Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Uljas uusi maailma

  • Ilmastonmuutoksesta seuraavien luonnononnettomuuksien ennakoidut kohdealueet. Wikimedia Commons.
    Ilmastonmuutoksesta seuraavien luonnononnettomuuksien ennakoidut kohdealueet. Wikimedia Commons.

Vaaliblogi 6

Harvoin historiassa Herakleitoksen sanonta, “vain muutos on pysyvää”, on ollut yhtä totta kuin nyt. 2030-luku on monella tapaa hyvin erilainen kuin meidän tuttu 2010-lukumme. Millaiseen maailmaan nyt valittava eduskunta joutuu meitä luotsaamaan?

Pilkon tulevaisuuden neljään osaan maailmaa muuttavien megatrendien mukaan: Ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikärakenteen muutos, globalisaatio. Tulevaisuutta ei voi tietenkään ennustaa, yllätyksiä tulee aina, mutta todennäköisiä tulevaisuuksia voi ennakoida miettimällä, mihin käynnissä olevat muutostrendit voivat johtaa, jos radikaaleja muutoksia ei tehdä.

Ilmastonmuutos iskee tosissaan

2030-luvulla ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat todella tuntua. Sään ääri-ilmiöt muuttuvat aina vain rajummiksi ja aiheuttavat entistä laajempaa tuhoa. Kuivuudet ja tulvat tuhoavat toistuvasti satoja, ja yhä useampi joutuu hylkäämään kotinsa elinkelvottomaksi muuttuvilla alueilla. Vedestä ja viljelykelpoisesta maasta taistellaan kuin öljystä ennen.

Myös ilmastonmuutoksen vastainen työ alkaa todella tuntua, ja ilmastopäästöt ovat kääntyneet laskuun kaikkialla maailmassa. Velvollisuutensa laimin lyöviä maita rangaistaan tullimaksuilla ja talouspakotteilla. Teknologian kehitys on osaltaan auttanut päästöjen vähentämisessä. Esimerkiksi uudet uusiutuvat polttoaineet ovat korvanneet dieselin raskaan maantieliikenteen polttoaineena.

Monien mielestä päästövähennykset etenevät liian hitaasti, ja jotkut heistä radikalisoituvat. Ekoterroristit eivät tyydy mielenosoituksiin, vaan tekevät iskuja ilmaston vihollisiksi katsomiinsa kohteisiin. Esimerkiksi lentoliikennettä häiritään toistuvasti lentokenttien ilmatilaan lähetetyillä droneilla, ja sähköä paljon kuluttavien tehtaiden sähkölinjojen pylväitä kaadetaan reppupommeilla.

Ikärakenteen muutos tyhjentää kirkonkylät

Suomi ei ole ainoa maa, joka harmaantuu nopeasti. Elinajanodote kasvaa ja syntyvyys laskee monissa vanhoissa teollisuusmaissa. Sen sijaan monien kehittyvien maiden suuret ikäluokat ovat 2030-luvulla keski-iässä.

Kehitys ei ole tasaista. Siinä missä Pääkaupunkiseudulla maaltamuutto ja maahanmuutto pitävät väestörakenteen edelleen tasapainossa, valtaosa Suomesta autioituu. Monessa vanhassa kirkonkylässä on 2030-luvulla jäljellä vain hoivakoteja ja terveyskeskus. Päiväkoteja tai kouluja ei enää tarvita. Lopulta hoivakoditkin on pakko siirtää asukkaineen kasvukeskuksiin, koska niihin ei muuten löydy henkilökuntaa.

Maakuntakorkeakoulut ja -yliopistot kärsivät 2030-luvulla opiskelijapulasta. Osa on lakkautettu, osa keskittyy uudelleenkouluttamaan digitalisaatiossa työnsä menettäneitä uusiin ammatteihin.

Väen harmaantuminen tarkoittaa eläke- ja hoivamenojen rajua kasvua. Samaan aikaan yhä pienempi joukko suomalaisia maksaa veroja ja eläkemaksuja, vaikka eläkeikä on nostettu 72:een. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Eläkerahastot auttavat, mutta 2030-luvulla tilanne kriisiytyy, etenkin jos koulutetuimpien suomalaisten kuten tutkijoiden maastamuutto jatkuu nykyistä tahtia. Yhä suuremmiksi nousevat eläkemaksut eivät koulutettujen hyväpalkkaisten suomalaisten maastamuuttoa ainakaan vähennä.

2030-luvulla meiltä loppuvat vanhustenhoidosta sekä rahat että kädet. Hoitoa on pakko automatisoida Japanin tapaan, ja rekrytoida ja kouluttaa hoivahenkilökuntaa maailmalta, kuten ulkoministeri Timo Soini on todennut.

Digitalisaatio ratkaisee voittajat

Teknologian kehitys jatkaa kiihtymistään eksponentiaalisesti. Tekoälyjen ja robottien ennakoidaan räjäyttävän työn tuottavuuden samaan tapaan kuin höyrykone 1800-luvulla. Silloin osa tuottavuuden kasvusta käytettiin vuosikymmenten taistelun jälkeen palkkojen nostamiseen ja työajan lyhentämiseen. 2030-luvulla työikäisten suomalaisten määrä pienenee kuitenkin niin nopeasti, ettei työaikaa ole varaa lyhentää. Sen sijaan yksi päivä viikosta on varattu opiskeluun, oman ammattitaidon päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen. Työelämän vaatimukset muuttuvat niin nopeasti, että jatkuva uuden oppiminen on tarpeen.

Vuonna 2030 alkaa hahmottua uusi maailmanjärjestys, jossa uudet digivaltiot korvaavat vanhat teollisuusvaltiot maailmantalouden ja -politiikan pelisääntöjen määrittelijöinä. Kyky hyödyntää tekoälyjä ja robotteja ketterästi kaikilla yhteiskunnan alueilla ratkaisee voittajat.

Suomi on jäänyt 2030-luvulla osaamisen ja investointien puutteessa jälkeen globaalista kehityksestä. Tekoäly- ja robotiikkaosaajia olisi tarvittu Suomeen jo 2010-luvulla tuhansia lisää, jotta yritykset, kunnat ja valtio olisivat kyenneet investoimaan uusiin ratkaisuihin. 2030-luvulla me ostamme tekoäly- ja robotiikkajärjestelmämme edelläkävijämaista niihin valmiiksi ohjelmoituine arvoineen.

Globalisaatio ja euro-kiinalaiset suhteet

2030-luvulla Kiina on jälleen maailman johtava taloudellinen ja poliittinen supervalta, jonka asemaa Yhdysvaltojen sisäinen hajaannus vain vahvistaa. Enää ei Euroopassa puhuta trans-Atlanttisista vaan EU-kiinalaisista suhteista.

Kiinalaisten turismista on tullut Suomelle ja Euroopalle yhä tärkeämpi elinkeino. Pittoreskisti rappeutuva vanha Eurooppa kiinnostaa. Helsingissäkin on “eurooppalaista ruokaa” turisteille tarjoilevia ravintoloita, joiden ruokalistalla on kiinalaiseen makuun tuunattuja pitsoja ja viinikukkoja.

Kiinan nousu näkyy myös Suomessa. Kiina on noussut englannin rinnalle suosituimpana koulukielenä, ja yhä useampi suomalainen työskentelee AliBaban tai muiden kansainvälisten kiinalaisyritysten palveluksessa.

Lähi-idän kriisit jatkuvat, mutta ovat kadonneet uutisista. Öljyn merkitys energian lähteenä on vähentynyt, ja samalla on vähentynyt myös alueen kiinnostavuus. Sen sijaan Etelä-Kiinan meren kriisi ja Intian ja Kiinan ydinaseneuvottelut ovat uutisissa lähes päivittäin.

# # #

Huhtikuussa äänestäjät joutuvat päättämään, ketkä meistä eduskuntavaaliehdokkaista ovat heidän mielestään pätevimpiä ohjaamaan Suomea kohti tätä nopeasti muuttuvaa tulevaisuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Huhtikuussa äänestäjät joutuvat päättämään, ketkä meistä eduskuntavaaliehdokkaista ovat heidän mielestään pätevimpiä ohjaamaan Suomea kohti tätä nopeasti muuttuvaa tulevaisuutta."

Jos päämäärä on jo ennalta lukkoon lyöty, niin automaattiohjaus olisi varmaan kaikkein luotettavin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Monien mielestä päästövähennykset etenevät liian hitaasti, ja jotkut heistä radikalisoituvat. Ekoterroristit eivät tyydy mielenosoituksiin, vaan tekevät iskuja ilmaston vihollisiksi katsomiinsa kohteisiin. Esimerkiksi lentoliikennettä häiritään toistuvasti lentokenttien ilmatilaan lähetetyillä droneilla, ja sähköä paljon kuluttavien tehtaiden sähkölinjojen pylväitä kaadetaan reppupommeilla."

Olen melko lailla varma, että tällaisten terrorismifantasioiden esittäminen minkä tahansa muun asian yhteydessä saisi aikaan hyvin nopean blogin poistamisen, kirjoituskiellon ja poliisin vierailun.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

En nyt kutsuisi tuota fantasiaksi vaan yhden mahdollisen tulevaisuuden ennakoimiseksi. Ikäviäkin tulevaisuuksia on voitava käsitellä, jotta niihin pystytään varautumaan, parhaimmillaan estämään.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Entä miten sinä taikka Vihreät varautuisitte ja mahdollisesti reagoisitte tuollaiseen terrorismiin? Mieleen tulee muutamia mahdollisia vaihtoehtoja:

1) Antaisitte periksi terroristeille ja suostuisitte ympäristöverojen nopeampaan ja voimakkaampaan korottamiseen ja sähköautojen yms. entistä voimakkaampaan lobbaamiseen?

2) Ette suostuisi tuollaiseen, vaan tukahduttaisitte tuollaisen terrorismin tiedustelu- ja valmiuslaeilla perustuslain takaamia yksilönoikeuksia kaventaen tai peräti loukaten?

3) Ryhtyisitte intensiiviseen kansan ideologiseen kouluttamiseen (tai oikeastaan tähän on jo ryhdytty joukkotiedotusvälineitä käyttäen) tai voimistaisitte sitä, jotta mahdollisimman moni saataisiin kannattamaan sitä politiikkaa, jota jo tehdään?

4) Jotain muuta. Mitä?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Viidennen teollisen vallankumouksen eteneminen ja globaalin hegemonian vääjäämätön painottuminen läntisestä euro-atlantisesta maailmasta itäiseen Intian-Tyynenmeren voimakeskukseen ovat maksimuuttujia, jotka panevat uusiksi voimapolitiikan ison kartan.

Tämä historiallinen mannerlaattojen siirtymä tuo väistämättä ilmastollisten muuttujien tasoa olevia jännitteitä kansainväliseen valtiolliseen ja systeemiseen järjestelmään. Sellaiseen on yleensä liittynyt rytinää, kitinää ja sotia.

Voima toteuttaa itseään rahan, ruudin ja hegemonian muodossa. Mutta myös raha, ruuti ja hegemonia janoavat valtaa.
Sellainen peli ei ole siistiä, sileää ja loogista.
Siksi 2030-luvun maailman ennustaminen on vaikeaa.

Jokainen teko, joka edistää pystyvyyttämme kohdata tämä nopeasti muuttuva tulevaisuus, on kannatuksemme arvoinen.

Hyvä kirjoitus!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset