*

Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Tukiansa

Kuinka monta kansainvälistä high tech -suuryritystä Eurooppaan on viime vuosikymmeninä syntynyt? Ei montaa. Nokiakin oli Euroopan mittakaavalla jo valmiiksi suurehko yritys lähtiessään kasvuun. Niin ja tietysti SAP.

Juhlapuheista ja high tech -yritysten tukiin ammennetuista miljardeista huolimatta Euroopan ja Suomen yrityksiä vaivaa luovuusjumi. Todella uusia ideoita ei synny ja jos syntyykin, niitä ei pystytä muuttamaan työpaikkoja luovaksi yritystoiminnaksi.

Yhtenä syynä jumiin ovat yrityksille annetut tutkimus- ja kehitystuet, jotka todellisuudessa vain hidastavat innovaatiotoimintaa. Tukien saaminen edellyttää projektisuunnitelmia ja raportteja, joiden laatiminen syö suuren osan yritysten ja yliopistojen tutkimus- ja kehityshenkilöstön ajasta. Uuden luomisen asemesta kallispalkkaiset tutkijat ja insinöörit täyttävät lomakkeita!

Julkinen tuki pakottaa T&K-toiminnan parin kolmen vuoden projekteiksi, joiden etenemistä projektisuunnitelmat ohjaavat. Käytännössä projektisuunnitelmat määrittelevät projektien tulokset ennakolta. Ilman tarkkaa suunnitelmaa julkista T&K-rahaa on turha hamuta. Tulokset ovat siis jo valmiiksi pari kolme vuotta ajastaan jäljessä. Todella uutta luova, yllätyksiä löytävä innovaatiotoiminta on Euroopan ja Suomen järjestelmässä vaikeaa ellei mahdotonta!

T&K-rahoituksen tulisi ottaa mallia taiteen apurahoista, jotka antavat taiteilijoille luovan vapauden, eivätkä ennalta määrittele luovan työn tuloksia.

Julkista rahoitusta kohdennetaan erilaisilla puiteohjelmilla ja shokeilla muodissa olevien teknologioiden kehittämiseen. Käytännössä kaikki suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset siis tutkivat ja kehittävät samoja asioita. Todella uudet oivallukset löytyvät kuitenkin poljettujen polkujen ulkopuolelta, aiheista, joita muut eivät ole huomanneet tutkia, yllättävistä tavoista yhdistellä eri teknologioita ja tieteen- ja taiteenaloja.

Julkisen T&K-rahoituksen byrokratiaa tulisi keventää ja antaa tuen saajille enemmän luovaa vapautta. Tuki tulisi myös kohdentaa nimenomaan pieniin ja keskisuuriin, potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Suuryrityksille julkinen T&K-rahoitus muodostuu helposti tukiansaksi, joka jarruttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Tekesin ja muiden julkista tukea antavien tahojen tulisi hyväksyä se tosiasia, että kaikki kehityshankkeet eivät tuota uusia tuoteinnovaatioita. Todella uusien innovaatioiden luominen edellyttää sitä, että uskalletaan myös epäonnistua.

___
Kasvi The Game -vaalipeli on avattu osoitteessa kasvi.org/game

Mikrolahjoituksen vaalikassaani voi tehdä täällä tai lähettämällä numeroon 16511 tekstiviestin "TUEXX Jyrki Kasvi", jossa XX on lahjoituksen suuruus euroina. Tekstiviestilahjoituksen maksimisumma on 20 euroa.

Creative Commons Lisenssi 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Lalli Laaksonen

Lalli on täsmälleen samaa mieltä. Sama on muuten kehitysavun ja miltein kaiken kilpailutuksen kanssa. parhaat aivot ja energia pannaan lomakkeiden täyttöön, jotka on vielä suunnitellut joku nuori maisteri, joka ei ole pätkääkään tehnyt oikeaa, vastuullista projekti- tai yritysvastuullista työtä. Monen monituiset kriteerit ovat juuri sellaisia, että yksikään Mozart ei läpi pääse.

K Veikko

“Suomen yrityksiä vaivaa luovuusjumi”

Luovuutta kyllä on, mutta suuria riskejä kaihtamattomat bisneshaukat puuttuvat.

    Mitä olisi tapahtunut, jos google olisi keksitty Suomessa ... Ehkäpä se keksittiinkin (jo ennen Googlea).

Virkaluovuuden ensimmäinen ehto on että sen pitää pysyä valtion hallinnon ennalta määräämissä raameissa. Muuten virkamies syyllistyy virkarikokseen.

Onneksi tämä Senttihuutokauppa älysi ajoissa lähteä Lontooseen tahkoamaan rahaa. Suomessa firma olisi jo nurin ja omistajat vankilassa.

Toimituksen poiminnat