Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Hyvien veljien verkko

Pienessä maassa kaikki tuntevat kaikki. Vanhat opiskelu- ja työkaverit löytävät toisensa usein neuvottelupöydän vastakkaisilta puolilta. Tuttujen ihmisten kanssa on helppo sopia asioista. Ja sen jälkeen mennään yhdessä syömään tai saunaan tai sekä että.

Tiiviit sosiaaliset verkostot ovat olleet Suomen vahvuus, mutta myös idätysalusta hyvä veli –verkostoiksi ja maan tavaksi kutsutuille ilmiöille. Vielä 1980 ja 90-lukujen Suomessa jonkin teollisuudenalan yritysten ja etujärjestöjen johto, tiedotusvälineiden edustajat, virkamiehet ja poliittiset päättäjät saattoivat verkostoitua keskenään tavoilla, jota nykyään kutsuttaisiin korruptioksi. Lainvalmistelija saattoi toimia jopa oman alansa etujärjestön luottamustehtävissä.

Luottamukselliset suhteet mahdollistivat määrätietoisen politiikan ja tarvittaessa hyvinkin nopeat päätökset, kun elinkeinoelämä, media ja poliittinen päätöksenteko vetivät kulisseissa yhtä köyttä. Julkista keskustelua näiden verkostojen oikeutuksesta tai riskeistä ei kuitenkaan käyty.

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja avautunut viime vuosina nopeasti, nopeammin kuin kaikki ovat ehtineet omaksua uusia toimintatapoja. Esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahasotkuun sekaantuneet poliitikot ja rahoittajat olivat kohusta ilmeisen aidosti hämmentyneitä, näinhän Suomessa oli aina ennen toimittu.

Vielä 2000-luvun alussa oltiin huolissaan lähinnä siitä, tarjoillaanko pienen piirin Lapin seminaarissa kokolihaa vai kiusausta, viiniä vai olutta. Edustustason tarjoiluista kun oli kirjoitettu ikäviä otsikoita. Nykyään poliitikot ja virkamiehet eivät uskaltaisi lähteä koko Lappiin, eivät ainakaan puolisoidensa kera.

Epäilyttäviä kytköksiä tuottaa myös tapa haalia tunnettuja poliitikkoja ääniharaviksi erilaisiin järjestövaaleihin. Siksi valtuutettuja ja kansanedustajia näkyy paljon paitsi osuuskauppojen myös esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden ja seurakuntien luottamustehtävissä.

Tieto kulkee luontevasti, mutta se voi kulkea myös liian hyvin. Esimerkiksi HOK-Elannon edustajistossa saa hyvän käsityksen HOK-Elannon tilanteesta ja tarpeista, mutta tunteeko kaupunginhallituksen tai kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsenenä toimiva HOK-Elannon edustajiston jäsen yhtä hyvin myös HOK-Elannon _kilpailijoiden_ tilanteet ja tarpeet?

2010-luvun Suomi on paljon avoimempi ja läpinäkyvämpi kuin vain vuosikymmen sitten. Maan tavan ja hyvä veli –järjestelmän elintilan kuihtuminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa verkostoitumisen ja luottamuksen katoamista suomalaisesta yhteiskunnasta. Jatkossa meidän on vain opittava verkostoitumaan avoimesti ja luomaan läpinäkyviä luottamuksellisia suhteita yhteiskunnan eri toimijoiden kesken.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Kalle Kuusivuori

Kuinka avoin oli työpaikkahaku saamaasi suojatyöpaikkaa kohtaan?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomi olisi paljon avoimempi ja läpinäkyvämpi, jos Jutta Urpilainen ja Miapetra Kumpula viettäisivät enemmän aikaa kotona.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jos eivät nykyään poliitikot ja virkamiehet uskaltaisi lähteä Lappiin, niin ainakin virkamiehet ja (valtion) yritysjohtajat sentään.

http://vrleaks.wordpress.com/2012/02/29/vrn-ja-val...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Arhi Kuittinen

Kuinka moni tietää, että energiaklikit saivat lobattua kieron lain, jonka mukaan ydinvoimarakentamiseen panostavat, kuten HOK Elanto, saavat reiluja veroalennuksia sitten ydinvoimalan valmistuttua?

Eli tällä lailla pakotetaan suurfirmoja rahoittamaan ja lobbaamaan ydinvoimaa.

Verovapautuksilla ohjaillaan nyt suuren linjan politiikka monessa asiassa toimittajien siitä puhumatta ja tietämättä.

Päätoimittaja voi yksinkertaisesti kieltää toimittajia "sotkemasta" veropolitiikkaa mukaan esim. ydinvoima-artikkeliin.

Toimituksen poiminnat