Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Unohdetut vaalitenttikysymykset

  • Suomessa ei ole suurkaupunkeja, joihin kaupunginstumisella yleensä viitataan. Chongqing, Kiina. CC 3.0 BY Jonipoon.
    Suomessa ei ole suurkaupunkeja, joihin kaupunginstumisella yleensä viitataan. Chongqing, Kiina. CC 3.0 BY Jonipoon.

Vaaliblogi 10

Saska Saarikosken kolumni sai minut miettimään, mistä aiheista näissä vaaleissa pitäisi puhua. Vaalitentit ja -debatit kun tuntuvat keskittyvän yksiin ja samoihin aiheisiin, joista kaikki eivät ole olleet kovin tärkeitä Suomen tulevaisuudelle. Moni tärkeä kysymys on jäänyt kokonaan kysymättä.

Koska media ei näitä ehdokkailta kysy, ehdokkaan on pakko paikata .

Ilmastonmuutosta ja 6. sukupuuttoaaltoa on käsitelty vaalitenteissä ihan kiitettävästi, ja puolueiden väliset erot ovat tulleet hyvin esiin. Hyvä niin, sillä ilmastonmuutoksessa on kyse meidän sivilisaatiomme olemassaolon vaarantavasta kriisistä. Jos emme saa ilmastopäästöjämme kuriin, meistä jää jäljelle lähinnä tulevaisuuden arkeologeja kiinnostavia raunioita.

“Onko Suomen metsien ensisijainen tehtävä tuottaa raaka-ainetta puunjalostusteollisuudelle vai toimia suomalaisten ilmastopäästöjä sitovana hiilinieluna?”

“Tulisiko valtion pakkolunastaa ojitetut suometsät ja -pellot ja palauttaa ne soiksi tukkimalla ojat?”

Sen sijaan maailman painopisteen palaaminen Aasiaan on sivuutettu kokonaan. Parinsadan vuoden ajan länsimaat ovat hallinneet maailman taloutta ja kulttuuria, mutta nyt edelläkävijän rooli on palaamassa Aasiaan: Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Kiinan on jo pitkään ennakoitu nousevan tulevina vuosikymmeninä Yhdysvaltojen rinnalle ja ohi, mutta Trumpin politiikka ja Euroopan hajaannus ovat nopeuttaneet kehitystä.

Miten Suomi (ja EU-parlamentin vaaleissa Eurooppa) sopeutuu ja menestyy aasialaisessa maailmassa, jossa suhteet Kiinaan korvaavat trans-atlanttiset suhteet?

“Tulisiko englanti korvata kiinalla koulujen opetusohjelmissa?”

“Tulisiko Suomen tuomita Kiinan ihmisoikeusloukkaukset, vaikka se vaarantaisi Suomen ja Kiinan taloussuhteet?”

Suomalaisten ikääntyminen ja Suomen kaupungistuminen on sentään mainittu pariin otteeseen, silloinkin lähinnä soten yhteydessä. Suomalaiset elävät pidempään ja synnyttävät vähemmän kuin ennen, minkä lisäksi koulutetut suomalaiset muuttavat maasta, eikä tilalle muuta läheskään yhtä paljon koulutettuja ulkomaalaisia.

Suomen eläkejärjestelmä ja vanhustenhoito ovat molemmat matkalla kohti kriisiä. Vaikka rahat saataisiin riittämään, hoitavat kädet loppuvat. Meidän on luotava nuorille perheille ympäristö, jossa uskaltaa tehdä lapsia. Suomalaiset haluaisivat tehdä nykyistä enemmän lapsia, mutta nyky-Suomessa se ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

Samalla on aktiivisesti houkuteltava työikäisiä maahanmuuttajia Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään ja jäämään Suomeen. Työperäisen maahanmuuton byrokratiaa on purettava eli tarveharkinnasta on luovuttava ja työluvan on oltava ilmoitusasia, kun tulijalla on työpaikka tai opiskelupaikka. Maahanmuuttajien lapsille on oltava kansainvälisiä kouluja, ja esimerkiksi ylioppilastutkinto on voitava suorittaa englanniksi.

“Miten turvaisitte nuorille perheille toimeentulon, jolla pystyy elättämään perheen ja maksamaan perheasunnon?”

“Tulisiko myös töihin Suomeen muuttavan henkilön puolison saada automaattisesti työlupa?”

Suomalaisten ikääntymiseen liittyy kaupungistuminen. Suomalaiset ovat muuttamassa kasvukeskuksiin ja maaseutu on autioitumassa. Puheenjohtajatenteissä ei ole kysytty, miten puolueet aikovat vastata tähän kehitykseen? Haluavatko he kiihdyttää vai jarruttaa sitä? Miten? Miksi?


“Miten turvaatte hoivapalveluiden saatavuuden myös autioituvien kuntien vanhuksille?”

“Joudutaanko vanhuksia siirtämään kasvukeskuksiin, joista on helpompi saada ammattitaitoista henkilökuntaa?”

Puhun itse niin usein digitalisaatiosta, että en aina muista, miten vähän muut poliitikot siitä puhuvat. Yhteiskunnan digitalisaatio ja työn murros muuttavat kuitenkin meidän yhteiskuntaamme ja elämäntapaamme vähintää yhtä paljon kuin ilmastonmuutos. Esimerkiksi autonkuljettaja on Yhdysvaltojen yleisin ammatti. Mitä autonkuljettajille tapahtuu kun itseään ajavat autot yleistyvät? Miten arvioimme algoritmien ja tekoälyjen tekemien viranomaispäätösten oikeellisuutta?

“Miten viranomaisten meistä keräämiä tietoja saa hyödyntää uusien sähköisten palveluiden tuotannossa?”

"Tulisiko julkinen palvelu tuottaa roboteilla ja tekoälyillä aina kun se on halvempaa kuin ihmistyö?"

Miten robottien ja tekoälyjen tuottamaa lisäarvoa tulisi verottaa?

Tasavallan presidenttikin on ihmetellyt, miten vähän näissä vaaleissa on keskusteltu turvallisuuspolitiikasta. Venäjä on käyttäytynyt viime vuosina arvaamattomasti ja modernisoi armeijaansa isolla rahalla. Venäjän joukkoja on useiden sen naapurimaiden alueella, ja Itä-Ukrainassa Venäjä osallistuu täysimittaiseen sotaan. Supervalta-aseman menettäminen ei ole selvästikään ollut Venäjälle helppoa.

“Millä Venäjän rajalla seuraavaksi on kriisi, kun Putinin kannatus jälleen kaipaa isänmaallista nostatusta?”

“Voiko Suomi ostaa esimerkiksi tykistötutkia Israelista, vaikka Suomi samaan aikaan tuomitsee Israelin voimatoimet palestiinalaisalueilla.”

Lopuksi olisi hyvä keskustella myös ihmisten muutosahdistuksesta, joka ilmenee esimerkiksi entistä, yksinkertaisempaa Suomea haikailevana populismina. Muutosten tahti on nopea, eikä kyse ole vain teknologioista, vaan myös yhteiskunnan arvoista ja ihmisten maailmankuvasta. Moni kokee tahdin liian kiivaaksi, ja haluaa hypätä pois kyydistä. Kalenterin kääntäminen taaksepäin ei ole kuitenkaan mahdollista. Menneisyyteen ei ole paluuta.

“Miten saamme koko Suomen mukaan käynnissä olevaan yhteiskunnan murrokseen?”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän pietarituominen kuva
Pietari Tuominen

Puhut täyttä asiaa. Miksi tuomme tuotteita Suomeen maista, joissa ei ole vanhempainvapaata, työturvallisuutta, ympäristönormeja tai minimipalkkaa? Onko oikein, että käytämme käytännössä orjatyövoimalla tuotettuja tuotteita? Onko oikein, että nuo tuotteet kuskataan saastuttavilla laivoilla ja lentokoneilla toiselta puolelta maapalloa? Onko oikein, että suomalaiset kestävän kehityksen periaatteella toimivat yritykset menevät nurin, kun eivät pärjää näille tuotteille hintailpailussa? Onko tälle asialle mitään tehtävissä?

Miksi Vihreät kannattavat vapaakauppaa ja tavaroiden vapaata liikkumista? Olisiko luontoystävällisempää pyrkiä omavaraiseen Suomeen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset