Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Kaikki blogit puheenaiheesta Pisa-tutkimus

Peruskoulu vaatii liikaa!

Minua ei auttanut kukaan koskaan missään läksyissä esikoulun ja lukion välillä. Olen itse tekniikan ylioppilas jo vuodelta 1999. Peruskoulussa on nähdäkseni paremmat resurssit kuin 1980-luvulla, jolloin itse kävin ala-astetta, mutta silti läksyjä tulee nyt pojilleni kotiin aivan tajuttomasti ja nyt kysyn, että mistä tämä oikein johtuu? Kuvitellaanko suomalaisessa koulutuspolitiikassa harhaisesti, että kaikista voi kouluttaa mitä vaan kun laitetaan koululaiset töihin? Peruskoulun pitäisi tarjota enemmänkin henkiseen ja fyysiseen kasvuun tukea eikä virittää kognitiivisia kykyjä huippuunsa.

Irti digimaailman paineista

Selaillessani sosiaalista mediaa törmäsin valokuvaaja Eric Pickersgrillin Removed-valokuvasarjaan. Hän on poistanut kuvista älylaitteet. Kuvasarja oli pysäyttävä, erityisesti siksi, että tunnistin kuvista itseni ja lähipiirini. Älylaitteet ovat niin iso osa arkeamme, ettei sitä edes tule ajateltua. Älypuhelin toimii herätyskellona, jonka jälkeen aamu alkaa selaillessa sosiaalista mediaa. Älylaite on mukana koko päivän ja illalla vielä viimeisenä nenän edessä ennen nukkumaan menoa.

Pisa, pojat ja politiikka

Tuoreet Pisa-tulokset ovat näyttäneet taas kohtalaisen hyviltä, joten ylpeydenaiheemme eli suomalainen peruskoulu ei ole täysin retuperällä. Se on helpottava tieto. Uusimmassa pisa-tutkimuksessa tutkittiin 15 -vuotiaiden vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja, sekä ongelmanratkaisukykyä.   Suomen sijoitus oli  seitsemäs, mutta itse asiassa piste-erot sijoilla 3. – 10. ovat niin pienet että peräti kahdeksan maata voisi sijoittaa jaetulle kolmannelle sijalle.

Pitäisikö opettajiltakin vaatia jotakin

Eilen illalla A-studiossa televisiossa kouluhallinnon edustaja sanoi että pitäisikö pojiltakin vaatia jotakin. Samassa televisio-ohjelmassa näytettiin Viron koulujen tapaa käyttää teknologiaa opetuksen apuna. Älypuhelimet näyttivät olevan keskeisiä opetusvälineitä. Suomessa keskustellaan siitä, miten voitaisiin kieltää älypuhelinten käyttö koulussa.

Tytöt eivät voi olla poikien esikuvia

Pisa-tulokset tänään julki. Suomalaiset oppilaat pärjäsivät tämänkin kertaisessa tutkimuksessa varsin hyvin, vaikka virolaisille hävittiin pisteellä. Suoriutuminen olisi ollut parempaa, jos myös pojat olisivat olleet edes lähes samalla tasolla kuin tytöt. Suomessa ero tyttöjen ja poikien välillä oli Euroopan suurin – tytöt olivat 49 pistettä parempia kuin pojat.

Poikien puolesta

Pojista ja nuorista miehistä on herännyt huoli. Puhutaan "kadonneista pojista", jolla tarkoitetaan pudokkaita ja työelämän sekä opintojen ulkopuolelle jääneitä nuoria miehiä.  Aikuisten puolellakin työelämän ulkopuolella on jopa 79 000 miestä, iältään 25 - 54 v.
 Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila, kuten kansanedustaja Emma Kari (vihr.) kirjoittaa.  Syrjäytyneet nuoret ovat suurelta osin poikia, ja huolta herättävien tietojen mukaan peruskoulunsa päättää miehenalkuja, joilla ei ole edes riittävää lukutaitoa elämän eväiksi.

Oppimistulosten laskun todelliset syyt viimeinkin esiin

Suurin syy on ollut opetuskeskeisyydestä luopuminen. Lukutaidossa olemme pärjänneet, ja lukutaidon osalta maahanmuuttajien pieni määrä verrokkimaihin nähden on ollut yksi muuttuja.

Tuki opinnoille on tuki tulevaisuudelle

Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat eivät Suomessa ole menestyneet yhtä hyvin kuin samanikäiset kantaväestön edustajat. Tutkimuksissa on myös todettu vanhempien koulutustaustan ja kotouttamisprosessin vaikuttavan lasten akateemiseen menestykseen. Tendenssi on tosin enenevässä määrin tuttu myös kantaväestön kohdalla. Tuoreimmat ja OAJ:n puheenjohtajan mukaan maamme historian heikoimmat Pisa-tulokset kertovat vanhempien sosiaalisen aseman heijastuvan hälyttävissä määrin myös valtaväestön lasten koulumenestykseen

Miksi koulu ei maistu?

Kyse ei ole mistään uudesta ilmiöstä. Poikien koulumenestys on ollut aina tyttöjä huonompi, on tiedetty, että pojat kehittyvät hitaammin ja että ’lukkarin koulu’ ei ole hyvä paikka pojille. Aikoinaan, ennen kuin lapsista tuli sukupuolettomia, ajateltiin, että muutamat kouluaineet kuten tietojenkäsittely voisi tukea poikien oppimismotivaatiota. Nykyään kai tytöt ovat näissäkin aineissa parempia.

Lahjakkaiden Pisa-tulokset ovat laskeneet – mutta tästä ei saa puhua?

Peruskoulumme hyvä maine on pitkälti perustunut Pisa-tuloksiin, joita on hehkutettu osoituksena korkeasta koulutusjärjestelmämme tasosta. Syyksi hyville suorituksille on esitetty suomalaisten opettajien korkeaa koulutustasoa sekä "tasapuolista" julkista koululaitostamme. Suomi loisti Pisassa vielä vuonna 2006. Tämän jälkeen tulosten lasku on ollut dramaattista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä