Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Tukibyrokraatista tekoälykuiskaajaksi

  • Hallitusohjelmaneuvottelijat hikoilivat Säätytalossa lähes neljä viikkoa, ennen kuin ohjelmasta päästiin sopuun.
    Hallitusohjelmaneuvottelijat hikoilivat Säätytalossa lähes neljä viikkoa, ennen kuin ohjelmasta päästiin sopuun.

Minulla on ollut pitkään tapana lukea hallitusohjelmat ja etsiä niistä kirjauksia, jotka ohjaavat Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja julkishallinnon digitalisaatiota. Rinteen hallituksen ohjelma teetti aiempia enemmän töitä. Se on tunnetusti pitkä, ja siitä löytyy 57 digitalisaatioon viittaavaa mainintaa, 17 kyberiä, kahdeksan tekoälyä ja yksi ICT.

Valitettavasti digitalisaation strategista ohjausta on hallitusohjelmassa vähemmän. Digitalisaation viitataan hallitusohjelmassa lähinnä talouteen ja yhteiskuntaan vaikuttavana haasteena, mutta miten tähän haasteeseen vastataan, jää auki.

Olen sinänsä varsin kyyninen hallitusohjelmakirjausten suhteen. Kyynisyyteni perustuu monen hallituskauden kokemukseen, että digiitalisaatiokirjauksilla on paha tapa unohtua, kun hallituksen arkityö alkaa. Digitalisaatio ei ole yhdenkään ministerin ensisijaisella vastuualueella.

Ei ihme, että entinen edelläkävijä Suomi on jäänyt viime vuosina pahasti Viron, Etelä-Korean ja Tanskan kaltaisten maiden jalkoihin.Toivottavasti Rinteen hallitus yllättää minut tässä suhteessa positiivisesti.

Jotain kertoo se, että jostain syystä kaikista hallitusohjelman hankkeista vain ja ainoastaan kansallisen AuroraAI-tekoälyohjelman jatko on sidottu menokehykseen.

Viime aikoina EU:n digitalisaatiopolitikka onkin alkanut vaikuttaa paljon Suomea mielenkiintoisemmalta. Onneksi Suomi edistää edes sitä:

“Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatimista.”

Sivulle 19 asti hallitusohjelmassa ei puhuta teknologiasta ja digitalisaatiosta mitään, kunnes verotuksen pohjana toimivassa talouden tilannekuvassa teknologian muutos nostetaan ilmastonmuutoksen rinnalle toiseksi Suomen ja maailman talouteen vaikuttavaksi muutosvoimaksi. Mutta miten tämän teknologian muutokseen mahdollisuudet hyödynnetään, sitä ei kerrota. Ainoa huoli näyttää olevan se, miten saadaan verotettua myös digitaalisia palveluita, etenkin alustataloutta.

Sivulla 105 päästään lopulta asiaan, Elinvoimainen Suomi -luvun 3. tavoitteena on Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.

Tavoitteen alta löytyy monta mielenkiintoista irrallista kirjausta, esimerkiksi avoimesta datasta, sähköisistä laskuista, tunnistamisesta ja mydatasta,

“Rakennetaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä.“
 

“Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen…”

“Edistetään reaaliaikataloutta rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien laajalla käyttöönotolla.”

“Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistavat erilaisten välineiden käytön.”

“Turvataan yksilölle mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan omadata-periaatteen mukaisesti.”

Mitään radikaaleja uudistuksia nämä eivät ole, pikemmin on kyse käynnissä olevan kehityksen jatkamisesta. Esimerkiksi tunnistusratkaisut ovat teettäneet lainvalmistelijoilla töitä jo parinkymmenen vuoden ajan

Toki ohjelmasta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista myös muiden otsikoiden alta, kun vaan jaksaa lukea. Itse asiassa kaikkein radikaalein kirjaus löytyy luvusta 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen, tavoitteesta 3 Eriarvoisuuden vähentäminen, alaotsikon Selkeytetään sosiaaliturvaa alta:

“Tehdään tarvittavat lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä.“

Tämä on iso juttu, joka muuttaa radikaalisti paitsi kaikkien asumistuen, opintotuen, toimeentulotuen ym. saajien elämää myös sosiaalialan työntekijöiden toimenkuvaa. Esimerkiksi Kelassa työ muuttuu tukibyrokraatista tekoälykuiskaajaksi, enkä jättäisi TE-keskuksen tai sosiaalitoimiston työntekijänäkään yhtäkään tekoälykurssia väliin.

Ei mikään ihme, että tekoälyjen eettisyyteen kiinnitetään ohjelmassa huomiota ainakin kolmessa eri yhteydessä.

“Suomeen luodaan ohjeistus tekoälyn eettisestä käytöstä.”

Turvallisuuspuolella kyberturvallisuustrategia päivitetään, ja mikä tärkeintä, pannaan toimeen. On selvästi huomattu, miten strategioilla ja ohjelmilla on Suomessa tapana jäädä toteutumatta.

Suomen kybervalmiuden parantamiseen on luvassa rahaakin, peräti neljä miljoonaa euroa. (whee!) Tavoitteena on mm. kyberturvallisuuden 24/7 tilannekuvan luominen.

Erityisen iloinen olen siitä, että kyberturvallisuuden koordinaatiota tiivistetään. Nykyään päätöksenteko voi akuutissa kriisitilanteessa vaatia valtioneuvoston koollekutsumista, vaikka reagointiaikaa olisi vain minuutteja. Onko hallitusohjelmassa nyt esitetty valtioneuvoston kanslia sen parempi koordinaatiotaho, jää nähtäväksi. Ainakin ongelma on tiedostettu.

Ehkä eniten suomalaisten arkeen vaikuttaa kuitenkin kirjaus parantaa sähköisten palveluiden esteettömyyttä ja lisätä selkokielen käyttöä. Jokaisella meistä jossain elämänvaiheessa käsi tärisee tai katse sumenee tai lukutaito heikkenee niin paljon, että tarvitsemme esteettömiä sähköisiä palveluita. Itse asiassa näitä esteettömyyskirjauksia on hallitusohjelmassa kaksi:

“Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla.”

“Parannetaan sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvataan niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.”

Harvaan asutuilla alueilla tervehditään puolestaan ilolla laajakaistayhteyden yleispalvelunopeuden nostoa. Teleoperaattorit ovat velvollisia tarjoamaan kaikkialla Suomessa jokaiseen asuinkäytössä olevaan kiinteistöön vähintään yleispalveluvelvoitteen mukaisen laajakaistaliittymän. Nykyisin velvoitenopeus on vain 2 Mbit/s, mutta nyt sitä on siis tarkoitus nostaa. Myös valokuituverkon kattavuutta parannetaan. Pelkät markkinavoimat kun eivät valtion Laajakaista kaikille 2015 -ohjelman tuillakaan ole kyenneet tuomaan valokuituverkkoa kaikkien ulottuville.

Ulkopolitiikan puolella odotan mielenkiinnolla, millaisen vastaanoton saa Suomen tavoite kieltää autonomisten aseiden kehittäminen ja tuotanto. Ehkä olemme jo myöhässä, mutta jonkun on nostettava kysymys autonomisten aseiden sääntelystä kansainväliseen keskusteluun.

“Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä. Tavoitteena on kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.“

Kaikkien hallitusohjelman kirjausten koko merkitys ei avaudu yhdellä lukemalla. Esimerkiksi

“Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. “

Eli käytännössä, jos esimerkiksi konesalin tuottama hukkalämpö käytetään kaukolämmön tuotantoon, konesalin sähkövero siirtyy veroluokkaan II, jota alennetaan kohti EU-minimitasoa. Ei mikään huono kannustin vähentää energian tuhlausta.

Oheisvaikutuksena palvelinkeskusten sijoittelun taloudelliset perusteet muuttuvat. Palvelinkeskukset vaativat paljon tilaa eli tähän asti maan hinta on ollut ratkaiseva sijoitteluperuste. Nyt kun yhteydestä kaukolämpöverkkoon tulee tapa vähentää sähkökuluja, konesaleja aletaan sijoittaa aiempaa enemmän taajamien ympäristöön.

Mitä hallitusohjelmasta sitten puuttuu? Siis sen lisäksi, ettei teknologian murrosta nähdä sellaisena kaiken läpäisevänä strategisena muutosvoimana kuin se on?

Jäin kaipaamaan julkishallinnon digitalisaation ja tietojohtamisen kokonaisvaltaista kehittämistä. Erillisiä hyviä hankkeita on paljon, mutta ne uhkaavat jäädä irrallisiksi. Jotkin kirjaukset yllättävät sillä, miksei näin ole tehty jo vuosia sitten:

“Luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. “

Ohjelmassa korostetaan finanssipolitiikan sopeutumiskykyä ja taloustilanteen seuraamista, mutta miten seuraat ja sopeudut, kun ei ole ajantasaista tietoa. Kansantalouden tilastot valmistuvat vasta vuosia sen jälkeen, kun niitä olisi tarvittu finanssipolitiikan perustaksi.

Hallitusohjelmassa kannustetaan yrityksiä automatisoimaan taloushallintoaan esimerkiksi ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku.

Taloushallinnon digitalisaatio nähdään ohjelmassa lähinnä verottajan näkökulmasta, mutta Real Time Economy -periaate hyödyttäisi myös finanssipolitiikkaa. Se edellyttäisi kuitenkin sähköistä tiedon keruuta esimerkiksi yritysten tilinpäätöksistä.

Tanskassa ja Iso-Britanniassa yritykset on velvoitettu raportoimaan tilinpäätöksensä vakiomuotoisina sähköisinä dokumentteina, Suomessa tietojen vastaanoton mahdollistava iXBRL-rajapinta on vuosien työn jälkeen vasta valmistumassa, eikä sen käyttö ole pakollista.

Liikennepolitiikassa huomio kiinnittyi siihen, ettei älykkääseen rahtiliikenteeseen ja logistiikkaan kiinnitetä juuri huomiota, vaikka logistiikassa on suuri tehostamis- ja sitä kautta ilmastopotentiaali. Jokainen turha tai vajaa kuljetus on tuhlausta, jokainen paperinen rahtiasiakirja on avoin kutsu harmaalle taloudelle. Älykäs liikenne nähdään edelleen lähinnä henkilöliikenteen kysymyksenä. Onneksi sentään yksi kirjaus osui silmään:

“Hallitus edistää liikenteen ja logistiikan digitalisoitumista ja automatisaatiota kohdentamalla rahoitusta kokeiluille ja vaikuttamalla alan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn.”

Sen sijaan kielelliset oikeudet eivät ohjelmasta puutu, eivät myöskään digitalisaatiokirjauksista, siitä on ilmeisesti RKP pitänyt huolen:

“Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistettava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Epäonnistuneita yhteiskunnallisia digiprojekteja tähän mennessä:

-Hätäkeskuslaitoksen Erica
-Terveydenhoitoalan Apotti
-Poliisin Vitja

Rahaa on palanut jo sata miljoonaa ja paskaa on saatu.

Olen menettänyt uskoni suomalaiseen digiosaamiseen jo kauan sitten.

Projekti toisensa jälkeen kaatuu järjettömän ohjelmointialustan käyttämiseen ja lopputuotteen huonoon käytettävyyteen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@1. Rahaa on oikeastaan käytetty näihin Iisakin kirkkoa valmisteleviin projekteihin arviolta puoli miljardia, ellei sitten enemmän rahaa. Apotti on se yksi suurimpia rahasyöppöjä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Olen mukana julkishallinnon ICT-projekteissa. Nyt on pakko tehdä vielä pitkään päällekkäistä tietojen varastointia, koska esimerkiksi asiakastiedon (perustiedot) datahubia ei ole.

Suomessa pitäisi olla oma "teknologiaministeri" sitä ei ole ja se näkyy.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

En ihan laskisi kaikkea ihmisten tärkeitä asioita tekoälyn harteille, koska pulmana on se, että missä on inhimillisyys ja järki? Osaako tekoäly sitä?

Sosiaaliturvasta olisin kiinnostunut katsomaan, että meinataanko jossakin vaiheessa tuoda se, että jos ei ole aktivoitunut työnhaussa, niin otetaan toimeentulon perusosasta 20% pois? Se nimittäin on perustuslain vastainen. SDP:n omassa materiaaleissa olen sen bongannut.

Kyllä hallituksen täytyy nyt huomioida GDPR-asetukset, niitä ei noin vain ohiteta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tekoälykuiskaajat liittyvät yleensä chatbotteihin. Se alue on aivan ylimarkkinoitu ja on luotu epärealistinen mielikuva niistä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Aivan oikeita asioita Jyrki Kasvi haikailee, samoin kommentoijat edellä.

Meille syntyisi yhteinen käsitys, jos vähän skarppaisimme.

Olen tehnyt alan töitä Nokian huiman nousun esiasteesta (DX 200) alkaen ja innostuin tekoälystä 1980-luvulla. Tekoälykielellä olen koodannut satoja tuhansia rivejä eri sektorille.

Nykyinen tekoälypuuhastelu Suomessa on hyvävelijärjestelmiä ja kilpailua rahoituksista. Olin mukana Tekoälyaika-hankkeen alussa, mutta koskaan minulle ei kerrottu Aurora AI:stä mitään. Myöskään yliopistot eivät halua dialogia tekoälyn kehittämisestä, vaikkapa teknologiaministeriön ja tiedeministeriön luomiseksi. On aivan luontevaa, että Suomella olisi tällaiset ministeriöt ja 10 muuta ministeriötä siirrettäisiin suoraan asiantuntijoiden hoitoon, koska poliittinen kiistely vesittää monet hankkeet.

Olen systeemitieteilijänä (väitös IT-alalta 2008) pyrkinyt yhdistämään parhaat teoriat mitä systeemeistä, yhteiskunnasta ja IT-alalta on saatu aikaan kymmenien vuosien aikana. Suunnittelen Vastuullisen tekoälyn konseptia sellaiseksi, että se voidaan integroida muuhun IT-alaan, perinteiseen softaan, mutta että sillä saataisiin aikaan tasapainotiloja kaikille sektoreille, esimerkkinä työllistyminen. Sen erikoisominaisuutena on metatieteellisyys, täydellinen monialaisuus, mistä olen tehnyt kymmenittän videoita.

Suomen yliopistot sen sijaan keskittyvät kukin oman tiedekuntansa mantraan. Ne jäävät yhä pahemmin jälkeen. Professorit tekevät työtänsä kymmenet vuodet kunnes eläke.

Haluan osoittaa lähiaikoina maailmalle meta-ajattelun ja systeemiajattelun edut kehittää korkeamman tason järkeä ja teknologiaa suomalaisiin puuhastelijoihin nähden. AuroraAI on pelkkä kuori, sen sisälle ei saa järkeä, koska nykyministeriöiden ajattelussa yksityinen sektori tekee kaiken (yksityistämisihanne), vaikka maassamme ei ole sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät merkittävään uudistumiseen ja sitä kautta uudistamaan yhteiskuntaa. Se on esim. Tieto-konsernille ihan mahdotonta, koska henkilöstö on osaamiseltaan niin kapea-alaista.

Suomi ui siis syvissä vesissä. Kaikesta huolimatta Metayliopiston idea tarkentuu päivittäin ja viikoittain yhtenäiseksi yhteiskunnan tekoälyksi, joka tuottaa vastuullisia ratkaisuja. Se olisi modernia yhteiskuntasuunnittelua, sosiotekninen näkökulma.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo EDELLÄKÄVIJYYS on lapsellinen suomalainen obsessio. Suomi on pieni maa.

Tiede- ja innovaatiopolitiikan neuvoston paperit ovat tyypillisesti olleet sanahöpöistä skeidaa. Kaiikkinaiset evaluoinnit siiloutuneita tai konsulttitekoisia. .

POLIITTINEN YDINKYSYMYS 1: miten pienessä maassa arvotetaan tutkimuksen eri alueet suhteessa toisiinsa?

POLIITTINEN YDINKYSYMYS 2: Teknologiansiirtopolitiikka. Pienessä maassa on luotava kyvykkyys hyödyntää muualla luotua osaamista. Vastuu korkeakouluilla?

PROSENTIT VIEVÄT HARHAAN JOS YMMÄRRYS PUUTTUU!

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@7. Tässä sinulle vähän luettavaa:

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/...

Tämän ongelman tunnistaa jokainen lukija ja kommentoija omasta tavastasi kommentoida kaikkitietävyyden nimessä.

Muista, että Sokrates on sanonut, tiedän, etten tiedä mitään.

Pitää myöntää itsessään olevan ongelman.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Edelläkävijyys on tosiaan lapsellista makhoilua: kenellä paras moottoripyörä? Suomen jollain ministeriölläkö?

Ydinkysymyksen 1 vastaus: etsitään keihäänkärki, joka edistää kaikkia tärkeitä aloja ja tutkimusta. Olen tästä puhunut pian 10 vuotta, mutta se oppi ei mene näköjään perille - ei kouluissa, ei yrityksissä, eikä julkisella sektorilla.

Ydinkysymykse 2 vastaus: tuo sama keihäänkärki auttaa parhaiten teknologiansiirroissakin. Yliopistot ovat arkajalkoja. Ne eivät uskalla keskustella oppimisen ja kehittymisen radikaalista parantamisesta, koska jokaisella tiedekunnalla on kuri, historia ja raja-aidat.

Prosentit ovat tosiaan merkityksettömiä esim. työllisyyden parantamisessa, jos se on tempputyöllistämistä, ilman että esimerkiksi näitä ydinkysymyksiä kukaan miettii.

Triviaalit ihmiset lankeavat prosenttien ansaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset