Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Toiseksi suurin demokratia

  • EU parlamentti on monessa suhteessa avoimempi kuin eduskunta. Sillä on lobbarirekisteri, ja valiokuntien kokoukset ovat julkisia
    EU parlamentti on monessa suhteessa avoimempi kuin eduskunta. Sillä on lobbarirekisteri, ja valiokuntien kokoukset ovat julkisia

Euroopan Unioni on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen rakennelma. Vaikka sen perustukset eivät ole välttämättä ihan suorassa, ja kattokin vuotaa paikoin, kaikkine ongelmineen EU on maailman toiseksi suurin demokratia, jonka parlamentin vaaleissa on 400 miljoonaa äänioikeutettua. Vain Intian parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja on enemmän, 900 miljoonaa.

Euroopan Unionia kutsutaan usein historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Euroopan viime vuosikymmeniä leimaa tosiaan nimenomaan rauha, etenkin jos niitä vertaa vuosisatoihin ennen Unionin perustamista. Unionin perusidea, Euroopan maiden talouksien, etenkin terästeollisuuden sitominen yhteen niin, että hyökkäys naapurimaahan vahingoittaa myös omaa maata, on osoittautunut toimivaksi.

Samalla Euroopan Unionista irtaantumisesta on tullut hyvin vaikeaa, kuten Iso-Britannian Brexit-kaaos osoittaa. Jo pelkkä eron valmistelu on vahingoittanut Iso-Britannian taloutta dramaattisesti. British Steelin konkurssi on tästä tuorein esimerkki. Iso-Britanniassa toimivat kansainväliset yritykset siirtävät toimintaansa muihin EU-maihin, jotta eivät menettäisi Unionin sisämarkkinoiden etuja.

Rauhan merkityksestä Euroopan Unionin motiivina ei ole viime vuosina juuri keskusteltu. Kun suurten EU-maiden johdossa oli vielä sodan kokenut sukupolvi, omista eduista oltiin valmiita tinkimään yhteisen edun nimissä.

Täysin onnistunut rauhanprojekti EU ei toki ole ollut, mutta Euroopassa on sodittu vain Unionin ulkopuolella. Silti Jugoslavian hajoamissodat ja Itä-Ukrainan sota ovat osoittaneet, millainen alisuorittaja Euroopan Unioni on turvallisuuspolitiikassa. Vaikka EU-maat käyttävät puolustukseen noin 200 miljardia euroa vuodessa, Unionilta on puuttunut sekä poliittinen tahto että sotilaallinen kyky toimia omien rajojensa ulkopuolella edes rauhan turvaamiseksi Euroopassa.  

Euroopan Unioni ei ole valmis, se elää ja muuttuu jatkuvasti.. Siksi EU-parlamentin vaalit ovat niin tärkeät, sillä Parlamentti on se paikka, jossa meidän yhteisen Eurooppamme tulevaisuudesta keskustellaan ja päätetään.

Haluammeko, että Unioni rakentaa entistä tiiviimpää yhteistä turvallisuuspolitiikkaa? Vai ei?

Haluammeko, että EU-maiden on noudatettava liberaalin demokratian periaatteita? Vai ei?

Haluammeko, että Euroopan Unioni on ilmastopolitiikan edelläkävijä? Vai ei?

Haluammeko Euroopan Unionin pärjäävän tekoälykilvassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa? Vai ei?

Haluammeko Euroopan Unionin tukevan ensisijaisesti maataloutta vai teollisuutta? Vai jotain muuta?

Nämä, ja monta muuta asiaa päätetään suurelta osin nimenomaan Euroopan Unionin Parlementissa.

Näissä vaaleissa päätetään, mihin suuntaan Euroopan Unioni kehittyy. Esimerkiksi, annammeko Puolan ja Unkarin luopua liberaalista demokratiasta ja nauttia silti täysistä Euroopan Unionin eduista?

Miten mikään maa voi ylipäätään kutsua itseään demokratiaksi, jos sen hallitus on ottanut tiedotusvälineet ja oikeuslaitoksen hallintaansa? Seuraavissa vaaleissa puolueet eivät ole enää samalla viivalla.

Sekä Puola että Unkari ovat EU:n suurimpien nettosaajien joukossa. EU:lla olisi siis iso ruuvi, jos se haluaisi käyttää sitä. Tai sitten meidän on hyväksyttävä, ettei EU:n jäsenmaiden tarvitse olla liberaaleja demokratioita. Sekin on monien mielestä harkinnan arvoinen vaihtoehto.

Silloin Euroopan Unioni ei olisi enää maailman toiseksi suurin demokratia.

Siksi huomenna äänestäminen on niin tärkeää. EU:a on helppo syyttää kaikesta. Paljon vaikeampaa on ottaa äänestäjänä osansa vastuusta EU:n tulevaisuudesta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Kirjoitat, että miten maa voi olla demokratia, jos hallitus on ottanut tiedotusvälineet hallintaansa. Suomessa suurin sähköinen media, Suomen Yleisradio, toimii yhteiskunnan antamin verovaroin ja sitä valvoo poliittisista eduskuntapuolueista valittu hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto käyttää Ylessä valvonta- ja määräysvaltaa. Tältä osin Suomen demokratia ontuu pahasti, mikä näkyy myös uutisoinnissa. Esim. Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtajien suupielet venyvät uutispätkissään sitä alemmaksi mitä epätodennäköisemmäksi käy presidentti Trumpin asettaminen syytteeseen.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Yleisradion hallintoneuvoston rooli on haastava, se on totta, mutta Yleisradiolaki on onneksi yksiselitteinen. Yleisradiolain 6 § mukaan hallintoneuvosto ei vaikuta Yleisradion journalismiin kuin yhden tehtävänsä kautta: "huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;"

Ja nämä julkisen palvelun tehtävät löytyvät Yleisradiolain 7 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/199313...

Paljon suurempi poliittinen ohjausvaukutus on rahoituksella. Kun TV-maksu korvattiin YLE-verolla, pelättiin, että hallitus voi painostaa Yleisradiota rahoitusta leikkaamalla. YLEn rahoituksen jäädyttävät "poikkeuslait" eivät ole viime vuosina olleet mitään poikkeuksia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

EU on ollut pysähtyneessä tilassa pitkään ja nyt Brexit haastaa sitä terveellä tavalla. Brexitiä ja Britanniaa haukutaan, koska pelätään sen vaarantavan EU:n tulevaisuuden. Vaihtoehtona on saman pysähtyneisyyden jatkuminen. Samat tarinat ehdokkailla on joka EU-vaaleissa. Poliittiseen "mikromanagerointiin" uponnut EU ei näytä kykenevän uudistumaan.

Suomessa valtion media kampanjoi verovaroilla EU:n puolesta. Meille ei ole sen suhteen edes kuluttajina mahdollista vaikuttaa poliittisesti, vaan maksamme pakkoveroa valtion medialle.

"Veroilla rahoitettu YLE kertoo EU:sta vain positiivisia asioita"

http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27655...

Käyttäjän AnteroHelasvuo kuva
Antero Helasvuo

Juuri verovaroin rahoitettu Yleisradio takaa sananvapauden säilymisen Suomessa, kun suurpääoman hallitsema media ei pääse nousemaan hallitsevaan asemaan. Valtion ylläpitämä tiedotuskanava täyttää tehtävänsä niin kauan kuin valtiomuoto on demokraattinen - esimerkkinä Britannia ja BBC - ja epäonnistuu siinä, kun kansanvalta on nujerrettu, niin kuin Venäjällä ja Kiinassa. Yhdysvalloissa suurpääoma on tehnyt selvää sekä ammattiyhdistysliikkeestä että valtiollisesta tiedotustoiminnasta. On todettava, että demokratia on siellä henkitoreissaan - Trumpilla tai ilmankin. Euroopan unionissa vallitsee demokratia. Siksi on tärkeää äänestää Euroopan parlamenttivaaleissa.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

En tunnusta EU:ta edes edustukselliseksi demokratiaksi, vaan pidän sitä sekamuotojärjestelmänä. EU-parlamentissa eurokansanedustajat voivat hyväksyä vain EU-komission ja EU-neuvoston hyväksymiä direktiivejä. Komissaareja ja neuvoston jäseniä ei valita vapailla vaaleilla.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ilmastonmuutos on noista haasteista isoin, eikä EU:ta pienemmällä toimijalla ole oikein mitään muskeleita vaikuttaa siihen. Suomen osuus maailman päästöistä on tilastojen mukaan noin 0,15 prosenttia. Luvun pienuuden ei kannata antaa hämätä - se pitää suhteuttaa suomalaisten osuuteen maapallon väestöstä. Suomalaiset muodostavat vain noin 0.07 prosenttia maailman väestöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että päästäkseen edes maailman keskitason päästöihin per henki suomalaisten pitäisi leikata yli puolet päästöistään. Koska juuri nykyinen maailman keskiarvotaso on katastrofaalinen ja kestämätön ilmaston kannalta, pitää suomalaisten siis leikata omista päästöistään merkittävästi enemmään tehdäkseen "oikeita" ilmastotekoja. "Suomen päästöjen suhteellisella pienuudella ei siis voi ohittaa sitä tosiasiaa, että suomalainen elämäntapa on yksinkertaisesti kestämätön ilmaston näkökulmasta. Saavutetuista eduista ja elintasosta luopuminen voi olla vaikeaa, mutta jos päästöjä on leikattava, on meidän johdonmukaisuuden nimissä vaadittava niiden oikeudenmukaista vähentämistä. Kun suomalainen tilastojen mukaan vastaa kymmnentä jemeniläistä päästöissään, lienee oikein, että suomalainen tekee samassa suhteessa enemmän leikkauksia päästöihinsä kuin jemeniläinen", filosofian tutkija Jani Sinokki kirjoitti Turun Sanomissa 14.5.2019.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

EU edustaa näennäisdemokratiaa.

Se ei oikein täytä demokratian tunnusmerkkejä, kun äänivalta EU-parlamentissa perustuu ainoastaan väestöpohjaan, jolloin suuret jäsenmaat käytännössä tekevät kaikki päätökset.
Pienien jäsenmaiden osa on siihen mukautuminen.
Suomen 13 mepin mielipiteillä 751 mepin joukossa ei ole painoarvoa.

Selitys Suomen meppien liittoutumisesta muiden ryhmien kanssa sekin ontuu, kun nekin 13 osaavat olla erimielisinä eri ryhmissä.

Omituinen on myös hinku EU-komissaariksi, kun siinä tehtävässä kansallisen edun ajaminen on kielletty, tai muutoin on entinen komissaari. Jättipalkkaus houkuttelee.

EU:n edunvalvonnasta oli esimerkkinä komissaari Olli Rehn, joka kiirehti Suomen tukipaketteja Kreikalle ja sekaantui virassaan Suomen sisäpolitiikkaan.
Sai mediassa varsin osuvan kutsumanimen "Bobrikov."

Kreikalle tai muille kriisimaille pulitettujen miljardien eurojen takaisinmaksusta ei ole kuulunut halaistua sanaa.
Demokratiaako?

Viite:
http://hami.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170355-euroop...

http://hami.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109116-euroop...

http://hami.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125499-onko-o...

http://hami.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150455-miksi-...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ville Niinistön menestys lupaa hyvää Saaristomeren suojelulle, Tunnin junalle ja muille järkivihreille hankkeille. Sekin on hyvä että perussuomalaiset ja muut haittanationalistit eivät onnistuneet EU:n demonisoinissa niin hyvin kuin ennakkoon pelättiin.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Demokratiasta voidaan puhua vain kunnallisella tasolla missä äänestäjllä on vielä mahdollisuus ottaa edustajaa sanasta kiinni kunnantalolla. Valtio tai EU tasolla ei kannata siitä oikein puhua kun ensinnäkin edustajat ostetetaan ylisuurilla palkkioilla irti juuristaan ja alkavat lopulta käyttää hattuja kuten kuninkaaliset konsanaan joihin lopulta samaistuvatkin. Toiseksi he ovat linnoittautuneet bunkkereihinsä johon äänestäjällä ei ole lähellekkään asiaa. Tällainen yksinkertainen kansalainen miettii usein sitäkin että mikä viisaus siellä Brysselissä oikein piilee että lainsäädäntövalta kannattaa heille luovuttaa ja olla netto maksaja vielä sen päälle? Kerroppa se Jyrki kun olet tästä Eurostolandiasta niin ylpeä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset