Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Digitaalisesti esteetön Suomi

  • 40 merkin braille-näyttö avaa internetin myös näkövammaiselle. CC BY-SA 3.0 Sebastien Delorme.
    40 merkin braille-näyttö avaa internetin myös näkövammaiselle. CC BY-SA 3.0 Sebastien Delorme.

Vaaliblogi 7

Suomi digitalisoituu vauhdilla, ja yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon. Puhelimeenkin vastaa robotti, joka ehkä saa selvää paikallisesta murteesta.

Digitalisaation edelläkävijämaassa Tanskassa ollaan jo niin pitkällä, että kansalaiset ja yritykset on lailla määrätty asioimaan viranomaisten kanssa vain sähköisesti. Vain 10 prosentille tanskalaisille on annettu erivapaus asioida edelleen paperilla.

Vauhtisokeudessamme me olemme unohtaneet, että suurelle osalle suomalaisista tietokoneen käyttö ei ole itsestäänselvyys. Yhdellä näkö on niin heikko, ettei pientä tekstiä näe. Toisella hiirikäsi tärisee liikaa. Kolmas ei pysty lukemaan kiemuraista virkakieltä. Joka viidennellä työikäisellä Eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää esteettömiä ratkaisuja.

Me osaamme jo jättää kynnykset pois ja rampittaa portaat, mutta sähköisten palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on edelleen lähes ylivoimaista. Valitettavan harvat viranomaisten tai yritysten sähköiset palvelut täyttävät esteettömyysstandardien vaatimukset.

Usein palveluita ei ole kehittämässä tai testaamassa yhtäkään vanhaa tai tavalla tai toisella esteellistä henkilöä. Tulokset näkyvät esimerkiksi eduskuntapuolueiden nettisivuilla. Kaikkia ei selvästikään ole suunniteltu esimerkiksi suurennettaviksi, jotta huononäköinen pystyisi käyttämään niitä. Vain parin puolueen sivut skaalautuivat kunnolla, ja vain RKP:n sivut toimivat suurennettuina hyvin.

Ja mitä selkokieleen tulee, esimerkiksi meidän Vihreiden sivuilta löytyy kyllä suomea, ruotsia, englantia ja venäjää, mutta ei selkokieltä. Selkokeskus on koonnut viime kuntavaalien selkokieliset vaaliohjelmat yhdelle sivulle. Näistä eduskuntavaaleista en vastaavaa koostetta ole vielä löytänyt.

Noin 500 000 suomalaisen arvioidaan hyötyvän selkokielestä. Siinä joukossa olisi tarjolla monta ääntä puolueelle, joka osaa ilmaista tavoitteensa myös selkokielellä. Esimerkiksi Kokoomuksen Verkkouutisista löytyy kyllä mielenkiintoinen artikkeli selkokielestä, mutta “Kokoomus selkokielellä” -sivu on jostain syystä kadonnut puolueen sivuilta.

Kun perinteistä palvelua on yhä vaikeampi saada, suuri osa väestöstä uhkaa syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle pelkästään siksi, ettei pysty käyttämään sähköisiä palveluita. Jokainen meistä on jossain elämänsä vaiheessa jollain tapaa toimintarajoitteinen!

Viranomaisten ja keskeisten yksityisten sähköisten palveluiden on oltava esteettömiä, ja kaikki tärkeät tiedot on oltava saatavilla selkokielellä. Jos vapaaehtoinen esteettömyyden parantaminen ei etene, on oltava valmis laatimaan velvoittavaa lainsäädäntöä ja valvomaan jo olemassaolevan lainsäädännön toteutumista. Perustuslaki edellyttää, että julkisten palveluiden on oltava kaikkien käytettävissä. Palvelun sähköisyys ei anna perustuslaista erivapautta.

Puolueet voisivat olla sähköisen esteettömyyden edelläkävijöitä. Esimerkiksi 500 000 selkokieltä lukevan potentiaalisen äänestäjän luulisi kiinnostavan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Digitalisointi on monessakin mielessä kannatettava asia mutta ihmisille pitäisi paremmin tuoda esiin ne varjopuolet mitä sillä on. Liian helpolla päästään käsiksi ihmisten identiteettiin ja sen avulla voidaan päästä hyvinkin pitkälle, ja esim. US:n Puheenvuoro suorastaan vaatii, että tänne on lähetettävä kuvan lisäksi vielä oikeat henkilötiedot. Osaavat henkilöt pystyvät näiden tietojen, enkä nyt tarkoita "US-Puheenvuoroa", avulla saamaan hyvinkin ei-toivottuja asioita aikaan.
Tuossa on hyvä esimerkki: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/05/tubetahti...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pohdin tässä tänään aamulla aivan samoja asioita kuin Jyrki. Esteettömyys toteutuu huonosti netissä, lisäksi erikoislaitteet laitteet ovat jopa kalliimpia kuin tavalliset halvimmat "kevytlaitteet" (kevytlaite = suoritustehoja ja muistia heikonlaisesti, lisäksi yleensä käyttöikä noin 1-2 vuotta). Raha on osalle este pysyä mukana digitaalisessa kehityksessä, entä jos ei ole kykyä tai varaa ostaakkaan sitä näkövammaiselle kehitettyä puhelinta ja tietokonetta. Tämä ei ole toki ongelma vain ainostaan rajoitteisia, vaan myöskään osa ikäihmisistä ja nuorista jaa digitalisten palvelujen ulkopuolelle kun eivät pysty investoimaan tarvittaviin laitteisiin. Nyttenkin on esim puhuttu siitä miten nuori saattaa joutua jättämään toisen astenn koulun kesken jos ei ole kykyä hankki tarvittavaa omaa tietokonetta. Rajoitteisilla tilanne voi olla aivan varmasti jopa pahempi jos vielä haettu avustus evätään. Toisaalta ei itselleni mikään yllätys että mietin tätä asiaa, pohdin sitä toisinaan useinkin. Esteettömyys ja saatavuus pitää todellakin taata myös digitaalisissa palveluissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset