Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Kaikki blogit puheenaiheesta Biokaasu

Kiertotalous tarvitsee energiapeltojen ja -metsien maaluokan

Ihmiselle kiusallisten jätteiden mutta kasvien tarvitsemien ravinteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Tyyppiesimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja osin fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasulaitosten yleistyessä. Kaikki biomassahan ei muunnu kaasuksi. Osa jää aina kiinteäksi mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Biotaloudella on ruokohelvestä opittavaa

Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.

Biokaasua joukkoliikenteeseen

Tein kirjoituksen erityisesti Oulun seutua koskemaan, mutta uskoisin että samat asiat pätevät moneen muuhunkin kaupunkialueeseen. Lisäksi mainittakoon, että Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä ovat nimenomaan joukkoliikennepuolella jo tehneet hyvää työtä.

"Liikenteessä on kaksi käyttökelpoista mahdollisuutta päästöjen vähentämiseen. Toinen on biokaasu ja toinen sähkö. Keskityn tässä kirjoituksessa omalla alueellamme tuotetun biokaasun käyttämiseen ja siitä saataviin etuihin.

Suomesta uusiutuvaa energiaa

Suomessa jokaista ehdotusta puun- ja turpeenkäytön suhteen punnitaan tarkkaan. Vaikka Suomella on puussa ja turpeessa enemmän energiavaroja kuin Norjalla tai Pohjanmeren öljyssä, olemme itse rajoittamassa energiavarojemme hyödyntämistä. Sen sijaan tarjolla on ulkomailla valmistettuja tuulivoimaloita, joista saatavaa energiaa ei voida käyttää vielä järkevästi hyödyksi, epätasaisen tuotannon vuoksi.

 

Vastaus Mauri Pekkariselle biokaasubusseista

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) vastasi ansiokkaasti (Ksml 24.3) puolustaessaan biokaasubusseja. Näinhän se menee, että tekniikka kehittyy ja käyttökokemusten myötä mahdollisia heikkouksia korjataan. Näin myös kilpailukyky paranee dieselautoja vastaan.

Mikään ei estä Jyväskylän busseja ja jäteautoja tälläkään hetkellä käyttämästä voimanlähteenä maa- tai biokaasua. Ei sitä tietääkseeni ole kielletty liikennöintisopimuksessa. Silloin, kun kilpailutalous toimii niin taloudellisin vaihtoehto ohjaa päätöksentekoa myös kuljetusyrityksissä. Ei siihen poliitikkoja tarvita.

Parempi imago maksaa, Pekkarinen!

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ehdottaa (KSML 21.3.) Jyväskylän kaupungin busseissa siirtymistä biokaasun käyttöön. Nykyisin niissä on käyttövoimana dieselpolttoaine. Tämä olisi Pekkarisen mukaan viisas ja imagollinen ratkaisu Jyväskylälle.

Make Finland Great Again - Suomi kaasussa, osa II

Suomen omavaraisuudesta ja jalostusarvon alhaisuudesta ollaan oltu huolissaan niin kauan kuin saatan muistaa. Mitä enemmän ja pidempään asiasta on nillitetty, sitä huonommaksi tilanne on kehittynyt. Oma työurani on kulunut enimmäkseen alkutuotannon ja kotimaisen uusiutuvan energian parissa, joiden oheen olisi parhaat mahdollisuudet kehittää kilpailukykyistä tuottavaa toimintaa. Ellei tämä perusta ole kunnossa, alamäen on helppo ennustaa jatkuvan.

 

Kun tankatessa alkoi naurattaa – Suomi kaasussa, osa I

Kuinka voi olla mahdollista, että ison farmariauton keskikulutus on alle 4 litraa bensiiniä satasella? Ja matka-ajossa alle 3,5 litraa ysivitosta päivän keskihinnalla 1,46 €/l? Tankkaamalla metaanikaasua ja muuntamalla kustannukset bensiiniekvivalenteiksi. Biokaasu, eli eloperäisestä aineksesta prosessoitu metaani on hieman kalliimpaa, mutta vastaavasti käytännössä lähes päästötöntä.

Kaasuverkostomme on laajennettava koko maan kattavaksi

Bioenergia monine muotoineen on kohonnut varsinaiseksi muoti-ilmiöksi viime vuosien aikana, eikä syyttä. Se tarjoaa meille käytännössä ainoan ekologisesti ja eettisesti kestävän tavan tuottaa energiaa. Vaikka itse energiantuottomenetelmien kehitys onkin ollut nopeaa, valitettavan vähälle huomiolle on jäänyt logistiikka; kuinka biopolttoaineen raaka-aine kuljetetaan jalostuslaitoksiin ja saatu jaloste edelleen loppukäyttäjille.

Maaseutu ei ole köyhä serkku

”Maa elää ruoasta eikä sitä tuoteta kaupunkien viherkatoilla,” totesi eräs kaupunkilainen, kun keskustelimme maaseutuvihreyden leviämisestä. Hänen mielestään kaupunkilaiset unohtavat helposti, miten tärkeä maaseutu on ruokaturvan ja hajautetun energiantuotannon kannalta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä