitaan vain yksi ja keskustalaisella Pohjanmaalla monta. Keskustan piirilevyn kytkentäkaavio pakotti valitsemaan 18 eriparisen maakuntaliiton joukon järjestämään soten lisäksi kaikki muutkin alueelliset asiat.

Sipilän päätös provosoi kokoomuksen aiottua raskaamman yksityisen sotevaihtoehdon kannalle. Tämä vaihtoehto oli ilmeisesti yhtä järkevä kuin keskustan 18 maakuntaa. Näiden dynamiittipötköjen rinnankytkentä johti katastrofiin. Mutta vain Sipilä kärsi poliittisesti, koska hän petti maakuntain miehet ja moni maakuntavirkaura ja jakolautakunta jäi vain haaveeksi.

Sipilä sai paljon aikaan metsänomistajain hyväksi ja hänen aikanaan Luke muuttui lopullisesti Mtk:n äänitorveksi mutta kepun maakunta-ahneus ei saanut täyttymystään ja Juha sai mennä vaikka onnistui oikaisemaan vuorineuvosten liittosopimuskiimankin seuraukset.

Aiemmassa postauksessani esitin oman eduskuntani Ylen vaalikoneen kokoamana. Eduskuntani edustaa sellaista objektiivisen edistyksellisyyden keskittymää, että pankaa paremmaksi. Eduskunnassani on vain kaksi demaria ja neljä kepulaista. Tuohon piraattivihreään maailmaan mahtuu myös vassareita, kokkareita, liberaaleja ja ruotsalaisen kansanpuolueen edistyssiipeä mutta ei persuja tai kommunisteja.

Vaalien jälkeen heräsimme kuitenkin maailmaan, jota hallitsee Antti Rinteen työterveydessä koulittu olemus uhkuen kuntasotea ja palkansaajain suojelua ja muita hyvinvoinnin lakisääteisiä edunsaajaryhmiä ja jota kokoomuksen soteneuvottelija Petteri Orpo arvostelukykyisesti varjostaa pienellä raolla.

]]>
3 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274677-juha-sipila-kaatui-keskustan-maakunta-ahneuteen#comments Juha Sipilä Kirsi Varhila Maakunta-aate Sote Työterveys Wed, 17 Apr 2019 20:33:58 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274677-juha-sipila-kaatui-keskustan-maakunta-ahneuteen
Sinipunaa pukkaa http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274608-sinipunaa-pukkaa <p>&nbsp;</p> <p>Vaalit on käyty ja voittajat kukitettu. Pölyn laskeuduttua alkaa&nbsp; karu arki pääsiäispyhien jälkeen. Antti Rinne pääsee sondeeraamaan hallituskokoonpanoa. Saattaisi olla hyödyksi ottaa oppia menneisyyden tapahtumista.</p> <p>Huhujen mukaan &quot;tavallisesti hyvin perillä&quot; olevista lähteistä saadun &quot; tiedon&quot; mukaan sinipunahallituksesta sovittiin jo ennen vaaleja etelärannan ja pitkän sillan isojen poikien kesken.</p> <p>Tulee&nbsp; mieleen ns. kassakaappisopimus keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kesken. Koivisto torpedoi kyseisen suunnitelman ja nosti pääministeriksi Suomen pankista kokoomuslaisen Harri Holkerin. Hallituksen tehtävänä oli hallitun rakennemuutoksen toteuttaminen Suomessa. Siitä tuli kuitenkin hallitsematon rakennemuutos. Nykyisellä presidentillä ei ole enää Koiviston valtaa ohjata hallituksen muodostamista. Halusta ei tiedetä.</p> <p>Demokratian kannalta &quot;kassakaappisopimukset &quot; ovat tuhoisia. Siksi olisi toivottavaa, että&nbsp; huhu olisi ennenaikainen ja liioiteltu.</p> <p>Mikäli sinipunaa pukkaa, niin kaatunut sote menisi uusiksi ja maakuntahallinto joutuisi roskikseen. Ilman verotusoikeutta maakuntaitsehallinto olisi susi. Verrataanpa vaikka Ruotsiin ja Tanskaan.</p> <p>&quot;Hornettihankinnat&quot; pitäisi ottaa uudestaan syyniin ja ajatella&nbsp; enemmän Suomen puolustusta ja&nbsp; työllistämistä. Köyhyyden kasvu, keskiluokan ahdinko ja valtion alati jatkuva velka kaipaa todella vakavaa huomiota ja toimia.&nbsp; Valtiovarainministerin salkun haltijaksi tarvitaan jämäkkä talousmies tyyppiä Erkki Virtanen.</p> <p>Maailmantalous on matkalla kohti syvenevää taantumaa, josta selviäminen vaatii Suomelta osaavan ja päätöskykyisen hallituksen.</p> <p>Pöhötetyt vaalilupaukset on pantava syrjää, otettava järki käteen ja käärittävä hihat. Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että myös demarivetoinen hallitus saa tuloksia aikaan. Muistellaanpa vaikka entistä pääministeriä Göran Perssonia, josta kehittyi jämäkkä johtaja Ruotsille.</p> <p>Onnea matkaan ketkä sitten tulevatkaan olemaankaan hallituksen salkunkantajia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vaalit on käyty ja voittajat kukitettu. Pölyn laskeuduttua alkaa  karu arki pääsiäispyhien jälkeen. Antti Rinne pääsee sondeeraamaan hallituskokoonpanoa. Saattaisi olla hyödyksi ottaa oppia menneisyyden tapahtumista.

Huhujen mukaan "tavallisesti hyvin perillä" olevista lähteistä saadun " tiedon" mukaan sinipunahallituksesta sovittiin jo ennen vaaleja etelärannan ja pitkän sillan isojen poikien kesken.

Tulee  mieleen ns. kassakaappisopimus keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kesken. Koivisto torpedoi kyseisen suunnitelman ja nosti pääministeriksi Suomen pankista kokoomuslaisen Harri Holkerin. Hallituksen tehtävänä oli hallitun rakennemuutoksen toteuttaminen Suomessa. Siitä tuli kuitenkin hallitsematon rakennemuutos. Nykyisellä presidentillä ei ole enää Koiviston valtaa ohjata hallituksen muodostamista. Halusta ei tiedetä.

Demokratian kannalta "kassakaappisopimukset " ovat tuhoisia. Siksi olisi toivottavaa, että  huhu olisi ennenaikainen ja liioiteltu.

Mikäli sinipunaa pukkaa, niin kaatunut sote menisi uusiksi ja maakuntahallinto joutuisi roskikseen. Ilman verotusoikeutta maakuntaitsehallinto olisi susi. Verrataanpa vaikka Ruotsiin ja Tanskaan.

"Hornettihankinnat" pitäisi ottaa uudestaan syyniin ja ajatella  enemmän Suomen puolustusta ja  työllistämistä. Köyhyyden kasvu, keskiluokan ahdinko ja valtion alati jatkuva velka kaipaa todella vakavaa huomiota ja toimia.  Valtiovarainministerin salkun haltijaksi tarvitaan jämäkkä talousmies tyyppiä Erkki Virtanen.

Maailmantalous on matkalla kohti syvenevää taantumaa, josta selviäminen vaatii Suomelta osaavan ja päätöskykyisen hallituksen.

Pöhötetyt vaalilupaukset on pantava syrjää, otettava järki käteen ja käärittävä hihat. Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että myös demarivetoinen hallitus saa tuloksia aikaan. Muistellaanpa vaikka entistä pääministeriä Göran Perssonia, josta kehittyi jämäkkä johtaja Ruotsille.

Onnea matkaan ketkä sitten tulevatkaan olemaankaan hallituksen salkunkantajia.

]]>
5 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274608-sinipunaa-pukkaa#comments Julkinen velka Kassakaappisopimus kestävyysvaje Sixpack Sote Wed, 17 Apr 2019 05:40:26 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274608-sinipunaa-pukkaa
Sinipunaa pukkaa http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274607-sinipunaa-pukkaa <p>&nbsp;</p> <p>Vaalit on käyty ja voittajat kukitettu. Pölyn laskeuduttua alkaa&nbsp; karu arki pääsiäispyhien jälkeen. Antti Rinne pääsee sondeeraamaan hallituskokoonpanoa. Saattaisi olla hyödyksi ottaa oppia menneisyyden tapahtumista.</p> <p>Huhujen mukaan &quot;tavallisesti hyvin perillä&quot; olevista lähteistä saadun &quot; tiedon&quot; mukaan sinipunahallituksesta sovittiin jo ennen vaaleja etelärannan ja pitkän sillan isojen poikien kesken.</p> <p>Tulee&nbsp; mieleen ns. kassakaappisopimus keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kesken. Koivisto torpedoi kyseisen suunnitelman ja nosti pääministeriksi Suomen pankista kokoomuslaisen Harri Holkerin. Hallituksen tehtävänä oli hallitun rakennemuutoksen toteuttaminen Suomessa. Siitä tuli kuitenkin hallitsematon rakennemuutos. Nykyisellä presidentillä ei ole enää Koiviston valtaa ohjata hallituksen muodostamista. Halusta ei tiedetä.</p> <p>Demokratian kannalta &quot;kassakaappisopimukset &quot; ovat tuhoisia. Siksi olisi toivottavaa, että&nbsp; huhu olisi ennenaikainen ja liioiteltu.</p> <p>Mikäli sinipunaa pukkaa, niin kaatunut sote menisi uusiksi ja maakuntahallinto joutuisi roskikseen. Ilman verotusoikeutta maakuntaitsehallinto olisi susi. Verrataanpa vaikka Ruotsiin ja Tanskaan.</p> <p>&quot;Hornettihankinnat&quot; pitäisi ottaa uudestaan syyniin ja ajatella&nbsp; enemmän Suomen puolustusta ja&nbsp; työllistämistä. Köyhyyden kasvu, keskiluokan ahdinko ja valtion alati jatkuva velka kaipaa todella vakavaa huomiota ja toimia.&nbsp; Valtiovarainministerin salkun haltijaksi tarvitaan jämäkkä talousmies tyyppiä Erkki Virtanen.</p> <p>Maailmantalous on matkalla kohti syvenevää taantumaa, josta selviäminen vaatii Suomelta osaavan ja päätöskykyisen hallituksen.</p> <p>Pöhötetyt vaalilupaukset on pantava syrjää, otettava järki käteen ja käärittävä hihat. Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että myös demarivetoinen hallitus saa tuloksia aikaan. Muistellaanpa vaikka entistä pääministeriä Göran Perssonia, josta kehittyi jämäkkä johtaja Ruotsille.</p> <p>Onnea matkaan ketkä sitten tulevatkaan olemaankaan hallituksen salkunkantajia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vaalit on käyty ja voittajat kukitettu. Pölyn laskeuduttua alkaa  karu arki pääsiäispyhien jälkeen. Antti Rinne pääsee sondeeraamaan hallituskokoonpanoa. Saattaisi olla hyödyksi ottaa oppia menneisyyden tapahtumista.

Huhujen mukaan "tavallisesti hyvin perillä" olevista lähteistä saadun " tiedon" mukaan sinipunahallituksesta sovittiin jo ennen vaaleja etelärannan ja pitkän sillan isojen poikien kesken.

Tulee  mieleen ns. kassakaappisopimus keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kesken. Koivisto torpedoi kyseisen suunnitelman ja nosti pääministeriksi Suomen pankista kokoomuslaisen Harri Holkerin. Hallituksen tehtävänä oli hallitun rakennemuutoksen toteuttaminen Suomessa. Siitä tuli kuitenkin hallitsematon rakennemuutos. Nykyisellä presidentillä ei ole enää Koiviston valtaa ohjata hallituksen muodostamista. Halusta ei tiedetä.

Demokratian kannalta "kassakaappisopimukset " ovat tuhoisia. Siksi olisi toivottavaa, että  huhu olisi ennenaikainen ja liioiteltu.

Mikäli sinipunaa pukkaa, niin kaatunut sote menisi uusiksi ja maakuntahallinto joutuisi roskikseen. Ilman verotusoikeutta maakuntaitsehallinto olisi susi. Verrataanpa vaikka Ruotsiin ja Tanskaan.

"Hornettihankinnat" pitäisi ottaa uudestaan syyniin ja ajatella  enemmän Suomen puolustusta ja  työllistämistä. Köyhyyden kasvu, keskiluokan ahdinko ja valtion alati jatkuva velka kaipaa todella vakavaa huomiota ja toimia.  Valtiovarainministerin salkun haltijaksi tarvitaan jämäkkä talousmies tyyppiä Erkki Virtanen.

Maailmantalous on matkalla kohti syvenevää taantumaa, josta selviäminen vaatii Suomelta osaavan ja päätöskykyisen hallituksen.

Pöhötetyt vaalilupaukset on pantava syrjää, otettava järki käteen ja käärittävä hihat. Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että myös demarivetoinen hallitus saa tuloksia aikaan. Muistellaanpa vaikka entistä pääministeriä Göran Perssonia, josta kehittyi jämäkkä johtaja Ruotsille.

Onnea matkaan ketkä sitten tulevatkaan olemaankaan hallituksen salkunkantajia.

]]>
0 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274607-sinipunaa-pukkaa#comments Julkinen velka Kassakaappisopimus kestävyysvaje Sixpack Sote Wed, 17 Apr 2019 05:40:23 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274607-sinipunaa-pukkaa
Suomi, johon voit luottaa http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274377-suomi-johon-voit-luottaa <p>Nyt äänestetään arvoista ja Suomen suunnasta. Ääni KD:lle on ääni arvoille, joihin voit luottaa.</p><p>Reilu kolmannes suomalaisista on jo äänestänyt, mutta vielä hyvin moni pohtii, ketä äänestäisi vai äänestäisikö ollenkaan. Juuri näiden ihmisten valinnat ratkaisevat pitkälti sen, millainen eduskunnan kokoonpanosta tulee.</p><p>Puolueena olemme rakentava vaihtoehto kestävällä arvopohjalla. Tässä kiteytetysti joitakin tärkeistä tavoitteistamme:</p><p></p><p></p><p>&bull; Rakennamme Suomea lapsiystävälliseksi. Perhevapaisiin tarvitaan kiintiöiden sijaan lisää joustavuutta. Lapsilla on oltava rauha saada kasvaa tasapainoisesti tyttöinä ja poikina.</p><p>&bull; Vanhustenhoito ja sote-palvelut on saatava kuntoon. Tahdomme inhimillisyysvajeen pois vanhustenhoidosta. Arvokas vanhustenhoito on yhteiskunnan kunniatehtävä. Sairastuneen pitää päästä viiveettä lääkäriin ja saada tarvitsemaansa hoitoa.</p><p>&bull; Tahdomme, että työnteko ja yrittäminen kannattavat aina. Monimutkainen sosiaaliturva pitää uudistaa. Koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava.</p><p>&bull; Turvallisuudesta ei ole varaa tinkiä. Siitä huolehtiminen on yhteiskunnan perustehtävä.</p><p>&bull; Huolehdimme ympäristöstä ja alueiden elinvoimaisuudesta. Tahdomme turvata kotimaisen maatalouden kannattavuuden ja ruuantuotannon.</p><p>&bull; Vaalimme kristillisiä arvoja ja kasvatusta sekä hyviä suomalaisia perinteitä. Puolustamme ihmisten oikeutta mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapauteen. Ahkeruus, välittäminen ja lähimmäisyys ovat voimavara, jota emme saa hukata.</p><p>Rakennetaan kestäville arvoille Suomi, johon voit luottaa: perheystävällinen, turvallinen ja yritteliäs. Suomi, jossa kaikista pidetään huolta!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt äänestetään arvoista ja Suomen suunnasta. Ääni KD:lle on ääni arvoille, joihin voit luottaa.

Reilu kolmannes suomalaisista on jo äänestänyt, mutta vielä hyvin moni pohtii, ketä äänestäisi vai äänestäisikö ollenkaan. Juuri näiden ihmisten valinnat ratkaisevat pitkälti sen, millainen eduskunnan kokoonpanosta tulee.

Puolueena olemme rakentava vaihtoehto kestävällä arvopohjalla. Tässä kiteytetysti joitakin tärkeistä tavoitteistamme:

• Rakennamme Suomea lapsiystävälliseksi. Perhevapaisiin tarvitaan kiintiöiden sijaan lisää joustavuutta. Lapsilla on oltava rauha saada kasvaa tasapainoisesti tyttöinä ja poikina.

• Vanhustenhoito ja sote-palvelut on saatava kuntoon. Tahdomme inhimillisyysvajeen pois vanhustenhoidosta. Arvokas vanhustenhoito on yhteiskunnan kunniatehtävä. Sairastuneen pitää päästä viiveettä lääkäriin ja saada tarvitsemaansa hoitoa.

• Tahdomme, että työnteko ja yrittäminen kannattavat aina. Monimutkainen sosiaaliturva pitää uudistaa. Koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava.

• Turvallisuudesta ei ole varaa tinkiä. Siitä huolehtiminen on yhteiskunnan perustehtävä.

• Huolehdimme ympäristöstä ja alueiden elinvoimaisuudesta. Tahdomme turvata kotimaisen maatalouden kannattavuuden ja ruuantuotannon.

• Vaalimme kristillisiä arvoja ja kasvatusta sekä hyviä suomalaisia perinteitä. Puolustamme ihmisten oikeutta mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapauteen. Ahkeruus, välittäminen ja lähimmäisyys ovat voimavara, jota emme saa hukata.

Rakennetaan kestäville arvoille Suomi, johon voit luottaa: perheystävällinen, turvallinen ja yritteliäs. Suomi, jossa kaikista pidetään huolta!

]]>
11 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274377-suomi-johon-voit-luottaa#comments Eduskuntavaalit Lapsiperheet Sote SOTU Vanhukset Sun, 14 Apr 2019 06:25:55 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274377-suomi-johon-voit-luottaa
Tarvitaan kunnon vanhustenhoito – ei sillä rikastuneita miljonäärejä http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja <p>Suomalaiset eivät toivottavasti ole unohtaneet sitä yksityisen vanhustenhoidon rappiota, jonka media alkuvuodesta paljasti. Bisnespohjaisen vanhushoivan ongelmat kertovat nimittäin paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.<br /><br />On päässyt syntymään kestämätön yhtälö. Yhtäältä kunnat ovat hakeneet säästöjä kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluita. Samasta rahasta yksityiset sosiaali- ja sairaus tahtovat imeä mahdollisimman suuret tuotot. Vanhustenhoidossa se on johtanut haamuhoitajiin sekä hoidon, lääkityksen ja ruoan törkeisiin laiminlyönteihin, kun sote-yhtiöt ovat vetäneet kustannuksia alas.<br /><br />Samalla Suomeen on syntynyt uusi isorikkaiden joukko, joka on tehnyt sote-bisneksellä miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen pääomatulot.<br /><br />Niitä on synnyttänyt erityisesti Attendo, jonka Alavudella sijaitsevan hoivakodin viranomaiset joutuivat sulkemaan helmikuussa. Yksikössä oli tapahtunut kuusi hämärää kuolemantapausta.<br /><br />- Alkuvaiheessa tapahtuu enemmän poismenoja, kun muutto on asukkaille lisärasite, Attendon toimitusjohtaja ja pääomistaja <strong>Pertti Karjalainen</strong> kuittasi tilanteen.<br /><br />Juuri Karjalaisesta on tullut vanhusbisneksen kiistaton tulokunkku. Hän on vuosien varrella kuitannut lähes 50 miljoonan euron pääomatulot.<br /><br />Satumaisen rikastumisen taustalla on vuokralääkärifirma MedOne, jonka hän aikanaan perusti kolmen muun nuoren lääkärin <strong>Veli-Matti Riihimäen</strong>, <strong>Sami Martinkaupin</strong> ja <strong>Antti Ylikorkalan</strong> kanssa. Herrat rahastivat MedOnen myymällä siitä ensin puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille ja sittemmin toisen puoliskon Attendolle.<br /><br />Karjalainen on myös Attendon suurin henkilöomistaja, jonka osakepotin pörssiarvo on käynyt korkeimmillaan 240 miljoonassa eurossa. Helsingin Sanomien verokoneen mukaan Riihimäki ja Ylikorkala ovat tehneet vuosien saatossa lähes 30 miljoonan euron pääoma- ja ansiotulot ja Martinkauppikin miltei 19 miljoonan.<br /><br />Kohun aloittaneen Esperi Caren eroamaan joutunut toimitusjohtaja <strong>Marja Aarnio-Isohanni</strong> on saanut 8 miljoonan verotettavat pääomatulot. Palkkatulotkin ovat 580&nbsp;000 euroa vuodessa.<br /><br /><strong>Pihtailua ruoassa</strong><br />Unohtaa ei sovi myöskään Pihlajalinnan entistä varatoimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen jäsentä <strong>Leena Niemistöä</strong>, joka on saanut yli 24 miljoonan euron verotettavat pääomatulot myytyään osuutensa lääkäriyhtiö Dextrasta Pihlajalinnalle muutama vuosi sitten.<br /><br />Samanlainen tarina on Mehiläisen toimitusjohtaja <strong>Janne-Olli Järvenpäällä</strong>, kun hän myi Mediverkko-lääkärifirman Mehiläiselle. Verotiedoissa näkyvät pääomatulot olivat vuonna 2014 noin 11 miljoonaa ja viime vuoden palkkatulot 650&nbsp;000 euroa.<br /><br />Jo vuonna 2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi, että Pihjalalinnan Tampereella sijaitsevan hoitokodin työntekijät olivat jatkuvasti liittoon yhteydessä työehtosopimusten rikkomusten takia. Keskivaikeasti muistisairaille vanhuksille ei aina ollut riittävästi ruokaa. Mehiläisen kohdalla viranomaiset ovat löytäneet huomautettavaa kahdeksasta firman hoivakodista.<br /><br /><strong>Hyvinvointivaltion rakentajat ansaitsevat parempaa</strong><br />Vaalikentillä on tullut vastaan monia, jotka sanovat, että he toivovat kuolevansa ennen sitä päivää, kun joutuvat vanhustenhoitoon.<br /><br />Sellainen ei ole hyvä yhteiskunta, jossa ihmiset pelkäävät vanhuutta tai sitä uskaltaako läheisiään päästää vanhustenhoitoon. Hyvinvointivaltion rakentajapolvi ansaitsee parempaa. Me nuoremmat olemme istuneet valmiiseen pöytään, jonka he ovat kattaneet.<br /><br />Kun bisnesketut päästää kanatarhaan ja siat vatukkoon, ne toimivat tietysti vaistojensa varassa. Vastuu porttien avaamisesta yksityiselle sote-liiketoiminnalle kuuluukin poliitikoille.<br /><br />Bisnes ja osakeyhtiömuoto eivät sovi vanhustenhoitoon. Voittojen tavoittelu pitää siivota alalta pois.<br /><br />Samalla hoitoon tarvitaan lisää käsipareja. Ne tarkoittavat myös inhimillistä kosketusta. On saatava sitova, vähintään 0,7 hoitajan mitoitus yhtä vanhusta kohtaan. Tämä on minimi, jota pitää korottaa, jos hoitotarve kasvaa.<br /><br />Kuntaliiton ja sosiaalialan työnantajaliiton tiedoilla tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa.<br /><br />Valtiontaloudessa kyse ei ole isoista summista. Sillä ei saisi edes kahta täyttä hävittäjää ilmavoimille. Sillä pystyttäisiin rahoittamaan vain pieni osa niistä veronalennuksista, joita Sipilän hallitus ehti neljän vuoden aikana tehdä.<br /><br />Myös epäkohdista kertovien työntekijöiden asema pitää turvata niin, etteivät he joudu rangaistuksen kohteeksi paljastaessaan epäkohtia.<br /><br />Kyse on myös valvonnan ongelmista. Sitä ei tehdä tarpeeksi, koska ei ole valvojia. Itse olin Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa aktiivinen siinä, että jokaisessa vanhusten asumisyksikössä tehdään ylimääräinen ja ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Julkisen puolen yksiköitä ei pidä päästää yhtään vähemmällä.<br /><br />Törkeissä laiminlyönneissä myös rangaistusten pitää olla tarpeeksi raskaita. Viranomaisten pitää olla käytössään kovia toimenpiteitä kuten toimiluvan menettäminen, asumisyksikön sulkeminen, sopimusten purku, yhteisösakot ja viime kädessä rikosoikeudellinen vastuu.<br /><br />Me nuoremmat polvet olemme velkaa inhimillisen vanhuuden sille polvelle, joka rakentanut tämän yhteiskunnan. Nyt tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Myös tälle voi antaa äänen eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset eivät toivottavasti ole unohtaneet sitä yksityisen vanhustenhoidon rappiota, jonka media alkuvuodesta paljasti. Bisnespohjaisen vanhushoivan ongelmat kertovat nimittäin paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.

On päässyt syntymään kestämätön yhtälö. Yhtäältä kunnat ovat hakeneet säästöjä kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluita. Samasta rahasta yksityiset sosiaali- ja sairaus tahtovat imeä mahdollisimman suuret tuotot. Vanhustenhoidossa se on johtanut haamuhoitajiin sekä hoidon, lääkityksen ja ruoan törkeisiin laiminlyönteihin, kun sote-yhtiöt ovat vetäneet kustannuksia alas.

Samalla Suomeen on syntynyt uusi isorikkaiden joukko, joka on tehnyt sote-bisneksellä miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen pääomatulot.

Niitä on synnyttänyt erityisesti Attendo, jonka Alavudella sijaitsevan hoivakodin viranomaiset joutuivat sulkemaan helmikuussa. Yksikössä oli tapahtunut kuusi hämärää kuolemantapausta.

- Alkuvaiheessa tapahtuu enemmän poismenoja, kun muutto on asukkaille lisärasite, Attendon toimitusjohtaja ja pääomistaja Pertti Karjalainen kuittasi tilanteen.

Juuri Karjalaisesta on tullut vanhusbisneksen kiistaton tulokunkku. Hän on vuosien varrella kuitannut lähes 50 miljoonan euron pääomatulot.

Satumaisen rikastumisen taustalla on vuokralääkärifirma MedOne, jonka hän aikanaan perusti kolmen muun nuoren lääkärin Veli-Matti Riihimäen, Sami Martinkaupin ja Antti Ylikorkalan kanssa. Herrat rahastivat MedOnen myymällä siitä ensin puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille ja sittemmin toisen puoliskon Attendolle.

Karjalainen on myös Attendon suurin henkilöomistaja, jonka osakepotin pörssiarvo on käynyt korkeimmillaan 240 miljoonassa eurossa. Helsingin Sanomien verokoneen mukaan Riihimäki ja Ylikorkala ovat tehneet vuosien saatossa lähes 30 miljoonan euron pääoma- ja ansiotulot ja Martinkauppikin miltei 19 miljoonan.

Kohun aloittaneen Esperi Caren eroamaan joutunut toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni on saanut 8 miljoonan verotettavat pääomatulot. Palkkatulotkin ovat 580 000 euroa vuodessa.

Pihtailua ruoassa
Unohtaa ei sovi myöskään Pihlajalinnan entistä varatoimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen jäsentä Leena Niemistöä, joka on saanut yli 24 miljoonan euron verotettavat pääomatulot myytyään osuutensa lääkäriyhtiö Dextrasta Pihlajalinnalle muutama vuosi sitten.

Samanlainen tarina on Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpäällä, kun hän myi Mediverkko-lääkärifirman Mehiläiselle. Verotiedoissa näkyvät pääomatulot olivat vuonna 2014 noin 11 miljoonaa ja viime vuoden palkkatulot 650 000 euroa.

Jo vuonna 2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi, että Pihjalalinnan Tampereella sijaitsevan hoitokodin työntekijät olivat jatkuvasti liittoon yhteydessä työehtosopimusten rikkomusten takia. Keskivaikeasti muistisairaille vanhuksille ei aina ollut riittävästi ruokaa. Mehiläisen kohdalla viranomaiset ovat löytäneet huomautettavaa kahdeksasta firman hoivakodista.

Hyvinvointivaltion rakentajat ansaitsevat parempaa
Vaalikentillä on tullut vastaan monia, jotka sanovat, että he toivovat kuolevansa ennen sitä päivää, kun joutuvat vanhustenhoitoon.

Sellainen ei ole hyvä yhteiskunta, jossa ihmiset pelkäävät vanhuutta tai sitä uskaltaako läheisiään päästää vanhustenhoitoon. Hyvinvointivaltion rakentajapolvi ansaitsee parempaa. Me nuoremmat olemme istuneet valmiiseen pöytään, jonka he ovat kattaneet.

Kun bisnesketut päästää kanatarhaan ja siat vatukkoon, ne toimivat tietysti vaistojensa varassa. Vastuu porttien avaamisesta yksityiselle sote-liiketoiminnalle kuuluukin poliitikoille.

Bisnes ja osakeyhtiömuoto eivät sovi vanhustenhoitoon. Voittojen tavoittelu pitää siivota alalta pois.

Samalla hoitoon tarvitaan lisää käsipareja. Ne tarkoittavat myös inhimillistä kosketusta. On saatava sitova, vähintään 0,7 hoitajan mitoitus yhtä vanhusta kohtaan. Tämä on minimi, jota pitää korottaa, jos hoitotarve kasvaa.

Kuntaliiton ja sosiaalialan työnantajaliiton tiedoilla tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa.

Valtiontaloudessa kyse ei ole isoista summista. Sillä ei saisi edes kahta täyttä hävittäjää ilmavoimille. Sillä pystyttäisiin rahoittamaan vain pieni osa niistä veronalennuksista, joita Sipilän hallitus ehti neljän vuoden aikana tehdä.

Myös epäkohdista kertovien työntekijöiden asema pitää turvata niin, etteivät he joudu rangaistuksen kohteeksi paljastaessaan epäkohtia.

Kyse on myös valvonnan ongelmista. Sitä ei tehdä tarpeeksi, koska ei ole valvojia. Itse olin Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa aktiivinen siinä, että jokaisessa vanhusten asumisyksikössä tehdään ylimääräinen ja ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Julkisen puolen yksiköitä ei pidä päästää yhtään vähemmällä.

Törkeissä laiminlyönneissä myös rangaistusten pitää olla tarpeeksi raskaita. Viranomaisten pitää olla käytössään kovia toimenpiteitä kuten toimiluvan menettäminen, asumisyksikön sulkeminen, sopimusten purku, yhteisösakot ja viime kädessä rikosoikeudellinen vastuu.

Me nuoremmat polvet olemme velkaa inhimillisen vanhuuden sille polvelle, joka rakentanut tämän yhteiskunnan. Nyt tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Myös tälle voi antaa äänen eduskuntavaaleissa.

]]>
1 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja#comments 2019 eduskuntavaalit Eläkeläiset Sote vanhustenhoito Fri, 12 Apr 2019 13:33:32 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja
Lisää kokoomuslaista PersCarea vanhustenhoitoon http://heikkituhkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274119-lisaa-kokoomuslaista-perscarea-vanhustenhoitoon <p>Tarvitsemme lisää kokoomusta ja kustannustehokasta vanhustenhoitoa.</p><p>PersCare yhtiöt hoitaa vanhuksenne nopeasti ja kustannustehokkaasti viimeiseen lepoon. Taseet tuottamaan ja rahat kiertoon coolin ja seksikkään Viimeinen-Paratiisi Oyj yhtiömme osakkaille.</p><p>Ammatitaitoiset rahankäyttäjämme laittavat vanhuksesi rahat kiertoon tyylikkäästi, vainajaa arvostaen ja kiitollisuutta tuntien.</p><p>Valitse siis sinäkin PersCare, viimeinen hoitopaikka jota tarvitset :-D</p><p>Ps. Muista äänestää ;-)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarvitsemme lisää kokoomusta ja kustannustehokasta vanhustenhoitoa.

PersCare yhtiöt hoitaa vanhuksenne nopeasti ja kustannustehokkaasti viimeiseen lepoon. Taseet tuottamaan ja rahat kiertoon coolin ja seksikkään Viimeinen-Paratiisi Oyj yhtiömme osakkaille.

Ammatitaitoiset rahankäyttäjämme laittavat vanhuksesi rahat kiertoon tyylikkäästi, vainajaa arvostaen ja kiitollisuutta tuntien.

Valitse siis sinäkin PersCare, viimeinen hoitopaikka jota tarvitset :-D

Ps. Muista äänestää ;-)

]]>
0 http://heikkituhkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274119-lisaa-kokoomuslaista-perscarea-vanhustenhoitoon#comments Esperi-care Sote Yksityinen vanhustenhoito Thu, 11 Apr 2019 19:22:39 +0000 Heikki Tuhkanen http://heikkituhkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274119-lisaa-kokoomuslaista-perscarea-vanhustenhoitoon
Perustuslaki ideologian palveluksessa http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273485-perustuslaki-ideologian-palveluksessa <p>THL:n ylijohtaja Marina Erhola ja professori Heikki Hiilamo uskalsivat lopulta (HS 13.3.2019) sanoa rumat sanat sellaisina kuin ne ovat. Eduskunnan valiokuntien käyttämät asiantuntijat ajoivat sote-uudistuksen kaatamista periaatteellisista (lue: ideologisista) ja intressisyistä, ja vastakkaista mieltä olevat jätettiin pimentoon. Toinen huomionarvoinen puheenvuoro: Kimmo Sasi, joka oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 2000-luvun alkuvuosina, kun nykyinen perustuslaki oli uusi ja sen tulkintakäytännöt syntyivät, on katsonut, että perustuslain tulkinta on muuttunut siitä, mitä sen laatijat alun perin tarkoittivat.</p><p>Erhola ja Hiilamo viittasivat &rdquo;valiokuntiin&rdquo; mainitsematta perustuslakivaliokuntaa nimeltä, mutta heidän kritiikkinsä sopii myös sen käyttämiin asiantuntijoihin. Niin he kuin Sasikaan eivät kuitenkaan menneet asian ytimeen asti. Ydin ei ole perustuslain tulkinta, vaan sen teksti, joka mahdollistaa Erholan ja Hiilamon esille nostaman asiantuntijoiden käyttäytymisen ja sen, että tulkinnat ovat Sasin toteamalla tavalla muuttuneet. Sote-uudistuksesta tuli siihen liittyvien ristiriitojen takia näkyvin esimerkki, mutta mitenkään ainoa se ei ole. Soten kohdalla vastaan sitä paitsi tulivat enemmänkin eräät muut perustuslain tulkinnat (esimerkiksi kuntien itsehallinnollinen asema ja väitteet kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta) kuin ne, joihin seuraavassa puutun.</p><p>Laeissa pitäisi määritellä oikeuksia ja velvollisuuksia, käskyjä ja kieltoja, ja perustuslaissa lisäksi &ndash; kuten siinä määritelläänkin - valtion keskeiset instituutiot, niiden toimivalta ja suhteet toisiinsa. Päinvastoin kun mitä Suomen voimassa olevaan perustuslakiin on sisällytetty, niissä ei pitäisi olla ideologisten tavoitteiden edistämistä koskevia vaatimus- ja toivomusluonteisia määräyksiä, jotka on tungettu sinne senhetkisen, ailahtelevan ja manipuloinnille alttiin yleisen mielipiteen miellyttämiseksi. Eikä sellaista, minkä saavuttaminen edellyttää kansantalouden olevan riittävän suuri ja kasvavan riittävän nopeasti, ikään kuin kansantalous ja sitä kautta kysynnän ja tarjonnan lakikin olisi lainsäätäjän komentovallassa. Se ei ole ja siksi &rdquo;poliittinen tahto&rdquo;, jota on tapana kuuluttaa ainoana tarvittavana edellytyksenä halutuille uudistuksille, tarkoittaa tosiasiassa vain tahtojan halua jakaa kansantalouden tuotos etuuksina ja veroina tietyllä tavalla, ottaa joiltakin ja antaa joillekin.</p><p>Vastausta kaipaa kysymys, missä määrin tällaisia määräyksiä sisällytettiin perustuslakiin ylevän, talouden asettamista rajoista piittaamattoman ihanteellisuuden ja missä määrin tulevia ideologispohjaisia poliittisia taisteluja ennakoivan laskelmoinnin pohjalta. Pidän mahdollisena, että joillakin lain laatijoista ja sitä ajaneista oli viimemainittuja motiiveja. Vastausta kaipaa niin ikään kysymys, miksi perustuslakivaliokunnan jäsenet antoivat näiden, ideologisten ja intressisyiden motivoimien asiantuntijoiden vedättää itseään.</p><p>Luin perustuslain läpi etsiäkseni sieltä sen tyyppisiä määräyksiä, joita ideologia sävyttää ja joissa taloudelliset rajoitukset on ohitettu tai ainakin annettu mahdollisuus niiden ohittamiseen. Niitähän löytyi, joskaan ei ole aina helppo vetää rajaa resursseja vaativien ja resursseja vaatimattomien asioiden välille. Seuraavassa olevat esimerkit rajoittuvat perustuslain perusoikeus-osioon. Yksivärisen ideologisen tulkinnan mahdollistavia määräyksiä on muissakin perustuslain osioissa, mutta jääköön niiden käsittely toiseen kertaan.</p><p>6 &sect; 2 mom.</p><p><em>&rdquo;Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.&rdquo;</em></p><p>Tässä momentissa on kolmekin ongelmallista asiaa: &rdquo;ilman hyväksyttävää perustetta&rdquo;, &rdquo;eri asemaan&rdquo; ja &rdquo;muu henkilöön liittyvä syy&rdquo;; kaksi ensimmäistä koska ne ovat subjektiivisia eikä niitä mitenkään määritellä, kolmas, koska se subjektiivisuuden lisäksi (&rdquo;henkilöön liittyvä&rdquo;) tekee luettelosta loppumattoman. Ovatko esimerkiksi asuinpaikka tai taloudellinen asema &rdquo;hyväksyttävä peruste&rdquo; tai &rdquo;muu henkilöön liittyvä syy&rdquo;, joka oikeuttaa &rdquo;eri asemaan&rdquo; asettamisen?</p><p>6 &sect; 4 mom.</p><p><em>Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.</em></p><p>Tämä on toivomusluonteinen (&rdquo;edistetään&rdquo;) määräys. Pykälän nojalla on mahdollista vaatia yhä uusia oikeuksia, ja vaikka siinä sanotaan, että niistä on tarkemmin säädettävä lailla, juuri tällaista lakia tai lakeja säädettäessä on mahdollista vedota perustuslakiin aina kun jokin vaatijan haluama etuus siitä jäisi puuttumaan.</p><p>16 &sect; 2 mom.</p><p><em>Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään.</em></p><p>Pykälä on astetta sitovampi kuin edellä oleva (&rdquo;on turvattava&rdquo;), mutta kuitenkin toivomusluonteinen ja subjektiivinen (mitä tarkoittaa &rdquo;turvattava&rdquo;?) sekä luo niin ikään mahdollisuuden vaatia aina vain uusia oikeuksia. &rdquo;Kehittää itseään&rdquo; on lisäksi tavattoman epämääräinen ja subjektiivinen ilmaus, täysin sopimaton lakitekstiin.</p><p>18 &sect; 2 mom.</p><p><em>Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.</em></p><p>Myös tämä on toivomusluonteinen (&rdquo;on edistettävä&rdquo;, &rdquo;pyrittävä turvaamaan&rdquo;) määräys, minkä lisäksi &rdquo;oikeus työhön&rdquo; on täysin hämärä ilmaus. Onko jokaisella esimerkiksi oikeus vaatia julkiselta vallalta työtä, jos ei sitä itse onnistu hankkimaan?</p><p>19 &sect;</p><p><em>Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.</em></p><p><em>Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.</em></p><p><em>Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.</em></p><p><em>Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.</em></p><p>1 mom. ei määritellä mitenkään, mikä on ihmisarvoista tai välttämätöntä, joten termit mahdollistavat minkä tahansa etuuden vaatimisen perusoikeutena (ja minkä tahansa etuuden poistamisen tai vähentämisen vastustamisen perusoikeuksien loukkauksena).</p><p>2 mom. ei määritellä mitenkään, mitä perustoimeentulo ja sen turva tarkoittaa, joten se mahdollistaa samankaltaisen vaatimisen ja vastustamisen kuin 1 mom. kohdalla.</p><p>3 mom. sama koskee termiä &rdquo;riittävä&rdquo;, ja myös &rdquo;turvaaminen&rdquo; on jätetty määrittelemättä. Mikä riittää turvaamiseksi ja mikä on siinä suhteessa riittämätöntä?&rsquo;</p><p>4. mom. on epämääräisillä termeillä ilmaistu hurskas toivomus (&rdquo;tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta&rdquo;, &rdquo;tukea omatoimista järjestämistä&rdquo;), ja epämääräisyydessään peruste yhä uusille etuusvaatimuksille.</p><p>20 &sect;</p><p><em>Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.</em></p><p><em>Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.</em></p><p>1 mom. vastuu kuuluu kaikille -tyyppinen määräys on täysin epämääräinen: pitääkö &rdquo;kaikki&rdquo; panna vastuuseen sen rikkomisesta vai voidaanko se tehdä &rdquo;kenelle tahansa&rdquo;; miten &rdquo;kaikille&rdquo; voidaan sälyttää tehtävä sen noudattamisesta?</p><p>2 mom. on toivomusluonteinen (&rdquo;pyrittävä turvaamaan&rdquo; oikeus ja &rdquo;mahdollisuus vaikuttaa&rdquo; päätöksentekoon). Sitä paitsi: miksi vain oikeus &rdquo;terveelliseen&rdquo; ympäristöön? Voiko ympäristöä pilata mielin määrin kunhan vain tekee sen niin, että sillä ei vaaranneta terveyttä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> THL:n ylijohtaja Marina Erhola ja professori Heikki Hiilamo uskalsivat lopulta (HS 13.3.2019) sanoa rumat sanat sellaisina kuin ne ovat. Eduskunnan valiokuntien käyttämät asiantuntijat ajoivat sote-uudistuksen kaatamista periaatteellisista (lue: ideologisista) ja intressisyistä, ja vastakkaista mieltä olevat jätettiin pimentoon. Toinen huomionarvoinen puheenvuoro: Kimmo Sasi, joka oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 2000-luvun alkuvuosina, kun nykyinen perustuslaki oli uusi ja sen tulkintakäytännöt syntyivät, on katsonut, että perustuslain tulkinta on muuttunut siitä, mitä sen laatijat alun perin tarkoittivat.

Erhola ja Hiilamo viittasivat ”valiokuntiin” mainitsematta perustuslakivaliokuntaa nimeltä, mutta heidän kritiikkinsä sopii myös sen käyttämiin asiantuntijoihin. Niin he kuin Sasikaan eivät kuitenkaan menneet asian ytimeen asti. Ydin ei ole perustuslain tulkinta, vaan sen teksti, joka mahdollistaa Erholan ja Hiilamon esille nostaman asiantuntijoiden käyttäytymisen ja sen, että tulkinnat ovat Sasin toteamalla tavalla muuttuneet. Sote-uudistuksesta tuli siihen liittyvien ristiriitojen takia näkyvin esimerkki, mutta mitenkään ainoa se ei ole. Soten kohdalla vastaan sitä paitsi tulivat enemmänkin eräät muut perustuslain tulkinnat (esimerkiksi kuntien itsehallinnollinen asema ja väitteet kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta) kuin ne, joihin seuraavassa puutun.

Laeissa pitäisi määritellä oikeuksia ja velvollisuuksia, käskyjä ja kieltoja, ja perustuslaissa lisäksi – kuten siinä määritelläänkin - valtion keskeiset instituutiot, niiden toimivalta ja suhteet toisiinsa. Päinvastoin kun mitä Suomen voimassa olevaan perustuslakiin on sisällytetty, niissä ei pitäisi olla ideologisten tavoitteiden edistämistä koskevia vaatimus- ja toivomusluonteisia määräyksiä, jotka on tungettu sinne senhetkisen, ailahtelevan ja manipuloinnille alttiin yleisen mielipiteen miellyttämiseksi. Eikä sellaista, minkä saavuttaminen edellyttää kansantalouden olevan riittävän suuri ja kasvavan riittävän nopeasti, ikään kuin kansantalous ja sitä kautta kysynnän ja tarjonnan lakikin olisi lainsäätäjän komentovallassa. Se ei ole ja siksi ”poliittinen tahto”, jota on tapana kuuluttaa ainoana tarvittavana edellytyksenä halutuille uudistuksille, tarkoittaa tosiasiassa vain tahtojan halua jakaa kansantalouden tuotos etuuksina ja veroina tietyllä tavalla, ottaa joiltakin ja antaa joillekin.

Vastausta kaipaa kysymys, missä määrin tällaisia määräyksiä sisällytettiin perustuslakiin ylevän, talouden asettamista rajoista piittaamattoman ihanteellisuuden ja missä määrin tulevia ideologispohjaisia poliittisia taisteluja ennakoivan laskelmoinnin pohjalta. Pidän mahdollisena, että joillakin lain laatijoista ja sitä ajaneista oli viimemainittuja motiiveja. Vastausta kaipaa niin ikään kysymys, miksi perustuslakivaliokunnan jäsenet antoivat näiden, ideologisten ja intressisyiden motivoimien asiantuntijoiden vedättää itseään.

Luin perustuslain läpi etsiäkseni sieltä sen tyyppisiä määräyksiä, joita ideologia sävyttää ja joissa taloudelliset rajoitukset on ohitettu tai ainakin annettu mahdollisuus niiden ohittamiseen. Niitähän löytyi, joskaan ei ole aina helppo vetää rajaa resursseja vaativien ja resursseja vaatimattomien asioiden välille. Seuraavassa olevat esimerkit rajoittuvat perustuslain perusoikeus-osioon. Yksivärisen ideologisen tulkinnan mahdollistavia määräyksiä on muissakin perustuslain osioissa, mutta jääköön niiden käsittely toiseen kertaan.

6 § 2 mom.

”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Tässä momentissa on kolmekin ongelmallista asiaa: ”ilman hyväksyttävää perustetta”, ”eri asemaan” ja ”muu henkilöön liittyvä syy”; kaksi ensimmäistä koska ne ovat subjektiivisia eikä niitä mitenkään määritellä, kolmas, koska se subjektiivisuuden lisäksi (”henkilöön liittyvä”) tekee luettelosta loppumattoman. Ovatko esimerkiksi asuinpaikka tai taloudellinen asema ”hyväksyttävä peruste” tai ”muu henkilöön liittyvä syy”, joka oikeuttaa ”eri asemaan” asettamisen?

6 § 4 mom.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tämä on toivomusluonteinen (”edistetään”) määräys. Pykälän nojalla on mahdollista vaatia yhä uusia oikeuksia, ja vaikka siinä sanotaan, että niistä on tarkemmin säädettävä lailla, juuri tällaista lakia tai lakeja säädettäessä on mahdollista vedota perustuslakiin aina kun jokin vaatijan haluama etuus siitä jäisi puuttumaan.

16 § 2 mom.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään.

Pykälä on astetta sitovampi kuin edellä oleva (”on turvattava”), mutta kuitenkin toivomusluonteinen ja subjektiivinen (mitä tarkoittaa ”turvattava”?) sekä luo niin ikään mahdollisuuden vaatia aina vain uusia oikeuksia. ”Kehittää itseään” on lisäksi tavattoman epämääräinen ja subjektiivinen ilmaus, täysin sopimaton lakitekstiin.

18 § 2 mom.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Myös tämä on toivomusluonteinen (”on edistettävä”, ”pyrittävä turvaamaan”) määräys, minkä lisäksi ”oikeus työhön” on täysin hämärä ilmaus. Onko jokaisella esimerkiksi oikeus vaatia julkiselta vallalta työtä, jos ei sitä itse onnistu hankkimaan?

19 §

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

1 mom. ei määritellä mitenkään, mikä on ihmisarvoista tai välttämätöntä, joten termit mahdollistavat minkä tahansa etuuden vaatimisen perusoikeutena (ja minkä tahansa etuuden poistamisen tai vähentämisen vastustamisen perusoikeuksien loukkauksena).

2 mom. ei määritellä mitenkään, mitä perustoimeentulo ja sen turva tarkoittaa, joten se mahdollistaa samankaltaisen vaatimisen ja vastustamisen kuin 1 mom. kohdalla.

3 mom. sama koskee termiä ”riittävä”, ja myös ”turvaaminen” on jätetty määrittelemättä. Mikä riittää turvaamiseksi ja mikä on siinä suhteessa riittämätöntä?’

4. mom. on epämääräisillä termeillä ilmaistu hurskas toivomus (”tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta”, ”tukea omatoimista järjestämistä”), ja epämääräisyydessään peruste yhä uusille etuusvaatimuksille.

20 §

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

1 mom. vastuu kuuluu kaikille -tyyppinen määräys on täysin epämääräinen: pitääkö ”kaikki” panna vastuuseen sen rikkomisesta vai voidaanko se tehdä ”kenelle tahansa”; miten ”kaikille” voidaan sälyttää tehtävä sen noudattamisesta?

2 mom. on toivomusluonteinen (”pyrittävä turvaamaan” oikeus ja ”mahdollisuus vaikuttaa” päätöksentekoon). Sitä paitsi: miksi vain oikeus ”terveelliseen” ympäristöön? Voiko ympäristöä pilata mielin määrin kunhan vain tekee sen niin, että sillä ei vaaranneta terveyttä?

]]>
3 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273485-perustuslaki-ideologian-palveluksessa#comments Asiantuntijat Kimmo Sasi Perustuslaki Perustuslakivaliokunta Sote Fri, 05 Apr 2019 06:34:10 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273485-perustuslaki-ideologian-palveluksessa
Ruusuja ja risuja Sipilän eronneelle hallitukselle http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273262-ruusuja-ja-risuja-sipilan-eronneelle-hallitukselle <p>Suurin osa Juha Sipilän hallituksen tekemisistä ei mielestäni ansaitse kiitosta. Toisaalta on kuitenkin aihetta kiittää niistä asioista, jotka menivät hyvin. Osa näistä asioista tietenkin tapahtui hallituksesta huolimatta maailmantalouden käänteiden mukana.</p><p>Hyvää eronneessa Sipilän hallituksessa oli työllisyysasteen nousu ja julkisen talouden alijäämän hienoinen tasoittaminen. Jokainen palkansaajien etua ajava haluaa suomalaisten ja Suomessa asuvien muiden maiden kansalaisten saavan töitä. Eikä kukaan halua velkaantua. Työllisten määrän nousu on jotain, josta palkansaajien etuja ajavien poliitikkojen on syytä antaa kiitosta Sipilän hallitukselle. Vaikka muuten olisi asioista aivan eri mieltä.</p><p>Läheskään kaikki työpaikoista ei toki ole eronneen hallituksen ansiota. Etlan arvion mukaan kilpailukykysopimuksen myötä syntyi 20 000 - 30 000 työpaikkaa. Myös työnteon kannustimien parantaminen, kuten esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset ja veronkevennykset ovat lisänneet työllisten määrää. Lisää työpaikkoja on syntynyt myös kansainvälisten suhdanteiden myötä. Nykyään työllisten tilastointiin käytetään erilaisia kriteerejä. Työlliseksi lasketaan aiemmasta poiketen myös sellaiset henkilöt, jotka ovat tehneet ansiotyötä vähintään tunnin tutkimusviikolla. Mutta eihän tunnin työllä kukaan pysty elättämään itseään.</p><p>Kieltämättä työllisten määrän kasvun keinoista voi kiistellä. Ja mielelläni kiistelenkin, sillä kiky-sopimus ja aktiivimalli olisi mielestäni voitu hoitaa paremmin ja ilman ihmisten kiusaamista. Pelkästään aktiivimallin parempi valmistelu olisi tuonut parempia tuloksia. Ihmisten kannustaminen ja tukeminen on ollut täysin unohduksissa, sen sijaan on tarjottu raippaa. Myös talouden alijäämän tasoittamista on vaikea arvioida, johtuiko se tosiasiassa hallituksesta, vai suotuisista taloussuhdanteista. Voi olla, että taas saatiin vain myytyä lisää valtion omaisuutta ulkomaille.</p><p>Valitettavasti ne ruusut jäävät tuohon. Sipilän hallitus mokasi sekä Suomen tulevan kilpailukyvyn, että SOTE-kuvion osalta. Nuo mokat lähentelevät eeppistä luokkaa.</p><p>Suomen tulevan kilpailukyvyn osalta Sipilän hallitus oli vahingollisin hallitus pitkiin aikoihin. Kuten Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa 2019:1 todetaan, Suomi on Sipilän hallituksen aikana luopunut osaamiseen ja innovaatioihin perustuvasta politiikasta. Suomi on maa, jonka ilmasto-olosuhteet tuovat sille erityisiä haasteita. Siksi hyvän koulutuksen ja uusien keksintöjen tie on meille ainoa keino pärjätä.</p><p>Sipilän hallitus kuitenkin leikkasi rajusti sekä koulutuksesta että tutkimuksesta. Korkeatasoinen koulutus ja korkeatasoisesti koulutettujen ihmisten tekemä tutkimus ovat välttämättömiä taloudelliselle menestykselle. Ilman tutkimuksessa tehtyjä keksintöjä ja niiden innovatiivista kaupallista soveltamista ei synny niitä tuloja, joita tarvitsemme. Sipilän hallitus siis ajoi politiikkaa, joka köyhdyttää meitä tulevaisuudessa.</p><p>SOTE-kuvio ansaitsee aivan oman lukunsa. Sipilän hallituksen alkuperäiset tavoitteet SOTE-uudistuksen suhteet olivat kannatettavia. Kukaan suomalainen ei voi vastustaa tavoitteita, joiden mukaan kustannusten kasvua pyritään hillitsemään ja tasa-arvoinen hoito turvataan koko maassa. Mutta kuten yleensäkin, Sipilän hallituksen SOTE-uudistuksen ongelmat olivat yksityiskohdissa ja keskeiset tavoitteet unohtuivat. Kokoomus halusi verotulojen ohjaamista yksityisten hoitofirmojen voitoksi veroparatiiseihin ja Keskusta halusi maakuntahimmelin. Kun nuo tavoitteet yhdistettiin, saatiin aikaan &ldquo;Frankensteinin hirviö&rdquo;, joka olisi ollut kammottava kaikkien mielestä. Paitsi ehkä veroparatiisien voittoja keräävän tahon näkökulmasta katsottuna.</p><p>Toisin sanoen olen valmis antamaan tunnustusta Sipilän jo eronneelle hallitukselle sen saavutuksista. Käytännössä tuo tarkoittaa työllisyysasteen nousua ja velkaantumisen hienoista tasoittamista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurin osa Juha Sipilän hallituksen tekemisistä ei mielestäni ansaitse kiitosta. Toisaalta on kuitenkin aihetta kiittää niistä asioista, jotka menivät hyvin. Osa näistä asioista tietenkin tapahtui hallituksesta huolimatta maailmantalouden käänteiden mukana.

Hyvää eronneessa Sipilän hallituksessa oli työllisyysasteen nousu ja julkisen talouden alijäämän hienoinen tasoittaminen. Jokainen palkansaajien etua ajava haluaa suomalaisten ja Suomessa asuvien muiden maiden kansalaisten saavan töitä. Eikä kukaan halua velkaantua. Työllisten määrän nousu on jotain, josta palkansaajien etuja ajavien poliitikkojen on syytä antaa kiitosta Sipilän hallitukselle. Vaikka muuten olisi asioista aivan eri mieltä.

Läheskään kaikki työpaikoista ei toki ole eronneen hallituksen ansiota. Etlan arvion mukaan kilpailukykysopimuksen myötä syntyi 20 000 - 30 000 työpaikkaa. Myös työnteon kannustimien parantaminen, kuten esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset ja veronkevennykset ovat lisänneet työllisten määrää. Lisää työpaikkoja on syntynyt myös kansainvälisten suhdanteiden myötä. Nykyään työllisten tilastointiin käytetään erilaisia kriteerejä. Työlliseksi lasketaan aiemmasta poiketen myös sellaiset henkilöt, jotka ovat tehneet ansiotyötä vähintään tunnin tutkimusviikolla. Mutta eihän tunnin työllä kukaan pysty elättämään itseään.

Kieltämättä työllisten määrän kasvun keinoista voi kiistellä. Ja mielelläni kiistelenkin, sillä kiky-sopimus ja aktiivimalli olisi mielestäni voitu hoitaa paremmin ja ilman ihmisten kiusaamista. Pelkästään aktiivimallin parempi valmistelu olisi tuonut parempia tuloksia. Ihmisten kannustaminen ja tukeminen on ollut täysin unohduksissa, sen sijaan on tarjottu raippaa. Myös talouden alijäämän tasoittamista on vaikea arvioida, johtuiko se tosiasiassa hallituksesta, vai suotuisista taloussuhdanteista. Voi olla, että taas saatiin vain myytyä lisää valtion omaisuutta ulkomaille.

Valitettavasti ne ruusut jäävät tuohon. Sipilän hallitus mokasi sekä Suomen tulevan kilpailukyvyn, että SOTE-kuvion osalta. Nuo mokat lähentelevät eeppistä luokkaa.

Suomen tulevan kilpailukyvyn osalta Sipilän hallitus oli vahingollisin hallitus pitkiin aikoihin. Kuten Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa 2019:1 todetaan, Suomi on Sipilän hallituksen aikana luopunut osaamiseen ja innovaatioihin perustuvasta politiikasta. Suomi on maa, jonka ilmasto-olosuhteet tuovat sille erityisiä haasteita. Siksi hyvän koulutuksen ja uusien keksintöjen tie on meille ainoa keino pärjätä.

Sipilän hallitus kuitenkin leikkasi rajusti sekä koulutuksesta että tutkimuksesta. Korkeatasoinen koulutus ja korkeatasoisesti koulutettujen ihmisten tekemä tutkimus ovat välttämättömiä taloudelliselle menestykselle. Ilman tutkimuksessa tehtyjä keksintöjä ja niiden innovatiivista kaupallista soveltamista ei synny niitä tuloja, joita tarvitsemme. Sipilän hallitus siis ajoi politiikkaa, joka köyhdyttää meitä tulevaisuudessa.

SOTE-kuvio ansaitsee aivan oman lukunsa. Sipilän hallituksen alkuperäiset tavoitteet SOTE-uudistuksen suhteet olivat kannatettavia. Kukaan suomalainen ei voi vastustaa tavoitteita, joiden mukaan kustannusten kasvua pyritään hillitsemään ja tasa-arvoinen hoito turvataan koko maassa. Mutta kuten yleensäkin, Sipilän hallituksen SOTE-uudistuksen ongelmat olivat yksityiskohdissa ja keskeiset tavoitteet unohtuivat. Kokoomus halusi verotulojen ohjaamista yksityisten hoitofirmojen voitoksi veroparatiiseihin ja Keskusta halusi maakuntahimmelin. Kun nuo tavoitteet yhdistettiin, saatiin aikaan “Frankensteinin hirviö”, joka olisi ollut kammottava kaikkien mielestä. Paitsi ehkä veroparatiisien voittoja keräävän tahon näkökulmasta katsottuna.

Toisin sanoen olen valmis antamaan tunnustusta Sipilän jo eronneelle hallitukselle sen saavutuksista. Käytännössä tuo tarkoittaa työllisyysasteen nousua ja velkaantumisen hienoista tasoittamista.

 

]]>
0 http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273262-ruusuja-ja-risuja-sipilan-eronneelle-hallitukselle#comments Juha Sipilän hallitus Kiky Sote Talous Työllisyys Wed, 03 Apr 2019 04:05:00 +0000 Niina Alho http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273262-ruusuja-ja-risuja-sipilan-eronneelle-hallitukselle
Sipilä ja Hallituksensa Loppusuora ! http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273037-sipila-ja-hallituksensa-loppusuora <p><em><u><strong>Hallitsematon Hallitus ja poliittinen katsaus tilanteeseen !</strong></u></em></p><p><br />Viimeiset Gallupit näyttää siltä , että Persujen Jussi Halla-Ahosta tulee seuraavan Hallituksen muodostaja ja Pääministeri ja hän valitsee itse Hallituskumppaninsa... jos tuo ennustekäppyrä jatkaa saman suuntaista menoa<br /><br />Vaaleissa saattaa tulla tosi &quot;JYTKY&quot; ja Sipilöitsijät Orpoineen joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteensä .. heidän EX Hallituksensa kokonaiskannatus tippuu kuin lehmän häntä alaspäin ja on nyt jo alle 30%.. siis Hallitsematon Hallitus jatkaa hallitsemistamme tuolla kannatuksella.... milloinkahan Kepun Johtotroikka osaa tehdä ratkaisuja... muita kuin sen että kannattavat Sipilää ja hänellä on Kepulistien täysi tuki.. aika heikko on kohta tuo kannattajienkin asema ja tuki jos ei muutoksia Kepussa ala tulla pikaisesti, tosin se on nyt jo yöhäistä kun ajatellaan näitä edessä olevia vaaleja...<br /><br />Nyky tilanne on arvaamaton ja todella saattaa Suomi niminen Valtio nähdä todellisen yllätyksen 14.04.2019&nbsp;<br /><br />Sipilän Maakuntamalli ja köyhien &quot;Päätoiminen&quot; kyykyttäminen ja koko ajan uusien kyykytyskohteiden keksiminen aivan viime metreille saakka.. tässä on ainekset &quot;TULOS TAI ULOS&quot; Sipilä<br /><br />Orpon Valinnanvapaus ja terveyspalvelujen &quot;Yksityistäminen&quot;... vanhuspalvelujen ontuvat kommentit ja päättämättömyys sitoutua 0,7 mitoitukseen... sanoisin sitä &quot;KOMPUROINNIKSI&quot; ja siinä on lähinnä Kokoomuksen heikon nykyisen kannatuksen syyt ja yhteistyö Sipilän kanssa.<br /><br />Kummankin puolueen &quot;johtotroikka&quot; on epäonnistunut antaessaan tämän kaksikon koko voimallaan hyökätä meidän kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja elämisen edellytyksiä vastaan täydellä &quot;Arsenaalillaan&quot; ja tämä tulos tulee olemaan vaaleissa vielä paljon huonompi heidän puolueillaan ja pahimmassa tapauksessa Persut ja Vihreät puhaltavat tullen mennen ohi kummankin puolueen ja Liinkin kannatus nousee vielä yli 10%.&nbsp;<br />Siinä Tulos tai ULos.<br /><br />P.S Ja Sotesta puhumattakaan... onhan ihan selvä tilanne ja Lii on ihan oikeassa.. ihmisten &quot;Eriarvoisuus&quot; yhteiskunnassamme on lisääntynyt hälyttävässä määrin ja köyhien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen tämän Sote Sotku Hallituksen toimien seurauksena... Köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten määrä lisääntyy.. Ulosotossa olevien ihmisten määrä lisääntyy... etc.... etc.. ja syy tähän on Sipilän/Orpon Hallituksen toiminta ja jos tuo linja saisi jatkua niin kohta maamme on jakautunut &quot;KAHDEN KERROKSEN VÄEKSI&quot;&nbsp;<br />Onnellinen kansa SÄÄSTÄÄ ITSENSÄ HENGILTÄ tällä menolla... ja en tiedä mikä muuttuu tai paranee SDP.nkään johdolla.. pitkälti samoja lääkkeitä on odotettavissa jos Antti Rinteen puheita kuuntelee.... siis varautukaa todella tulevaan &quot;JYTKYYN&quot;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitsematon Hallitus ja poliittinen katsaus tilanteeseen !


Viimeiset Gallupit näyttää siltä , että Persujen Jussi Halla-Ahosta tulee seuraavan Hallituksen muodostaja ja Pääministeri ja hän valitsee itse Hallituskumppaninsa... jos tuo ennustekäppyrä jatkaa saman suuntaista menoa

Vaaleissa saattaa tulla tosi "JYTKY" ja Sipilöitsijät Orpoineen joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteensä .. heidän EX Hallituksensa kokonaiskannatus tippuu kuin lehmän häntä alaspäin ja on nyt jo alle 30%.. siis Hallitsematon Hallitus jatkaa hallitsemistamme tuolla kannatuksella.... milloinkahan Kepun Johtotroikka osaa tehdä ratkaisuja... muita kuin sen että kannattavat Sipilää ja hänellä on Kepulistien täysi tuki.. aika heikko on kohta tuo kannattajienkin asema ja tuki jos ei muutoksia Kepussa ala tulla pikaisesti, tosin se on nyt jo yöhäistä kun ajatellaan näitä edessä olevia vaaleja...

Nyky tilanne on arvaamaton ja todella saattaa Suomi niminen Valtio nähdä todellisen yllätyksen 14.04.2019 

Sipilän Maakuntamalli ja köyhien "Päätoiminen" kyykyttäminen ja koko ajan uusien kyykytyskohteiden keksiminen aivan viime metreille saakka.. tässä on ainekset "TULOS TAI ULOS" Sipilä

Orpon Valinnanvapaus ja terveyspalvelujen "Yksityistäminen"... vanhuspalvelujen ontuvat kommentit ja päättämättömyys sitoutua 0,7 mitoitukseen... sanoisin sitä "KOMPUROINNIKSI" ja siinä on lähinnä Kokoomuksen heikon nykyisen kannatuksen syyt ja yhteistyö Sipilän kanssa.

Kummankin puolueen "johtotroikka" on epäonnistunut antaessaan tämän kaksikon koko voimallaan hyökätä meidän kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja elämisen edellytyksiä vastaan täydellä "Arsenaalillaan" ja tämä tulos tulee olemaan vaaleissa vielä paljon huonompi heidän puolueillaan ja pahimmassa tapauksessa Persut ja Vihreät puhaltavat tullen mennen ohi kummankin puolueen ja Liinkin kannatus nousee vielä yli 10%. 
Siinä Tulos tai ULos.

P.S Ja Sotesta puhumattakaan... onhan ihan selvä tilanne ja Lii on ihan oikeassa.. ihmisten "Eriarvoisuus" yhteiskunnassamme on lisääntynyt hälyttävässä määrin ja köyhien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen tämän Sote Sotku Hallituksen toimien seurauksena... Köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten määrä lisääntyy.. Ulosotossa olevien ihmisten määrä lisääntyy... etc.... etc.. ja syy tähän on Sipilän/Orpon Hallituksen toiminta ja jos tuo linja saisi jatkua niin kohta maamme on jakautunut "KAHDEN KERROKSEN VÄEKSI" 
Onnellinen kansa SÄÄSTÄÄ ITSENSÄ HENGILTÄ tällä menolla... ja en tiedä mikä muuttuu tai paranee SDP.nkään johdolla.. pitkälti samoja lääkkeitä on odotettavissa jos Antti Rinteen puheita kuuntelee.... siis varautukaa todella tulevaan "JYTKYYN" 

]]>
0 http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273037-sipila-ja-hallituksensa-loppusuora#comments Halla-aho hallitus Kannatus Sote Sun, 31 Mar 2019 08:23:38 +0000 Reijo Helli http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273037-sipila-ja-hallituksensa-loppusuora
Soten ohella on puhuttava valtionosuusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272765-soten-ohella-on-puhuttava-valtionosuusjarjestelman-oikeudenmukaisuudesta <p>Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. On syytä keskustella, kuinka oikeudenmukaisia universaalit palvelut alueellisten erojen kasvaessa ovat. Oli tuleva sote sitten valtio-, maakunta-, tai kuntavetoinen, kuntien määrää, niiden tehtäviä ja kuluja on karsittava.</p><p>Sosiaali- ja terveyssektorin osuus valtion budjetista on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000. Keskeisiä syitä kasvulle ovat väestön ikääntymisestä aiheutuva palveluiden tarpeiden lisääntyminen, maahanmuuton aiheuttamat välittömät kustannukset ja heikko työllisyysaste. Huoltosuhde heikkenee seuraavat pari kolme vuosikymmentä.</p><p>Suomen 311:sta kunnasta vain osan väestöjakauma ja taloustilanne on riittävän hyvä omien terveyspalveluiden tuottamiseen. Kun taloudellista omavaraisuutta ei vaadita ja universalismiin pyritään, järjestelmä on sisäsyntyisesti epäoikeudenmukainen. Taloudellisesti elinvoimaisten kaupunkikeskusten veronmaksajat kattavat heikompien alueiden tuottamat kustannukset.</p><p>Sipilän hallituksen tavoite oli siis oikeansuuntainen. Tavoite oli hartioiden leventäminen siirtämällä terveyspalvelut maakuntien vastuulle. Uudistus<strong> </strong>ei olisi korjannut alueellista epäoikeudenmukaisuutta. Päinvastoin. Uuden hallintokerroksen myötä alueellisten tulonsiirtojen kasvu olisi ollut hyvin todennäköistä.</p><p>Ilman valtionosuusjärjestelmän korjaamista sote on tulevaisuudessakin ytimeltään valtiovetoinen järjestelmä. On aivan sama kuinka suurille tai pienille alueille rahaa kaupunkikeskuksista siirretään, valtionosuusjärjestelmä tarkoittaa tulonsiirtoja elinvoimaisilta alueilta heikommille.</p><p>Ongelman korjaamisen tärkein keino on päässyt unohtumaan, kuntien määrää ja tehtäviä on karsittava. Sote voidaan Kokoomuksen mallin mukaisesti toteuttaa kuntavetoisena, kunhan riittävä määrä kuntia yhdistetään toisiinsa, että kuntayhtymien taloudellinen tilanne mahdollistaa terveyspalveluiden tuottamisen ilman kohtuuttomia alueellisia tulonsiirtoja.</p><p>Sote voidaan hyvin toteuttaa myös Keskustan mallin mukaisesti maakuntavetoisena. Siinäkin tapauksessa olennaista on kuntien määrän vähentäminen maakuntien sisällä, että kohtuuttomista tulonsiirroista maakuntien välillä voidaan luopua. Taloudellisesti omavaraisille, itsenäisille maakunnille voidaan hyvin myös myöntää verotusoikeus. Kuntia ja palveluita voi tällöin olla juuri niin paljon, kun maakunnan asukkailla on alueellaan varaa ylläpitää.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen helsinkiläinen kansanedustajaehdokas, jolle Helsinki ja sen asukkaiden hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. On syytä keskustella, kuinka oikeudenmukaisia universaalit palvelut alueellisten erojen kasvaessa ovat. Oli tuleva sote sitten valtio-, maakunta-, tai kuntavetoinen, kuntien määrää, niiden tehtäviä ja kuluja on karsittava.

Sosiaali- ja terveyssektorin osuus valtion budjetista on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000. Keskeisiä syitä kasvulle ovat väestön ikääntymisestä aiheutuva palveluiden tarpeiden lisääntyminen, maahanmuuton aiheuttamat välittömät kustannukset ja heikko työllisyysaste. Huoltosuhde heikkenee seuraavat pari kolme vuosikymmentä.

Suomen 311:sta kunnasta vain osan väestöjakauma ja taloustilanne on riittävän hyvä omien terveyspalveluiden tuottamiseen. Kun taloudellista omavaraisuutta ei vaadita ja universalismiin pyritään, järjestelmä on sisäsyntyisesti epäoikeudenmukainen. Taloudellisesti elinvoimaisten kaupunkikeskusten veronmaksajat kattavat heikompien alueiden tuottamat kustannukset.

Sipilän hallituksen tavoite oli siis oikeansuuntainen. Tavoite oli hartioiden leventäminen siirtämällä terveyspalvelut maakuntien vastuulle. Uudistus ei olisi korjannut alueellista epäoikeudenmukaisuutta. Päinvastoin. Uuden hallintokerroksen myötä alueellisten tulonsiirtojen kasvu olisi ollut hyvin todennäköistä.

Ilman valtionosuusjärjestelmän korjaamista sote on tulevaisuudessakin ytimeltään valtiovetoinen järjestelmä. On aivan sama kuinka suurille tai pienille alueille rahaa kaupunkikeskuksista siirretään, valtionosuusjärjestelmä tarkoittaa tulonsiirtoja elinvoimaisilta alueilta heikommille.

Ongelman korjaamisen tärkein keino on päässyt unohtumaan, kuntien määrää ja tehtäviä on karsittava. Sote voidaan Kokoomuksen mallin mukaisesti toteuttaa kuntavetoisena, kunhan riittävä määrä kuntia yhdistetään toisiinsa, että kuntayhtymien taloudellinen tilanne mahdollistaa terveyspalveluiden tuottamisen ilman kohtuuttomia alueellisia tulonsiirtoja.

Sote voidaan hyvin toteuttaa myös Keskustan mallin mukaisesti maakuntavetoisena. Siinäkin tapauksessa olennaista on kuntien määrän vähentäminen maakuntien sisällä, että kohtuuttomista tulonsiirroista maakuntien välillä voidaan luopua. Taloudellisesti omavaraisille, itsenäisille maakunnille voidaan hyvin myös myöntää verotusoikeus. Kuntia ja palveluita voi tällöin olla juuri niin paljon, kun maakunnan asukkailla on alueellaan varaa ylläpitää.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen helsinkiläinen kansanedustajaehdokas, jolle Helsinki ja sen asukkaiden hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää.

 

 

]]>
0 http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272765-soten-ohella-on-puhuttava-valtionosuusjarjestelman-oikeudenmukaisuudesta#comments Sote Valtionosuusjärjestelmä Thu, 28 Mar 2019 06:16:41 +0000 Marko Kettunen http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272765-soten-ohella-on-puhuttava-valtionosuusjarjestelman-oikeudenmukaisuudesta
Vanhuksen kuulumiset vaaliteltalla http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272646-vanhuksen-kuulumiset-vaaliteltalla <p>&nbsp;</p><p>Keskustelin tänään eläkeläisrouvan kanssa perussuomalaisten vaaliteltalla vanhustenhoidosta. Tämä eläkeläisrouva kertoi minulle, että hän olisi tarvinnut neuvontaa terveyskeskuksesta. Hänelle oli vastattu terveyskeskuksesta, että täältä on turha kysellä mitään, kun &rdquo;teitä vanhuksia on täällä jo liikaa&rdquo;. Tässäkö on se palvelulupaus, jonka suomalainen yhteiskunta takaa ikääntyvälle väestölleen? Ensin teet pitkää päivää vuosikymmeniä ja maksat veroja teet oman osuutesi tämän yhteiskunnan eteen. Kasvatat lapsia ja pidät huolta läheisistäsi. Sitten kun vanhenet sinulla ei olekaan enää mitään arvoa, vaan olet yhteiskunnan silmissä vanhusjätettä, josta halutaan hankkiutua eroon. Tästä tapauksesta jäi todella paha mieli. Helsingin kaupunki on jättänyt tämän eläkeläisrouvan heitteille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskustelin tänään eläkeläisrouvan kanssa perussuomalaisten vaaliteltalla vanhustenhoidosta. Tämä eläkeläisrouva kertoi minulle, että hän olisi tarvinnut neuvontaa terveyskeskuksesta. Hänelle oli vastattu terveyskeskuksesta, että täältä on turha kysellä mitään, kun ”teitä vanhuksia on täällä jo liikaa”. Tässäkö on se palvelulupaus, jonka suomalainen yhteiskunta takaa ikääntyvälle väestölleen? Ensin teet pitkää päivää vuosikymmeniä ja maksat veroja teet oman osuutesi tämän yhteiskunnan eteen. Kasvatat lapsia ja pidät huolta läheisistäsi. Sitten kun vanhenet sinulla ei olekaan enää mitään arvoa, vaan olet yhteiskunnan silmissä vanhusjätettä, josta halutaan hankkiutua eroon. Tästä tapauksesta jäi todella paha mieli. Helsingin kaupunki on jättänyt tämän eläkeläisrouvan heitteille.

]]>
0 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272646-vanhuksen-kuulumiset-vaaliteltalla#comments Eduskuntavaalit2019 Eläkeläiset Sote Terveys Vanhukset Tue, 26 Mar 2019 18:45:23 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272646-vanhuksen-kuulumiset-vaaliteltalla
Valinnanvapaus vaatii tietoa http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272630-valinnanvapaus-vaatii-tietoa <p><strong>Vaaliblogi 9</strong></p><p><strong>Päättyvän vaalikauden suurin poliittinen kysymys oli sote-uudistus, jonka hallitus perusti kahdelle periaatteelle: Keskustan maakunnille ja Kokoomuksen valinnnavapaudelle.</strong></p><p>Kaikki muistavat, miten sote-uudistuksen kävi, mutta kaikki tietävät myös, että myös seuraavan hallituksen on yritettävä tehdä sosiaali- ja terveyspalveluille jotain. Etenkin pienissä ikääntyvissä kunnissa hartiat ovat liian kapeat sote-vastuun kantamiseen.</p><p>Kokoomuksen gallup-kannatus on sen verran kova, että se voi hyvinkin olla mukana seuraavassa hallituksessa. Silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaus palaa muodossa tai toisessa pöydälle. Väistyvän hallituksen esitystä ei sellaisenaan kaiveta esiin, koska sen perustuslailliset ongelmat liittyivät suurelta osin juuri valinnanvapauteen.</p><p>Missä tahansa muodossa valinnanvapaudesta puhutaan, on muistettava yksi perusperiaate: <strong>vapaa valinta vaatii tietoa</strong>. Meillä ei ole sosiaali- ja terveyspalveluista mitään systemaattisesti kerättyä tietoa, jonka varassa ihminen, kunta, maakunta tai valtio voisi tehdä informoidun valinnan palvelun tuottajasta.</p><p>Me emme edes tiedä, miten esimerkiksi laadukas vanhusten hoito määritellään saati miten sitä mitataan. Keskustelu on jämähtänyt pelkkään hoitajamitoitukseen, kun pitäisi puhua hoivavasteajoista, lääkintävirheistä, potilaspalautteesta, makuuhaavojen ja virtsatietulehdusten määrästä ja kestosta jne.</p><p>Toki, jos hoitajia on liian vähän, myös laatumittarit menevät nopeasti punaiselle. Hoitajamäärä ei kuitenkaan ole ainoa hoidon laatuun vaikuttava tekijä.</p><p>Vasta kun meillä on tärkeimmille sosiaali- ja terveyspalveluille yhteiset valtakunnalliset laatukriteerit ja niiden toteutumista seuraavat laatumittarit, ihmiset voivat aidosti vertailla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Muuten vertailu jää mainosten ja kuulopuheiden varaan, eivätkä informoidut vapaat valinnat ole mahdollisia.</p><p>Myös valvontaviranomaisten työ helpottuisi. Nykyäänhän viranomaiset joutuvat keskittymään kaikkein krouveimpiin hoitovirheisiin ja laiminlyönteihin, koska ei ole herkempiä laatumittareita, joita seurata.</p><p>Esimerkiksi ravintoloiden hygieniaa valvovalla Eviralla on käytössään valtakunnalliset <a href="https://www.oivahymy.fi/">Oiva-laatumittarit</a>, joiden tulokset julkaistaan paitsi raportteina myös helposti ymmärrettävinä hymiöinä.</p><p><strong>Miksi emme pysty samaan sosiaali- ja terveyspalveluissa?</strong> Esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa tai hammaslääkäriasemilla tai yleislääkärien vastaanotoilla? Laitoksen oven pielessä olevat kuvakkeet kertoisivat, kuinka monta hoitovirhettä on tehty 1000 asiakasta kohti, kuinka pitkään palvelua joutuu odottamaan ja kuinka tyytyväisiä potilaat ovat olleet saamaansa hoitoon.</p><p>Jos valinnanvapaus nousee muodossa tai toisessa seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa esiin, samalla on vaadittava, että palveluseteleistä ym. ei keskustella, ellei samalla päätetä niillä saatavien palveluiden laatukriteerien määrittelystä ja seurannasta. &nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaaliblogi 9

Päättyvän vaalikauden suurin poliittinen kysymys oli sote-uudistus, jonka hallitus perusti kahdelle periaatteelle: Keskustan maakunnille ja Kokoomuksen valinnnavapaudelle.

Kaikki muistavat, miten sote-uudistuksen kävi, mutta kaikki tietävät myös, että myös seuraavan hallituksen on yritettävä tehdä sosiaali- ja terveyspalveluille jotain. Etenkin pienissä ikääntyvissä kunnissa hartiat ovat liian kapeat sote-vastuun kantamiseen.

Kokoomuksen gallup-kannatus on sen verran kova, että se voi hyvinkin olla mukana seuraavassa hallituksessa. Silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaus palaa muodossa tai toisessa pöydälle. Väistyvän hallituksen esitystä ei sellaisenaan kaiveta esiin, koska sen perustuslailliset ongelmat liittyivät suurelta osin juuri valinnanvapauteen.

Missä tahansa muodossa valinnanvapaudesta puhutaan, on muistettava yksi perusperiaate: vapaa valinta vaatii tietoa. Meillä ei ole sosiaali- ja terveyspalveluista mitään systemaattisesti kerättyä tietoa, jonka varassa ihminen, kunta, maakunta tai valtio voisi tehdä informoidun valinnan palvelun tuottajasta.

Me emme edes tiedä, miten esimerkiksi laadukas vanhusten hoito määritellään saati miten sitä mitataan. Keskustelu on jämähtänyt pelkkään hoitajamitoitukseen, kun pitäisi puhua hoivavasteajoista, lääkintävirheistä, potilaspalautteesta, makuuhaavojen ja virtsatietulehdusten määrästä ja kestosta jne.

Toki, jos hoitajia on liian vähän, myös laatumittarit menevät nopeasti punaiselle. Hoitajamäärä ei kuitenkaan ole ainoa hoidon laatuun vaikuttava tekijä.

Vasta kun meillä on tärkeimmille sosiaali- ja terveyspalveluille yhteiset valtakunnalliset laatukriteerit ja niiden toteutumista seuraavat laatumittarit, ihmiset voivat aidosti vertailla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Muuten vertailu jää mainosten ja kuulopuheiden varaan, eivätkä informoidut vapaat valinnat ole mahdollisia.

Myös valvontaviranomaisten työ helpottuisi. Nykyäänhän viranomaiset joutuvat keskittymään kaikkein krouveimpiin hoitovirheisiin ja laiminlyönteihin, koska ei ole herkempiä laatumittareita, joita seurata.

Esimerkiksi ravintoloiden hygieniaa valvovalla Eviralla on käytössään valtakunnalliset Oiva-laatumittarit, joiden tulokset julkaistaan paitsi raportteina myös helposti ymmärrettävinä hymiöinä.

Miksi emme pysty samaan sosiaali- ja terveyspalveluissa? Esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa tai hammaslääkäriasemilla tai yleislääkärien vastaanotoilla? Laitoksen oven pielessä olevat kuvakkeet kertoisivat, kuinka monta hoitovirhettä on tehty 1000 asiakasta kohti, kuinka pitkään palvelua joutuu odottamaan ja kuinka tyytyväisiä potilaat ovat olleet saamaansa hoitoon.

Jos valinnanvapaus nousee muodossa tai toisessa seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa esiin, samalla on vaadittava, että palveluseteleistä ym. ei keskustella, ellei samalla päätetä niillä saatavien palveluiden laatukriteerien määrittelystä ja seurannasta.  


 

]]>
1 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272630-valinnanvapaus-vaatii-tietoa#comments Sote Valinnanvapaus Tue, 26 Mar 2019 15:12:17 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272630-valinnanvapaus-vaatii-tietoa
Pääseekö täällä lääkäriin? http://tiinarytky.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272529-paaseeko-taalla-laakariin <p>Hallitus kaatui sotensa mukana. Kaatuneessa sote-mallissa oli loppumetreille saakka samat periaatteelliset valuviat, jotka koskivat maakuntien toimintaa ja perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta ja oikeutta palveluihin.</p><p>Muun muassa perustuslakivaliokunta vaati parempaa valmistelua näiden osalta jo silloin, kun ensimmäinen versio mallista tuotiin eduskuntaan. Jo viime kesänä oli ilmeistä, että valiokuntien huoleen suhtauduttiin yliolkaisesti, eikä esitykseen tehty tarpeellisia muutoksia.</p><p>Olen harmissani siitä, että pitkään valmisteltua uudistusta ei saatu tälläkään vaalikaudella maaliin. Uuden hallituksen on jatkettava työtä, jonka tavoitteena on ihmisten palveluiden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. &nbsp;Pohjalle tarvitaan parlamentaarinen eli kaikkien puolueiden yhteinen valmistelu ja selkeä marssijärjestys. Ensin rakennetaan sote riittävän suurten ja toimintakykyisten itsehallintoalueiden varaan, muut asiat sitten. Alueilla on oltava myös riittävä taloudellinen autonomia, joten verotusoikeus on tarpeen.</p><p>Alueellinen valmistelu uudistuksen toteuttamiseksi on ollut hyvää, joten valmistelurahoituksen jatkamista ja soten ulkoistusten rajoittamista on jatkettava kaikissa tilanteissa, kunnes uudistus on valmis.</p><p>Helsinki on sitten oma lukunsa, eikä sen erityispiirteitä otettu aiemmassa lainvalmistelussa riittävästi huomioon. Helsingin ja Uudenmaan toimijat on otettava myös vahvasti mukaan uudistukseen ja niiden näkemyksille on annettava painoarvoa.</p><p>Sosiaali- ja terveysuudistuksessa on lopulta kyse tavallisista arjen asioista: riittävästä lääkärien ja hoitohenkilöstön määrästä, terveydenhuollon asiakasmaksujen pitämisestä hallinnassa ja hoitotakuun toteutumisesta. Siis siitä, että pääseekö täällä lääkäriin. Tai neuvolaan, tai pidetäänkö minusta tai perheestäni huolta silloin, kun me sitä tarvitsemme.</p><p><strong>Montako sotekuntaa on tarpeeksi?</strong></p><p>Soten järjestäjätahojen lukumäärä ei ole olennainen asia: niitä voi olla 1-18. Tärkeintä on se, että soteuudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutetaan mahdollisimman nopeasti: vähennetään eriarvoisuutta, nopeutetaan hoitoonpääsyä, vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Näin kustannukset kuriin ja rahaa riittää myös ennaltaehkäiseviin palveluihin.</p><p>Sotekuntien määrässä on kyse siitä, että 18 järjestäjätahon pohjalta on tähän mennessä tehty vaalikauden ajan valmistelua, johon on upotettu noin miljardin verran veronmaksajien rahoja. Se ei välttämättä ole paras mahdollinen alueiden määrä. Siitä huolimatta lähtöruutuun palaaminen tulisi kalliiksi ja viivästyttäisi entisestään jatkuvasti eriarvoisempaan ja rakenteellisesti kalliimpaan suuntaan menevän sote-järjestelmän uudistamista.</p><p>Olennaisinta on nyt se, että päästään eteenpäin. Puolueista ainakin Keskusta ja Vasemmistoliitto haluavat edetä 18 maakunnan mallin pohjalta. Myös Vihreät ovat hyväksyneet ajatuksen 18 maakunnasta. Kokoomus haluaa palata kuntakarttojen ääreen. 18 maakuntaa vaikuttaa tässä vaiheessa toteuttamiskelpoisemmalta sekä perustuslain että uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden kannalta. Näyttää myös siltä, että siitä tarvitsisi käydä vähiten poliittista vääntöä ja voitaisiin keskittyä enemmän olennaiseen.</p><p><strong>Näitä asioita SDP ajaa</strong></p><ul><li>Sote-uudistus etusijalle. Jätetään kaikki muut toiminnot tässä vaiheessa pois sotealueiden tehtävistä ja palataan niihin myöhemmin</li><li>Otetaan kunnat ja kaupungit mukaan tuottajina. Ei pakkomaakunnallistamista, yhtiöittämistä tai liikelaitostamista, vaan maakunta voi järjestäjänä suoraan päättää antaa haluamansa palvelut tiettyjen kuntien tuotettavaksi</li><li>Sotealueilla pitää olla itsenäinen rahoituspohja, jotta perustuslain vaatima todellinen itsehallinto toteutuu, eli kunta- ja valtionveroista on eriytettävä sotealueelle kuuluva sotevero. Tämä ei tarkoita veroasteen nostoa, koska vastaavasti kunta- ja valtionverotusta leikataan</li><li>Sotealue voi ottaa käyttöön yksityisiltä tuottajilta ostettuja palveluita kilpailuttamalla (kuten nytkin) tai antaa käyttöön palvelusetelin (kuten nytkin). Päätösvalta tästä on sotealueen valtuustolla ja veronmaksaja pysyy isäntänä. Ulkoistukset ja valinnanvapaus voidaan ongelmatilanteissa peruuttaa (hallituksen mallissa ei voida).</li><li>Palveluntuotannon valvontaa parannetaan (hallituksen kaatuneessa mallissa oltaisiin menty omavalvonnan suuntaan)</li><li>Veroaste ei nouse</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus kaatui sotensa mukana. Kaatuneessa sote-mallissa oli loppumetreille saakka samat periaatteelliset valuviat, jotka koskivat maakuntien toimintaa ja perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta ja oikeutta palveluihin.

Muun muassa perustuslakivaliokunta vaati parempaa valmistelua näiden osalta jo silloin, kun ensimmäinen versio mallista tuotiin eduskuntaan. Jo viime kesänä oli ilmeistä, että valiokuntien huoleen suhtauduttiin yliolkaisesti, eikä esitykseen tehty tarpeellisia muutoksia.

Olen harmissani siitä, että pitkään valmisteltua uudistusta ei saatu tälläkään vaalikaudella maaliin. Uuden hallituksen on jatkettava työtä, jonka tavoitteena on ihmisten palveluiden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen.  Pohjalle tarvitaan parlamentaarinen eli kaikkien puolueiden yhteinen valmistelu ja selkeä marssijärjestys. Ensin rakennetaan sote riittävän suurten ja toimintakykyisten itsehallintoalueiden varaan, muut asiat sitten. Alueilla on oltava myös riittävä taloudellinen autonomia, joten verotusoikeus on tarpeen.

Alueellinen valmistelu uudistuksen toteuttamiseksi on ollut hyvää, joten valmistelurahoituksen jatkamista ja soten ulkoistusten rajoittamista on jatkettava kaikissa tilanteissa, kunnes uudistus on valmis.

Helsinki on sitten oma lukunsa, eikä sen erityispiirteitä otettu aiemmassa lainvalmistelussa riittävästi huomioon. Helsingin ja Uudenmaan toimijat on otettava myös vahvasti mukaan uudistukseen ja niiden näkemyksille on annettava painoarvoa.

Sosiaali- ja terveysuudistuksessa on lopulta kyse tavallisista arjen asioista: riittävästä lääkärien ja hoitohenkilöstön määrästä, terveydenhuollon asiakasmaksujen pitämisestä hallinnassa ja hoitotakuun toteutumisesta. Siis siitä, että pääseekö täällä lääkäriin. Tai neuvolaan, tai pidetäänkö minusta tai perheestäni huolta silloin, kun me sitä tarvitsemme.

Montako sotekuntaa on tarpeeksi?

Soten järjestäjätahojen lukumäärä ei ole olennainen asia: niitä voi olla 1-18. Tärkeintä on se, että soteuudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutetaan mahdollisimman nopeasti: vähennetään eriarvoisuutta, nopeutetaan hoitoonpääsyä, vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Näin kustannukset kuriin ja rahaa riittää myös ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Sotekuntien määrässä on kyse siitä, että 18 järjestäjätahon pohjalta on tähän mennessä tehty vaalikauden ajan valmistelua, johon on upotettu noin miljardin verran veronmaksajien rahoja. Se ei välttämättä ole paras mahdollinen alueiden määrä. Siitä huolimatta lähtöruutuun palaaminen tulisi kalliiksi ja viivästyttäisi entisestään jatkuvasti eriarvoisempaan ja rakenteellisesti kalliimpaan suuntaan menevän sote-järjestelmän uudistamista.

Olennaisinta on nyt se, että päästään eteenpäin. Puolueista ainakin Keskusta ja Vasemmistoliitto haluavat edetä 18 maakunnan mallin pohjalta. Myös Vihreät ovat hyväksyneet ajatuksen 18 maakunnasta. Kokoomus haluaa palata kuntakarttojen ääreen. 18 maakuntaa vaikuttaa tässä vaiheessa toteuttamiskelpoisemmalta sekä perustuslain että uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden kannalta. Näyttää myös siltä, että siitä tarvitsisi käydä vähiten poliittista vääntöä ja voitaisiin keskittyä enemmän olennaiseen.

Näitä asioita SDP ajaa

  • Sote-uudistus etusijalle. Jätetään kaikki muut toiminnot tässä vaiheessa pois sotealueiden tehtävistä ja palataan niihin myöhemmin
  • Otetaan kunnat ja kaupungit mukaan tuottajina. Ei pakkomaakunnallistamista, yhtiöittämistä tai liikelaitostamista, vaan maakunta voi järjestäjänä suoraan päättää antaa haluamansa palvelut tiettyjen kuntien tuotettavaksi
  • Sotealueilla pitää olla itsenäinen rahoituspohja, jotta perustuslain vaatima todellinen itsehallinto toteutuu, eli kunta- ja valtionveroista on eriytettävä sotealueelle kuuluva sotevero. Tämä ei tarkoita veroasteen nostoa, koska vastaavasti kunta- ja valtionverotusta leikataan
  • Sotealue voi ottaa käyttöön yksityisiltä tuottajilta ostettuja palveluita kilpailuttamalla (kuten nytkin) tai antaa käyttöön palvelusetelin (kuten nytkin). Päätösvalta tästä on sotealueen valtuustolla ja veronmaksaja pysyy isäntänä. Ulkoistukset ja valinnanvapaus voidaan ongelmatilanteissa peruuttaa (hallituksen mallissa ei voida).
  • Palveluntuotannon valvontaa parannetaan (hallituksen kaatuneessa mallissa oltaisiin menty omavalvonnan suuntaan)
  • Veroaste ei nouse
]]>
2 http://tiinarytky.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272529-paaseeko-taalla-laakariin#comments Helsinki Julkinen terveydenhuolto Maakunta- ja sote-uudistus Sote Mon, 25 Mar 2019 13:27:04 +0000 Tiina Rytky http://tiinarytky.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272529-paaseeko-taalla-laakariin
Ajatuksia julkisista ja yksityisistä palveluista http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272401-ajatuksia-julkisista-ja-yksityisista-palveluista <p>Kädessäni on Henry Mintzbergin kirja REBALANCING SOCIETY eli vapaasti käännettynä TASAPAINOINEN YHTEISKUNTA. Sen alaotsikkona on (suomennettuna) &quot;Radikaali uudistus ohi vasemmiston, oikeiston ja keskustan&quot;. Varsin kunnianhimoista siis. En aio nyt koko kirjaa referoida, saati kääntää - siihen minulle tuskin olisi valtuuksiakaan, ja varmasti parempia kääntäjiä olisi jonoksi asti. Mutta mainitsin tämän kirjan kahdesta syystä.</p><p>1) Kirjassa on sivuilla 84-87 Suomeakin sivuava opettava kertomus, johon kohta palaan.<br />2) Minulla oli mahdollisuus kuulla Henry Mintzbergiä viime joulukuun alussa Wienissä 10. Peter F Drucker -seminaarissa. Drucker oli USA:ssa vaikuttanut, mutta taustaltaan itävaltalainen liikkeenjohdon professori ja merkittävä kirjoittaja; kenties eräs vaikutusvaltaisimmista &quot;nimistä&quot; liikkeenjohdon piirissä 1900-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa. Mintzberg itse on maailmankuulu kanadalainen 77-vuotias professori. Toki hakeuduin kättelemään häntä ja juttelimmekin hetken. Kuultuaan, että olen Suomesta ja sairaalajohtaja (silloin) ryhtyi hän kehumaan pohjoismaista mallia ja Suomen terveydenhuoltoa.</p><p>Palaan kohtaan 1). Referoin lyhentäen mainittujen sivujen &quot;kertomuksen&quot;.</p><p>Mintzberg kertoo nähneensä vuonna 1999 Nokian uuden matkapuhelimen mainoksen kanadalaisessa sanomalehdessä. Siinä &quot;kehuttiin&quot; puhelinta seuraavalla tavalla. Puhelimen näytöstä ilmeni, että oli soitettu Kanadan verovirastoon ja tekstinä oli: &quot;Puhelusi on meille XX-virastolle tärkeä. Odota vähän, vastaamme kohta ...&quot;. Sitten alla luki, että Nokian uuden puhelimen akut kestävät tosi pitkään. Jokainen ymmärtää mikä oli &quot;vitsi&quot;: puhelin, jossa on niin hyvät akut, että voi soittaa vaikkapa virastoon.</p><p>Mainos jäi kaivelemaan Mintzbergiä ja hän teki kokeen. Tavallisena arkiaamuna hän soitti kyseiseen virastoon. Puheluun vastattiin 12 sekunnin kuluessa. Sitten hän soitti mainoksessa mainittuun Nokian yhteysnumeroon. Odotusaika oli 2 minuuttia 55 sekuntia, ennenkuin vastattiin. Siihen aikaan vielä ihmiset vastasivat puhelimiin.</p><p>Mintzberg alkaa pohtia<strong> miksi me niin helposti lankeamme uskomaan mielikuviin: julkinen huono ja hidas, yksityinen hyvä ja nopea.</strong> En voi olla mainitsematta, että illalla tv-visailussa Stadi vastaan Lande juontaja Kalle Lamberg oli olevinaan kovinkin vitsikäs - oli kysytty Helsingin kaupungin henkilöstön määrää - tokaisemalla, että &quot;7000 töissä, 15 000 katselee vierestä ja 15 000 saikulla&quot;.</p><p>Mintzberg laajentaa kuitenkin näkökulmaa. Hän lähtee selvittämään onko Nokian johto ottanut kantaa kotimaansa talouspolitiikkaan. Ja olihan Jorma Ollila ottanut. M. siteeraa eräitä Ollilan puheita ja kirjoituksia. Niiden logiikka on sama kuin eräiden muidenkin globaalien suuryritysten johtajien logiikka niihin aikoihin. Alennetaan verotusta, ainakin yritys- ja pääomaverotusta, josta seuraa, että talous alkaa kasvaa ja sitten saadaan alhaisemmalla verotuksella koottua aikaisempaa enemmän veroja, joilla voidaan rahoittaa &quot;yhteistä hyvää&quot;. Sitten M. siirtyy käsittelemään Kanadan (nykyistä edeltävän) hallituksen toimintaa ja sen rajuja pääomaverotuksen alennuksia.Mitä niistä seurasi? Verotuottojen alennuttua seurasi leikkauksia koulutukseen, sosiaaliturvaan, julkisiin palveluihin ja ympäristöohjelmiin. Ei suinkaan lisäyksiä näihin! Onko tuttua?</p><p>Liikkeenjohdon professori Mintzbergin analyysi on jäätävä: <strong>seurauksena on tulonsiirto julkisista palveluista suuryritysten voittoihin!</strong></p><p>Toinen seuraus on se, että julkisten palveluiden joutuessa entistä tiukemmalle, niiden palvelukyky rapautuu: seuraa jonotusta, &quot;ei oon&quot; myymistä, laatuongelmia, niukkuutta. Eiköhän tämä ole tuttua mistä tahansa palvelusta: homeisia kouluja, kuluneita oppikirjoja, terveyskeskusjonoja, reikäisiä katuja. Sivuhuomautuksena totean, että näin ei tapahtu, jos kohtuullisista resursseista pidetään huolta - ja onneksi monessa kunnassa niin tehdään. Siksi kuntaverot eivät juuri olekaan alentuneet. Valtion puolella leikkaukset ovat olleet tuntuvampia.</p><p><strong>Palveluiden heikentymisestä seuraa, että ihmiset alkavat arvostella julkisia palveluja ja vaatia niiden yksityistämistä. Kaikkihan ovat nähneet, että siellä &quot;rahalla saa hyvää palvelua&quot;. Miksi siis tuhlata rahaa julkisiin palveluihin.</strong></p><p>Lopputulema totean, että tunnen valtavan suuren joukon julkisen sektorin työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia, jotka ovat &quot;150 %&quot; sitoutuneita, osaavia, palvelualttiita ja kehittämisestä innostuneita. Heitä on kouluissa, sairaaloissa, liikenteessä, poliisissa, pelastustoimessa, vanhainkodeissa, päiväkodeissa jne. Uskallan puhua &quot;sisäisestä yrittäjyydestä&quot;.</p><p>Kerron lopuksi omakohtaisen esimerkin. Vuosia sitten johtaessani Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä ja TYKSiä oli henkilöstöllä suuria huolia resurssien riittävyydestä ja omasta jaksamisestaan. Ruisrock lähestyi ja kaupunkiijn oli tulossa kymmeniätuhansia nuoria. Ajattelin, että mitä hyvän johtajan tulee tehdä. Kävelin lauantaina TYKSin ensiapupoliklinikalle ja sanoin, että voin tulla (yleislääkärin taidoillani) auttamaan illalla, jos on tarvetta. Heidän vastauksensa muistan lopun elämääni: &quot;Hoida sinä hyvin tämän talon johtaminen, niin me hoidamme tämän ensiapupoliklikan&quot;. Mahtava asenne ja positiivinen ammattiylpeys!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kädessäni on Henry Mintzbergin kirja REBALANCING SOCIETY eli vapaasti käännettynä TASAPAINOINEN YHTEISKUNTA. Sen alaotsikkona on (suomennettuna) "Radikaali uudistus ohi vasemmiston, oikeiston ja keskustan". Varsin kunnianhimoista siis. En aio nyt koko kirjaa referoida, saati kääntää - siihen minulle tuskin olisi valtuuksiakaan, ja varmasti parempia kääntäjiä olisi jonoksi asti. Mutta mainitsin tämän kirjan kahdesta syystä.

1) Kirjassa on sivuilla 84-87 Suomeakin sivuava opettava kertomus, johon kohta palaan.
2) Minulla oli mahdollisuus kuulla Henry Mintzbergiä viime joulukuun alussa Wienissä 10. Peter F Drucker -seminaarissa. Drucker oli USA:ssa vaikuttanut, mutta taustaltaan itävaltalainen liikkeenjohdon professori ja merkittävä kirjoittaja; kenties eräs vaikutusvaltaisimmista "nimistä" liikkeenjohdon piirissä 1900-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa. Mintzberg itse on maailmankuulu kanadalainen 77-vuotias professori. Toki hakeuduin kättelemään häntä ja juttelimmekin hetken. Kuultuaan, että olen Suomesta ja sairaalajohtaja (silloin) ryhtyi hän kehumaan pohjoismaista mallia ja Suomen terveydenhuoltoa.

Palaan kohtaan 1). Referoin lyhentäen mainittujen sivujen "kertomuksen".

Mintzberg kertoo nähneensä vuonna 1999 Nokian uuden matkapuhelimen mainoksen kanadalaisessa sanomalehdessä. Siinä "kehuttiin" puhelinta seuraavalla tavalla. Puhelimen näytöstä ilmeni, että oli soitettu Kanadan verovirastoon ja tekstinä oli: "Puhelusi on meille XX-virastolle tärkeä. Odota vähän, vastaamme kohta ...". Sitten alla luki, että Nokian uuden puhelimen akut kestävät tosi pitkään. Jokainen ymmärtää mikä oli "vitsi": puhelin, jossa on niin hyvät akut, että voi soittaa vaikkapa virastoon.

Mainos jäi kaivelemaan Mintzbergiä ja hän teki kokeen. Tavallisena arkiaamuna hän soitti kyseiseen virastoon. Puheluun vastattiin 12 sekunnin kuluessa. Sitten hän soitti mainoksessa mainittuun Nokian yhteysnumeroon. Odotusaika oli 2 minuuttia 55 sekuntia, ennenkuin vastattiin. Siihen aikaan vielä ihmiset vastasivat puhelimiin.

Mintzberg alkaa pohtia miksi me niin helposti lankeamme uskomaan mielikuviin: julkinen huono ja hidas, yksityinen hyvä ja nopea. En voi olla mainitsematta, että illalla tv-visailussa Stadi vastaan Lande juontaja Kalle Lamberg oli olevinaan kovinkin vitsikäs - oli kysytty Helsingin kaupungin henkilöstön määrää - tokaisemalla, että "7000 töissä, 15 000 katselee vierestä ja 15 000 saikulla".

Mintzberg laajentaa kuitenkin näkökulmaa. Hän lähtee selvittämään onko Nokian johto ottanut kantaa kotimaansa talouspolitiikkaan. Ja olihan Jorma Ollila ottanut. M. siteeraa eräitä Ollilan puheita ja kirjoituksia. Niiden logiikka on sama kuin eräiden muidenkin globaalien suuryritysten johtajien logiikka niihin aikoihin. Alennetaan verotusta, ainakin yritys- ja pääomaverotusta, josta seuraa, että talous alkaa kasvaa ja sitten saadaan alhaisemmalla verotuksella koottua aikaisempaa enemmän veroja, joilla voidaan rahoittaa "yhteistä hyvää". Sitten M. siirtyy käsittelemään Kanadan (nykyistä edeltävän) hallituksen toimintaa ja sen rajuja pääomaverotuksen alennuksia.Mitä niistä seurasi? Verotuottojen alennuttua seurasi leikkauksia koulutukseen, sosiaaliturvaan, julkisiin palveluihin ja ympäristöohjelmiin. Ei suinkaan lisäyksiä näihin! Onko tuttua?

Liikkeenjohdon professori Mintzbergin analyysi on jäätävä: seurauksena on tulonsiirto julkisista palveluista suuryritysten voittoihin!

Toinen seuraus on se, että julkisten palveluiden joutuessa entistä tiukemmalle, niiden palvelukyky rapautuu: seuraa jonotusta, "ei oon" myymistä, laatuongelmia, niukkuutta. Eiköhän tämä ole tuttua mistä tahansa palvelusta: homeisia kouluja, kuluneita oppikirjoja, terveyskeskusjonoja, reikäisiä katuja. Sivuhuomautuksena totean, että näin ei tapahtu, jos kohtuullisista resursseista pidetään huolta - ja onneksi monessa kunnassa niin tehdään. Siksi kuntaverot eivät juuri olekaan alentuneet. Valtion puolella leikkaukset ovat olleet tuntuvampia.

Palveluiden heikentymisestä seuraa, että ihmiset alkavat arvostella julkisia palveluja ja vaatia niiden yksityistämistä. Kaikkihan ovat nähneet, että siellä "rahalla saa hyvää palvelua". Miksi siis tuhlata rahaa julkisiin palveluihin.

Lopputulema totean, että tunnen valtavan suuren joukon julkisen sektorin työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia, jotka ovat "150 %" sitoutuneita, osaavia, palvelualttiita ja kehittämisestä innostuneita. Heitä on kouluissa, sairaaloissa, liikenteessä, poliisissa, pelastustoimessa, vanhainkodeissa, päiväkodeissa jne. Uskallan puhua "sisäisestä yrittäjyydestä".

Kerron lopuksi omakohtaisen esimerkin. Vuosia sitten johtaessani Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä ja TYKSiä oli henkilöstöllä suuria huolia resurssien riittävyydestä ja omasta jaksamisestaan. Ruisrock lähestyi ja kaupunkiijn oli tulossa kymmeniätuhansia nuoria. Ajattelin, että mitä hyvän johtajan tulee tehdä. Kävelin lauantaina TYKSin ensiapupoliklinikalle ja sanoin, että voin tulla (yleislääkärin taidoillani) auttamaan illalla, jos on tarvetta. Heidän vastauksensa muistan lopun elämääni: "Hoida sinä hyvin tämän talon johtaminen, niin me hoidamme tämän ensiapupoliklikan". Mahtava asenne ja positiivinen ammattiylpeys!

]]>
5 http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272401-ajatuksia-julkisista-ja-yksityisista-palveluista#comments Johtaminen Julkiset palvelut Sote Sat, 23 Mar 2019 20:41:25 +0000 Aki Lindén http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272401-ajatuksia-julkisista-ja-yksityisista-palveluista