Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Oikeus laajakaistaliittymään ei aina toteudu

  • 4g-antenneita. CC 4.0 SA, Attribution Ibanobiz.
    4g-antenneita. CC 4.0 SA, Attribution Ibanobiz.

Syrjäkylien viimeisetkin ukkos- ja myrskyalttiit kiinteät puhelinlinjat on purettu viime vuosina. Niiden tilalle kaavailtiin valokuituyhteyksiä, mutta käytännössä Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla ei ole riittänyt kannustimeksi. Teleoperaattorit eivät ole nähneet koko Suomen kattavaa valokuituverkkoa kannattavana investointina edes tuettuna, eikä läheskään joka kylälle ole syntynyt omaa taloudellisesti vakaata valokuituosuuskuntaa.

Valokuitujen asemesta operaattorit ovat rakentaneet mobiililaajakaistaverkkoja, joiden peittokartat ovat kieltämättä kunnioitusta herättäviä. Valitettavasti mobiiliverkkojen peittokartat eivät kerro koko totuutta. Todellisuudessa kentät ovat monissa paikoin niin heikot, että sisätiloissa edes 2g-puhelua ei saa soitettua, 4g-laajakaistayhteyden avaamisesta puhumattakaan.

Moni haja-asutusalueiden asukas on käytännössä internet-motissa, vaikka nettimokkulaan olisi liitetty katolle viety lisäantenni. Täydennä siinä sitten veroehdotusta, päivitä lypsyrobotin ohjelmistoja tai käytä lääkeannostelurobottia, kun yhteys katkeilee eikä toimiessaan ole lähelläkään liittymälle mainostettua nopeutta.

Haja-asutusalueiden asukkaille markkinoidaan 4g-liittymiä laajakaistaliittyminä, vaikka 4g-verkko ei välttämättä toimi tilaajan kotiosoitteessa kunnolla. Laskuissa tämä ei tietenkään näy. Etenkään iäkkäät ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, millaista yhteyttä he voivat odottaa ja vaatia. Maksavat vain laskunsa kiltisti.

Lain mukaan jokaisella on oikeus saada vakituiseen asuinpaikkaansa tai yrityksensä toimipisteeseen kohtuuhintainen vähintään 2 Mbit/s laajakaistaliittymä!

Nopein tapa parantaa tilannetta on kuluttajavalistus. Kaikkien tulisi tietää oikeutensa ja osata testata oman laajakaistansa nopeus. Jos yhteys ei vastaa sopimuksen palvelulupausta, eikä esimerkiksi lisäantenni auta asiaa, operaattorin tulisi alentaa liittymästä perimäänsä hintaa. Jos operaattori ei suostu vaatimukseen, neuvoa voi kysyä Kuluttajaneuvonnasta.

Jos yhteys ei yllä luotettavasti edes lakisääteiseen 2Mbit/s miniminopeuteen, Viestintäviraston sivuilta voi selvittää, onko omalle osoitteelle määrätty ns. yleispalveluyhtiö, jonka vastuulla toimivan laajakaistan tarjoaminen on. Jos yleispalveluyhtiö löytyy, siltä voi pyytää yleispalveluliittymätarjouksen. Jos yleispalveluyhtiötä ei ole, alueella toimivat operaattorit ovat velvollisia järjestämään vähintään lakisääteisen laajakaistaliittymän. Jos yleispalveluyhtiö tai alueella toimiva operaattori ei suostu antamaan liittymästä tarjousta tai hintapyyntö ei ole kohtuullinen, Viestintävirastoa voi pyytää selvittämään asiaa.

Jos kuluttajavalistus ja kuluttajien aktivoituminen eivät riitä, on harkittava alan tiukempaa sääntelyä, mitä kukaan tuskin toivoo.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Jyrki, edes omassa kunnassasi ei suurella osalla ole valokuitua eikä edes sitä 4Geetä. Vanha kunnon kupari siellä maan sisässä yhä kulkee.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kuparilla nyt aika helposti irtoaa se 6-8Mbit/s peräkorvessakin.

Olennaista on se, että on vähintään 2Mbit/s kiinteästi asutuissa kohteissa. Eli on vaikka 3G tai 4G jos ei kuparia saa kunhan se todellinen sisäänpäin tuleva yhteys on vähintään 2Mbit/s käytännössä kaiken aikaa, kohtuullisella hinnalla, niin se riittää minimiksi.

Sitten pitää nostaa meteliä jos ei tuohon pääse.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Itse asun talossa, johon valokuitu on vedetty, mutta käytän mobiiliyhteyttä. Taloyhtiöt yhteistä (pienessä yhtiössä vain vähän edullisempaa) kaapeliliittymää ei ole saatu sovittua, kun asukkailla on kovin erilaisia tarpeita. Vasta irtisanoin Elisan kaapeliyhteyden, joka kustansi mielestäni tolkuttomasti. Luonnollinen monopoli tässäkin kokoomuslaistettu, eikä muiden yritysten kaapeliyhteyttä saa.

Niin että olisiko tuo "kaapeliyhteys kaikille" taas jotain utopistista haihattelua, jossa ei ole paljoakaan järkeä? Ei varsinkaan, jos ensin kuparinen puhelinpiuha poistetaan ja sitten pitäisi kaivella valokuitukaapeli tilalle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Niin että olisiko tuo "kaapeliyhteys kaikille" taas jotain utopistista haihattelua, jossa ei ole paljoakaan järkeä?"

Mielestäni Suomessa mentiin pers edellä puuhun tässä.

Olisi ollut kannatettava idea silloin 20v sitten vetää kuitua ja kaapelia verovaroilla niin, että jokaisessa kiinteästiasutussa kohteessa on vähintään 8Mbit/s yhteys. Se olisi riittänyt täysin ja tuonut hyvinvointia ja säästänyt kuluja muualla kun informaatio kulkee, pitkien etäisyyksien maassa.

Tänä päivänä teknologinen kehitys jossain määrin tehnyt tuota tarpeettomaksi, että datakompressiolla ja kypsemmillä ohjelmistoilla saisi sen 2Mbit/s riittämään valtavasti paremmin kuin 20-vuotta sitten.

Jari-Matti Mäkelä

Tämäkin on ihan pähkähullua, että rakennetaan isoihin taloyhtiöihin kuituvalmius ja sitten jonkun nimellisen pikkukustannuksen takia kuitu jätetään mädäntymään maahan (kuvainnollisesti) ja porukka käyttää mobiilinettiä ikään kuin mitään kuitua ei tarjottaisi. Taloyhtiöitä pitäisi päinvastoin rangaista siitä, että varastavat 4g-kaistaa muilta, kun itsellä olisi kuituvalmiuskin.

Tämä tyhmyys syö mobiilikaistaa pois niiltä, jotka oikeasti riippuvat mobiilinetistä.

Tämä myös heikentää taloyhtiön asukkaiden omia käyttökokemuksia. Se yhteinen taloyhtiökaista olisi tasalaatuisempi nopeudeltaan, ei kärsi ruuhkahuipuista, ja tarjoaisi mahdollisesti IPV6/prefix delegation -ominaisuudet (ainakin DNA tarjoaa) esim. etätyön, verkkopelien ja älykotien yms. käyttöön. Windowsin päivitykset ja muut P2P-palvelut toimisivat kiinteässä verkossa myös paikallisesti nettiä kuormittamatta. Tässä suhteessa kannattaa ainakin boikotoida Teliaa, koska he eivät halua tarjota ipv6-valmiuksia asiakkaille.

Harri Hakkarainen

Haja-asutusalueelle on tarjolla myös satelliittilaajakaista, joka on varsin toimiva. Toki omat ongelmat tässäkin, mutta perus jutut hoituu täysin. Viive on tosin vajaa 600ms, mutta normi elämässä ei haittaa. Peleissä saattaa henki lähteä, ennen kun sen edes ruudulta näkee.
Maaseudulla yleensä löytyy aukkoa etelän suuntaan sen verran että saa yhteyden. Ja moottorisahat ovat hyvin yleisiä välineitä maaseudulla. Sillä saa aukon myös naapurin metsään kohtuullista korvausta vastaan. Ja anteeksi saa monesti paljon helpommin kuin luvan. On täysin utopistinen ajatus vetää kuitua tai rakentaa luotettavat mobiiliyhteydet joka kolkkaan. Vaihtoehtoja on, eri asia on, että halutaanko niitä hyödyntää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tällä hetkellä kannattaa vaatia sitä 2Mbit/s minimin toteutumista. Se pitäisi onnistua 3G/4G mastolla ja hinailee vaikka antennin katolle mistä piuha sitten omaan reitittimeen. Jos nyt joskus harvoin vähän pätkäisee yhteys niin se ei niin vakavaa ole, onhan sitä sähkökatkoksiakin.

Omia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia voi myös tehdä vähemmän riippuvaiseksi yhteyden tasosta erilaisilla offline ja välimuistitekniikoilla.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Köykäisiä ovat Kasvin tarjoamat keinot: kuluttujavalistus, kuluttajaneuvonta ja peräti viestintäviraston nettisivu. Höpö höpö. Kyllä kyse on paljon järeämmistä toimenpiteistä.

Laajakaistalaki on aikoinaan säädetty aivan liian sekavaksi, laajakaistarakentamisjärjestyksen kannalta typeräksi, valtakunnallisten teleoperaattoreiden liiketoimintaedut takaavaksi: kannattavat alueet piti jättää rauhaan siis operaattoreille, rajat taisi määritellä viestintävirasto yhdessä operaattoreiden kanssa, perusteiltaan jotakuinkin salaa, tarkoitushakuisesti ja kenties ylimääräisiäkin varauksia tehden. Laki säädettiin byrokraattiseksi (paljolti em. syistä) ja toimijarakenteeltaan monimutkaiseksi ja heppoisaksi. Monet kunnat sekä pienet aloittelevat kuiturakentajat ajautuivat vaikeuksiin. Valtakunnalliset organisaatiot myötävaikuttivat näiden vaikeuksien syntyyn tai pesivät ylimielisesti kätensä. Mm. Finnvera veti rahoituksen pois. LVM on systemaattisesti pessyt kätensä tyyliin ”huonoa liikkeenjohtoa” tai ”emme ole osapuoli” jne. Noin kuukausi sitten oli Ylen mot-ohjelma aiheesta ja jälleen LVM ylijohtaja esiintyi erittäin ylimielisesti. Kunnat on pakko-osallistettu hankkeiden osapuoliksi mutta moni kunta on joutunut vaikeisiin tilanteisiin. Valtio, LVM ja poliitikot Pekkarisesta alkaen pesee kätensä tyyliin ”se on heidän ongelmansa”. Moni kansalainen on menettänyt etukäteismaksunsa, esim. 1500 euroa, näin mm. Viitasaarella. Tällaisten tilanteiden jättämistä ”oman onnensa nojaan” valtion luomassa mutta surkeasti johdetussa tukimuodossa voi pitää milteipä rikollisena.

LVM ajaa tosiasiassa vain valtakunnallisten mobiilioperaattoreiden liiketoimintaetua. Siitä ei ole korruptio kaukana.

Tutkailin laajakaistahanketta virkatyönä (VTV / eduskunta). Laadin kyselyn maakuntien liitoille hankkeen toteutuksen ja koko tukimuodon ongelmista. Liitot vastasivat yllättävän innokkaasti. Niissä oli paljon kehittämisehdotuksia. Valitettavasti kysely meni käytännössä hukkaan johtuen valtiontalouden tarkastuksen (siis VTV) kylmäkiskoisuudesta, näennäismuodollisesta tehtäväkuvan rajauksesta. Sananlaskun mukaan: koira ei koiran silmää noki. (Itse asiassa viimeistään tämän kokemuksen myötä luottamukseni valtion viranomaisiin, ylipäänsä valtioon ja jopa poliittiseen järjestelmään meni peruuttamattomasti.)

Maakuntain liittojen lausunnot ovat pysyvästi saatavilla ja niistä voisi yhä tänään löytyä hyödyllisiä kehittämisehdotuksia.

Mainitun tarkastushankkeen aikana seurasin puolueiden ja kansanedustajien toimia laajakaistahankkeen suhteen. Joillekin se oli suuri sydämen asia. Kertaakaan en huomannut yhdenkään vihreän edustajan tai vihreän puolueen ottaneen asiaan pienintäkään myönteistä kantaa. Irtopisteretoriikka ei uppoa minuun.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Valtio, LVM ja poliitikot Pekkarisesta alkaen pesee kätensä tyyliin ”se on heidän ongelmansa”."

Pekkariselta ( ja myös työministeri Cronbergilta ) löytyi v. 2010 Vanhasen II-hallistuksen elinkeinoministerinä kyllä ymmärtämystä Tuulimyllytukiaiset I:elle ( tuulisähkön syöttötariffi ) 12 vuoden jaksossa 3 500 - 4 000 miljoonan euron edestä. Ja nyt sitten TEM:ssä Sipilän halituksen ministereiltä Tiilikainen ja Lintilä löytyy 12 vuoden jaksossa 1 000 miljoonan edestä ymmärtämystä Tuulimyllytukiaiset II:lle ( uusiutuvan energian tuotantotukien huutokauppa, ns. preemio ).

Surkkuhupaisaa tässä kepulaisten ministereiden tukiaispolitiikassa on se, että moisien kannattamattomien toimintojen tukemiseen löytyy miljardeja verovaroja, mutta ei haja-asutusalueiden toimintojen kehittämistä mahdollistavaan viestintäinfraan eikä myöskään esimerkiksi ratainfraan ( Berner ). Näinkö kepulaiset ylläpitävät elävää maaseutua ?

Käyttäjän EeroVolotinen kuva
Eero Volotinen

Aluksi täytyy todeta, että 2M yhteysnopeus nykyaikana on liian hidas.

Lainsäädäntö tulisi päivittää tälle vuosituhannelle ja vaatia minimiyhteysnopeudeksi 10M.

Taloyhtiöissä vedetään asuntoihin 1000M (1G) tai jopa nopeampia yhteyksiä: https://www.maaseutu.fi/laajakaistainfo/miten-sain...

Eero

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jaa... naapureissa Ruotsissa ja Virossa asiat ovat toisin tässäkin asiassa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Tuntuu että tarkoituksella unohdetaan se mobiilin laajakaistan yksi merkittävä etu. Se on nimenomaan mobiili, eli voin ottaa tuosta 4g-reitittimen "taskuuni" ja matkustaa/muuttaa muualle Suomeen, ja kas, minulla on siellä muualla heti laajakaista käytössä. Täytyy kyllä myöntää, että koska minulla on tuo 4g toiminut kohtalaisen hyvin ne muutamat vuodet joina olen sitä käyttänyt, ja tämän vuoksi en näe niitä ongelmia joita muilla ehkä on takkuilevien yhteyksien kanssa.

Tälläkin hetkellä nopeus on speedtestin mukaan noin 20 Mb/s, ja tuo nopeus on enemmän kuin riittävä tarpeisiini. Tosin tuo 20 Mb/s riittää kuulemma operaattorin (valokuitua tarjoavan) mukaan pankkiyhteyksiin ja lehtien lukemiseen verkossa. Tosin hoitelin pankkiyhteyksiä joskus aikoinaan vallan tyydyttävästi nopeudella 1,2 kB/s, eli noin kymmenestuhannesosalla nykyisestä, no tuolloin se käyttöliittymä pankkiin oli pelkästään tekstipohjainen mutta kyllä nykyisellä nopeudella onnistuu televisionkin katselu hyvällä kuvanlaadulla ja nykimättä aivan hyvin.

Jari-Matti Mäkelä

Kannattaa sulkea netti ja kiertää korkki kiinni, jos tuntuu että 30-40 vuotta vanhat luvut netin kaistavaatimuksista olisivat mitenkään relevantit nykypäivänä. Tästä saa jotain kuvaa, miten nettisivut ovat paisuneet vuosien varrella (pelkästään 10 viime vuoden aikana koot noin 10-kertaistuneet):
https://speedcurve.com/blog/web-performance-page-b...
https://httparchive.org/reports/state-of-the-web
https://idlewords.com/talks/website_obesity.htm

Nettiteknologioissa osa kehityksestä on pienentänyt kuormaa, mutta iso osa nykyisistä käytännöistä on kasvattanut kuormaa. Esim. Facebookin etusivun lataaminen taitaa olla niin raskas nykyään, että 56k-modeemilla sitä lataisi tunnin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

On toki.

Ovat silti pieniä kun kaista kasvanut 1000x, että kyllä se 2Mbit/s niille nettisivuille riittää.

Teräväpiirtovideon striimaus (miten ovat tänään usein toteutettu) se tulee vastaan mutta seuraavan sukupolven videokodekit riittää siihenkin jos niin halutaan.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Komppaan Juha Vesamäkeä siinä, että 4G on kyllä ihan toimiva ratkaisu - jos vaan on peittoalueella. On kätevää ottaa ulkoinen 4G-modeemi - tai kännykkä tilapäisratkaisuna - mukaan vaikkapa mökille tms. missä sitä yhteyttä kulloinkin tarvitsee. Mutta sekään ei oikein toimi, jos kotiin jää yhteyden tarvitsijoita. Ja yhteiskuntahan on koko aika muuttumassa yhä enemmän ja enemmän sellaiseksi, että kotonakin tarvitaan muutenkin jatkuvaa yhteyttä. Tosin, empä minä ainakaan kovin innostunut ole nettiyhteyttä tarvitsevasta pesukoneesta, kahvinkeittimestä tai jääkaapista. Enkä oikeastaan mistään vastaavasta. On niitä kuitenkin ihan järkeviäkin - minunkin mielestäni - käyttötarkoituksia. Esim. turvallisuuteen ja valvontaan liittyen, jos sellaista kaipaa. Ja eipä olisi ihme, jos vaikka vakuutusyhtiöt jossakin vaiheessa alkaisivat vaatia moista...

Kuparin suhteen laajakaistayhteyden toteuttamisessa olen kyllä nykyään melkoisen epäilevä. Muuten kuin esim. taloyhtiössä kiinteistön olemassa olevan verkon hyödyntämisessä - jos se sellaiseen kelpaa ilman suurempia muutostöitä. Tässäkin tapauksessa voi olla, että osa ihmisistä kaipaisi suurempia nopeuksia.

Maaseudulla kuparijohdon käyttö kuulostaa mielestäni nykyään varsin ongelmalliselta eikä soveltune ainakaan pääratkaisuksi - ellei sitten tehdä jotakin, mitä kukaan ei todennäköisesti halua ruveta tekemään. Eli kaivamaan niitä johtimiä maahan (jolloin toki sitten olisi järkevää laittaa maahan se kuitu). Kuparijohdot eivät kaiketikaan edelleenkään ole suurimmaksi osaksi maan alla vaan puhelintolpissa - siis maaseudulla. Eikä ADSL käytännössä niin kovin usein tarjoa sitä teoreettista maksimia asiakkaille. 6-8 Mbit/s onnistunee lähinnä max. reilun parin kilsan kupariyhteyksillä - vaikka pidemmilläkin matkoilla siihen on ylletty. Ja yli neljän viiden kilsan kupareilla tarvitaan sitten aktiivilaitetta - eli toistinta - jos sitä haluaa. En tosin tiedä, että kukaan operaattori olisi moisia käyttänyt, mutta... Eikä noita toistimiakaan ehkä enään ole edes markkinoilla?

Kuitu tosiaankin on se ratkaisu, jota on haluttu edistää laajakaistassa. Mutta valtiovallan toimenpiteet eivät todellakaan ole olleet kovin kummoisia - ainakaan onnistumisen asteesta päätellen. Operaattoreita ei tosin nykytilanteessa kaiketikaan oikein voi pakottaa tekemään tappiollista liiketoimintaa ja usein sen kuidun kaivaminen maahan maaseudulla voi olla moista. Eli niitä maksumiehiä on tarvittu muitakin, mutta liian vähäiseksi ovat taitaneet jäädä, kun ei asiat ole edenneet. Toivottavasti noilla alueellisilla kylä- tms verkoilla on huomioitu myös pitkäaikainen tuki ja ylläpito riittävän hyvin - ettei tule suurempia ongelmia tulevaisuudessa.

4G:tä rakennettaessa olisi tietenkin ollut hyvä mahdollisuus rakennuttaa sitä kuituinfraa ainakin osittain yhteistoimin, jos samaan kaivantoon olisi laitettu useampia kuituja, joista osa olisi varattu kiinteälle laajakaistalle. Mutta se juna taisi mennä eikä se ehkä juridisestikkaan olisi ollut niin kovin mahdollinen vaihtoehto. Ehkä ei edes muuten. No, ehkä 5G:n rakentamisessa voidaan asiaa miettiä uudemman kerran vaikka ainakin itse epäilen, että operaattorit kyllä ovat maaseudulla rakentaneet tukiasemille riitävästi kuitukapasiteettia sitäkin varten. Olisi typeryyttä olla varautumatta. Mutta toisaalta on yleensäkin melkoista typeryyttä myös se, ettei huomioida tämäntyyppisiä tilanteita myös mahdollisuuksina, jossa 1+1 voi olla enemmän kuin 2. Onneksi kaupungeissa on tähän nyt viimein puututtu eli sitä lähikatua ei ehkä sitten avatakaan auki jatkuvasti vaan ko. toimijat pannaan tekemään yhteistyötä. Ja toki tätäkin on tapahtunut, mutta ei riittävästi.

Harri Hakkarainen toi keskusteluun satelliittilaajakaistan mahdollisuuden. Ja kyllähän se tietenkin on mahdollisuus, mutta itse en oikein siihen usko, ellei sitten laiteta omaa satelliittia palvelemaan haja-asutusalueitamme. Tai no, ehkä norjalaisilta löytyy sopiva satelliitti, jonka voi vuokrata ? Mutta kuka lähtisi tämäntyyppistä ratkaisua edistämään. Tiedän, että ainakin yksi operaattori on sitä miettinyt ja muistaakseni toteuttanutkin, mutta ilman kummoisia tuloksia. Tosin en ole varma, oliko kyse kaupallisesta tarjonnasta vai pilotoinnista.

Eli kyllä se taitaa nyt vain olla niin, että langattomuus on Suomessa se laajakaistan valvavirta maaseudulla ainakin toistaiseksi. Näin ainakin itse epäilen vahvasti. Mutta siinäkin sitten on tuo peitto-ongelma, jos löytyy pysyvästi asuttuja maatiloja tms. joissa yhteydet eivät toimi. Nuo Jyrki Kasvin mainitsemat ratkaisut eli Kuluttajaneuvonta, Viestintävirasto tms. johon valittaa, eivät minunkaan mielestäni kuulosta kummoisilta. Eli kyllä niitä järeämpiäkin toimenpiteitä pitäisi olla eikä kuluttaja ole siinä tilanteessa se taho, joka niitä pystyy tekemään. Kyllä valtionhallinnon eli kaiketikin tässä tapauksessa Viestintäviraston pitäisi olla se aloitteellinen toimija ja painostaja ihan aidoilla potentiaalsilla sanktioilla. Vai ?

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Siksi käytinkin sanaa nopein, sillä lainsäädäntö on hidas tie. Viestintäviraston resursseilla ei valvota kenttien toimivuutta kautta Suomen. Siksi yhteydenotot kuluttajilta ovat tarpeen. Ne auttavat kohdistamaan valvonnan ja mahdolliset toimenpiteet sinne, missä tarve on suurin.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Juu, totta eli minun moka. Vaikka enpä minä siltikään pidä noita ehdottamiasi toimenpiteitä riittävinä. Ilman asiaan puuttumista riittävällä tavalla myös eduskunnan puolelta sitä painetta ei välttämättä tule riittävästi, että katvealueet häviävät langattomissa ja sitä kuituakin enempi rakennettaisiin. Näin ainakin itse näen. Toki mielelläni väärässäkin tässä olen.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Komppaan Juha Vesamäkeä siinä, että 4G on kyllä ihan toimiva ratkaisu - jos vaan on peittoalueella. "

Tuo on totta, että peittoalueella sitä pitää asua, ja huomasin tämän kyllä hyvin mikä merkitys sillä on. Parisen vuotta sitten edellinen operaattorini ilmeisestikin käänsi sen mastossa olevan antennin keilaa hieman eri suuntaan ja minulta katosi yhteydet kokonaan, no siitä selvisi operaattorin vaihdolla. Ja nyt ilmesesti saisin ulkoisella hyvällä antennilla lähelle luvattua maximi nopeutta mutta ei ole mielestäni mitään järkeä nostaa nopeutta vain sen vuoksi, että voi sanoa minulla olevan nopeampi yhteys.

Niin ja sitten vielä se hinta, nyt maksan noin 43 euroa/kk, ja 250 Megan valokuitu maksaisi muistaakseni noin 48 ekua/kk, tosin siihen olisi lisättävä "hieman" muita maksuja, ojan kaivuu kiviseen mäkeen ym. Niin ja tuohon nyt maksamaani 43 euroon sisältyy 4g-liittymä tietokoneelle ja 4g kännykälle, eli kaksi laajakaistaa, plus pienenä lisänä vielä 1000 min puheaikaa/kk ja 1000:n tekstiviestiä.

ps. Jotta saisit valokuidun sinun pitää asua alueella jonne valokuituyhteyden saa.

Harri Hakkarainen

Satelliittilaajakaista on jo täällä, ei siihen omaa satelliittia tarvita. Itse olin mukana testaamassa Soneran tai nykyisin Telian satelliittilaajakaistaa ja ihan hyvin toimi. Talvella pitää käydä aina silloin tällöin putsaamassa antenni ja mikropää lumesta. Viasatiltakin tämä löytyy ja hintakin on kohtuullinen, 50M yhteys siinä 60 eur tietämillä/kk. Tosin kalliimpi kuin monet mobiiliyhteydet, mutta merkittävästi edullisempi kuin kuitu.
Oli suuri virhe valtiovallalta määritellä kuitu joka talouteen, kun oikeammin olisi pitänyt olla kuitu joka tukiasemalle ja tietty kapasiteetti joka talouteen. Tällöin operaattorit olisivat olleet enemmän halukkaita pätkimään omaa runkokuitua ja vetämään oksia tukiasemille. Ei kukaan operaattori liitä tukiasemaa minkään maakuntakuitu yhtiön verkkoon, vaikka sellainen mielikuva päättäjillä oli. Eikä se mielikuva mihinkään muuttunut, vaikka kuinka selitti asioita. Kutuverkon rakentamisperusteet olivat suhkot samat kun vuosituhannen vaihteessa olevissa hankkeissa. Tosin silloin kuidulle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoa, nyt oli.
Kuitu on teknisesti edelleen paras, mutta soveltuu runkoverkkoon ja kiinteistö yhteyksinä taajama merkkien välissä. Taajamien ulkopuolella kuitu tilaajayhteyksinä on tuhoon tuomittu ajatus. Syynä on vain hinta, ei teknologia. Ja sitten on tuo kupari, eli puhelinjohto parit. Ne rakennettiin sodan jälkeen puhelimia varten, ei datan siirtoa. xDSL on hyvä lyhyvillä matkoilla ja maakaapeleissa, mutta huono pitkillä matkoilla ja avokaapeleissa. Ei säälitä yhtään, että maaseudulta kuparit kerättiin rullalle.

Reilu 10v sitten, kun ruvettiin näitä kuitu joka talouteen hankkeita tekemään, nähtiin että maailma oli siirtymässä mobiiliin. 3G levisi tuolloin voimakkaasti ja rajoittamattomien liittymien hinta oli jo parin kympin tietämillä kuukaudessa. Silti väkisin väännettiin kuitua joka talouteen. Ja ihmeteltiin, että ei tule asiakkaita. Ei tule, jos kuitu maksoi 1800 eur ja 3g liittymä 0 eur. 95% asukkaista kun tuo 3g riitti.

No, nyt nähdään, että yksi jos toinenkin kuitufirma rypee konkan partaalla ja kerjätään veroeuroja toiminnan ylläpitämiseen. Sääli niitä asiakkaita, jotka laittoivat tuhansia euroja mustaan kuituun... Musta kuitu kun ei bittiä siirrä.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Pitipä ihan päivittää omat tiedot noista satelliittiyhteyksistä tähän päivään. Aiempi törmääminen Suomessa toimivaan, kuluttajillekin tarjottavaan satelliiteilla toteutettuun nettiyhteyteen olikin jo kymmenen vuoden takaa. Ja näemmä tuolla rintamalla on tapahtunut ihan kohtuullisesti - tai ehkä ne silloin annetut tulevaisuuden lupaukset ovat ainakin osittain realisoituneet.

Telian konseptin alkuaskeleisiin taisin silloin joskus törmätä, mutta nyt siitä on näemmä tullut ihan toimivan tuntuinen konsepti - kuten Harri Hakkarainen sanoikin. Nuo kuukausittaiset tiedonsiirtokiintiöt voivat toki joillekin tuottaa hieman vaivaa, mutta normaalikuluttajalle nekin riittänevät ihan hyvin. Varsinainen toteuttaja näyttäisi olevan Eutelsatin satelliiteilla Tooway-niminen yritys -tai onko se nyt brandi vai yritys, en tiedä. Ja ainakin peittoaluekartan mukaan kattaa koko Euroopan - myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat kolkat. Eli ihan kiitettävää silläkin rintamalla, jos vain pitää käytännössä paikkansa. Toki maaston muotoon ja erilaisiin esteisiin pitää varautua eli sitä metsän raivaamista voi tulla tarve tehdä, kuten Harri mainitsikin.

Viasatin Suomen tarjoomasta en löytänyt kunnolla tietoa, onko sinulla paremmin tietoa siitä, Harri? Löysin jenkkitarjonnasta tietoa ja sen perusteella sekään ei tunnu pahemmalta. Jos vaan peitto riittää.

Kummastakaan ratkaisusta en löytänyt kummoista tietoa perustamiskustannuksista - eli siitä, paljonko pitää maksaa ennenkuin yhteys on käytettävissä. Tosin ei nekään nyt niin hirveät pitäisi olla, jos konsepti on oikein tuotteistettu. Ja sitähän ne todennäköisesti ovat.

Tietoihin tutustuttuani alkaa kyllä hieman ihmetyttää, miksei tätä sitten rummuteta enemmän haja-asutusalueen yhtenä laajakaista-ratkaisuna? Sen sijaan, että maristaan ja voivotellaan, ettei yhteyttä nyt oikein voi rakentaa tai sellaista ei ole saatavilla, miksei tarjottaisi toimivaa satelliittiyhteyttä. Vai olenko täällä ruuhkasuomessa asustelevana vain autuaallisen tietämätön siitä, että sitä todellakin tarjotaan aktiivisesti.

Nyt sitten alkaa hieman ajatus laukalle. Jos jonnekin kylätaajamaan ei saada kuitua eli kukaan sitä ei järkevään hintaan tarjoa, niin miksei sinne voisi sitten viedä runkoyhteyttä satelliitilla kuten esim. laivoissa usein on. Ja eiköhän tuohonkin ole ihan hyvin tarjontaa. Ja sitten syöttöyhteydet asiakkaalle voidaan toteuttaa joko maahan paikallisesti kaivetulla johdolla tai sitten langattomasti - siihenkin on tapoja. No, ehkä tämä ei ole yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto kun tekniset ratkaisut erilaistuisivat ja voisivat aiheuttaa häiriöitä toisille - ehkä. Tuli vaan mieleen, että kun nuo kuluttaja-satelliittikonpsetit ovat kehittyneet noin paljon, voisi ne runkoyhteysratkaisutkin olla kehittyneet yhtä paljon ihan kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi?

Kyllä minunkin mielestäni aikoinaan valtiolla olisi ollut nk. tuhannen taalan paikka kun operaattorit - tai niiden yhteinen masto&yhteysyhtiö - rakensi kunnolla 4G-valmiuksia. Samalla kaivuulla sinne ojaan olisi voinut viedä vähän lisää kuitua, joka olisi ollut kuitenkin täysin eri kuitua kuin mobiiliyhteyksille käytettävät. Kun ei ne operaattorit rupea omaa kuituaan kovinkaan helposti pilkkomaan pienemmiksi osiksi muille. En ainakaan usko. Mutta kuten aiemmassa kommentissani jo taisin todeta, tämä juna on todennäköisesti jo mennyt aikaa sitten.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Useissa maissa 3G- ja 4G-mobiililiittymää ei edes luokitella laajakaistaksi.
Nekään eivät välttämättä toimi kunnolla syrjäseuduilla.
Minkäs teet, kun lankapuhelinlinjat innolla purettiin pois, ja luotettava ADSL on poissuljettu.
Valokuituverkon rakentamista syrjäseuduilla ei maksa kukaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itselleni herää mieleen voisiko tässä olla liiketoimintamahdollisuuksia tuotteistaa jotain hyödykettä. Ja paljon siitä oltaisiin valmiita maksamaan kun kuitujen vetäminen on niin kallista.

Kuitenkin aika harva juttu edellyttää jatkuvasti nopeaa kaistaa.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Lankapuhelinlinjojen pois purkaminen maaseudulla oli todellinen lyhytnäköisen tyhmyyden riemuvoitto.
Samalla poistettiin vakaan ja nopean ADSL:n käyttömahdollisuus.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Lankalinjat, etenkin ilmajohdot olivat tosiaan hyvin ukkos- ja myrskyalttiita. Muistan yhdenkin ISDN-boksin, joka räjähti seinällä kun ukkospilvi meni yli _ilman_ salamointia. Se riitti indusoimaan ilmajohtoon riittävän voimakkaan jännitteen.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Noista maaseudun ilmassa roikkuvista puhelinlangoistalinjoista, joita voisi käyttää ADSL-yhteyksille. Ne - siis tolpat - olivat jo aikoja sitten happanemassa käsiin ja monessa paikkaa oli jo kymmenen vuotta sitten niin, ettei asentajilla ollut lupaa kiipeä tolppiin vikatilanteissa. Eli käytännön tilanne oli, että ne todellakin piti purkaa. Tai toki vaihtoehto olisi voinut olla, että ne olisi uusittu. Mutta se ei olisi millään laskentakaavalla ollut kannattavaa toimintaa. Jos moinen olisi haluttu tehdä, se olisi pitänyt tehdä pikkuhiljaa alkaen jostakin 80-luvulta, jolloin homma olisi ollut valmis ennen kattavaa mobiiliverkkoa. Ja silti, se kannattavuus, se kannattavuus.... Ja on siinä vielä sitten tuo vikaantumistodennäköisyys tai -mahdollisuus kanssa ongelmana.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki Vastaus kommenttiin #23

Sitten maaseudulla on tyytyminen mobiililaajakaistaan, joka usein toimii kuin auton vilkku; toimii - ei toimi - toimii.
Syrjäseuduilla ei välttämättä toimi ollenkaan.

Valokuituverkolle ei löydy maksajaa maaseudulla.
Aivan utopistisen kallis lysti rakennettavaksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #26

Kyllä sen 2Mbit/s pitäisi pääsääntöisesti toimia, viimeistään kun on antenni sitä varten katolla. Satunnainen pätkäisy tai hidas toimiminen on ihan ok mutta kai tuohonkin pitäisi jostain löytyä mustaa valkoisella minkälainen uptime pitäisi olla.

Mutta jos satunnainen katkeaminen haittaa verkkoyhteydessä niin siihen löytyy teknistä ratkaisua, kuten löytyy myös vaikka sähköjen satunnaiselle katkeamiselle.

Sähköverkolla se on UPS, mutta tietoliikenteessä se olisi välimuistipalvelin. Sitä voi rakentaa purkin sinne omaan lähiverkkoon mikä peilaa sähköpostilaatikon, HTTP cache, yleisten sivustojen esilataus, ohjelmien asennuspakettien peilaus, offline -käyttöön tarkoitetut sovellukset jotka toimivat vaikka verkko on poikki, puskurimuistien kasvatus, tiedostojen jako ja lataus taustalla, päivitykset taustalla ja öisin, selain välimuistit...

Tuo ei ole utopistisen kallista enää ja homman voi rakentaa ajatuksella niin, että välimuistipalvelin on vain sellainen pieni vähävirtainen purkki lähiverkossa joka on jatkuvasti päällä ja se 2Mbit/s yhteys jatkuvasti synkronoi ja päivittää tietoja jotka sitten toimivat siinä kodin lähiverkossa kaikille laitteille 50-1000Mbit/s.

2Mbit/s on kuitenkin 120 gigatavua viikossa dataa.

Jari-Matti Mäkelä

Minua kiinnostaisi tietää, millainen digistrategia Suomella oikein on kansallisesti. Ilmeisesti LVM:n laajakaistatuet pikkukuntiin on perusteltu tarkalleen niin, että tulee halvemmaksi tarjota etänä digipalveluita kuin pitää paikallisesti sivutoimipisteitä. Eli laajakaistojen ainut tarkoitus on tarjota diginä peruspalvelut niin kauan kun kuntaa ajetaan alas. Mitään tulevaisuuttahan noilla raskaasti muuttotappiollisilla kunnilla ei ole kasvun kannalta ja harva korkeakoulutettu tekee jostain 700-2000 hengen pikkukylästä etätöitä johtavissa ICT-firmoissa. Ainoat kannattavat liiketoiminnat olisivat alkutuotanto ja matkailu.

Pikkukunnat ovat reippaasti muuttotappiollisia, joten erilaiset kuitujen osuuskunnat voivat joutua ongelmiin, kun maksajapohja vähenee 1-2%-yks. joka vuosi. Muutenkin hankinnat lähenevät pähkähulluutta kun kuituvedon kustannukset ovat niin poskettomia suhteessa asiakasmääriin ja kuitua vedetään taloihin, joiden tiedetään poistuvan pysyvästi verkosta ihan muutamassa vuodessa. Kaupalliset toimijat kokevat jopa suurkaupungeissa kuidun tarjoamisen liiketaloudellisesti kannattamattomaksi, vaikka investointi voi olla vain satoja euroja per asiakas. Maaseudulla taas 46000 eur per asiakas koetaan siedettäväksi keskihinnaksi ilman että hälyttäisi kelloja. Osalla voi kuituvedon hinta olla moninkerroin oman asunnon käypä arvo. Varsin erikoista. Ei edes haluta harkita esim. satelliittinettiä / suunta-antenneja vaan se on binäärisesti joko kaikille maksimaalisen nopea kuitu tai sitten ei mitään. Ei saa miettiä vaihtoehtoja.

Tietenkin jokaisella meistä on oma lehmä ojassa, mutta minusta esim. LVM-tukihankkeilla on erittäin heikko vaikuttavuus kun kuitua vedetään paljon tukialueille, joissa pääosa ihmisistä ei todellakaan tarvitse nopeaa nettiä (esim. 1000/1000M ipv6/56 prefix delegation symmetrisen kuidun sijaan voisi riittää 2-20 Mbps), väestö kuolee ja muuttaa pois kovaa tahtia ja etäisyydet ovat pitkiä. Uskomus kai on että samalla kaupalliset toimijat raivoissaan varustavat kilpaa isoimpia kaupunkeja kuidulla, joten kaikkia huomioidaan. Tilanne kuitenkin on sellainen, että jos haluaisin tehdä ICT-alalla etätöitä oikein kunnon yhteyden päästä, minun kannattaa muuttaa Turusta ICT-alan työpaikan vierestä Utsjoelle tai Rautavaaraan. Suomen tulevia piilaaksoja kannattaakin mielessään sijoitella mahdollisimman kauas yli 10000 asukkaan keskittymistä ehkä keskelle suota:
https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/n...

Toinen mikä ihmetyttää on 5G:n ylistys, kun 5G:n toimintasäde on jopa 4G:tä haastavampi pitkien etäisyyksien Suomessa. Ja monet 5G:n hypetetyt edut saisi jo 3G:llä tai 4G:llä jos operaattorit tarjoaisivat IPv6-yhteyksiä. IPv6-statistiikkojen mukaan DNA on paras kuluttajaliittymä, Elisan mobiili toisiksi paras, Elisan kiinteä ja Telia taas ovat boikotoinnin kohteita, koska operaattoria ei kiinnosta tarjota nykyaikaista nettiä. Telia tarjoaa vähän sinne päin olevaa 6rd-tekniikkaa, mutta tietääkseni se ei toimi esim. puhelimissa, koska sen oli tarkoitus olla vuosia sitten väliaikainen hätävara eikä lopullinen tapa tuoda IPv6 asiakkaille.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Osuuskuntapohjaisissa kuituverkoissa on kyllä todellakin se vaara, että osakkaiden määrä vähenee. Mutta toisaalta... ei välttämättä. Sen verran meillä on eri tavoin ajattelevia ihmisiä, että jos jollakin kylällä on kuituyhteys tarjolla, sinne voi hyvinkin riittää tulijoita. Ei se ainakaan haittaa.

En oikein ymmärtänyt tuota näkemystäsi, että maaseudulla riittäisi ihan hyvin aina 2-20 Mbps yhteydet. No toki, jos ei muuta ole tarjolla, mutta kyllä minä ainakin haluan ja myös saan esim. mökilläni luokkaa 30-40 Mbps. Ja omaan käyttööni muutama mega ei enään riittäisi. Siitä kyllä olen samaa mieltä, että nuo gigayhteydet ovat useimmille ihan turhia. Ainakin tänä päivänä. Mutta maaseudulla on myös yritystoimintaa, joka voi vaatia nopeita yhteyksiä. Kyllä ne laadukkaita yhteyksiä tarvitsevat nekin.

5G:n ylistystä ? Ei ainakaan täällä. Mutta onhan se uusi teknologia, joka tuo sekä lisää kapasiteettia että muita ominaisuuksia. Mutta todellakin jälleen kerran lyhentyy tuo kantama tukiasemaan. Eli ei se kyllä mikään maaseututeknologia ole ainakaan lähivuosina. Mutta toisaalta jos sitä ruvettaisiin viemään sinnekin, se kuitu tulisi sitten lähemmäksi. Että... No, vakavasti ottaen, 3G ja 4G tulevat olemaan vallitseva teknologia maaseudulla oman mututuntumani mukaan seuraavan vuosikymmenen - tai ainakin puolet siitä. Toki tässäkin olisi kiva olla väärässä.

Mitäs muuta näet IPv6:n tuovan mukanaan tähän kuin tuon aidon julkisen IP-osoitteen eikä mitään NATtauksia tms. Mikä sekin on kyllä melkoinen hyöty. Mutta esim. itse käytän vielä sujuvasti Telian liittymää, koska sen ominaisuudet ovat riittäneet omaan käyttöön. Kun minulla ei ole mitään servereitä eikä muutakaan arsenaalia normaalien lisäksi. Ainakaan vielä.

Jari-Matti Mäkelä

Kuituinvestoinneissa ei tosiaan ole sinänsä haittaa. Investointi on aina parempi käyttäjien kannalta kuin ei investointia. Ongelma on lähinnä siinä, että vaikka netin käyttö on lisääntynyt, kaikilla käyttäjillä ei edelleenkään ole oikeaa tarvetta kaikkein nopeimpiin nopeuksiin, mitä kuitu edustaa. Esim. tarve reaaliaikaisiin 4k-tason iptv-palveluihin ei ole mitenkään välttämätön. Syrjäseudulla voisi 1080p-videokin riittää, jos 4k:n tarjoaminen on vaan liian kallista ja moni hyväksyisi varmaan videotoiston pienen viivästämisen puskuroinnillakin. Tuskin siinä ihmishenkiä menetetään. h265-koodekilla 1080p-video onnistuu jo 3g-yhteyksillä siedettävällä kuvanlaadulla. Jos videoita puskuroi ennakkoon, yhteys voi olla reippaasti hitaampikin. Spotify-musiikkitoistoon riittää 2g-netti.

Voisi olla parempi miettiä esim. valtion tukia siitä näkökulmasta, millainen on käyttäjien todellinen tarve ja investoinnin hyöty esim. lisääntyvien verotulojen kannalta. Pers.auk. peräkylä ei muutu piilaaksoksi, vaikka jokaiselle tulisi kotiin 100 gigabitin kuituyhteys, kun taas Helsinkiin tai muuhun isoon kaupunkiin voisi muuttaa satoja tuhansia ihmisiä pelkästään tämän takia perustamaan liiketoimintaa. Ja hiukan kärjistettynä, kustannukset ovat ihan samat, vetääkö kaikille Helsingissä sen 100 gigabitin kuidun vai jonnekin Savukoskelle jokaiseen torppaan 150 km:n päähän muusta asutuksesta 100M kuidun. Näiden vaikuttavuus tietoyhteiskunnallisesti on kuitenkin ihan eri luokkaa.

5G merkitys on samanlainen kuin 3G:n ja 4G:n. Latenssin ja kaistanleveyden paraneminen. Kyse on inkrementaalisesta speksilukujen paranemisesta ilman paradigmamuutosta. Toki tarpeeksi pienet latenssit ja suuri nopeus mahdollistavat uusia juttuja, mutta esim. 4G on jo riittävän nopea lähes kaikkeen, mitä tietotekniikan peruskuluttaja voi kuvitella tarvitsevansa.

IPv6 on äärimmäisen iso muutos. Se merkitsee netin hajauttamista ja sitä kautta verkkotopologian tehokkaampaa hyödyntämistä. Netin koko alkuperäinen idea oli hajautus ja hajautuksen myötä parantunut vikasietoisuus esim. sotatilanteessa. Nykyisin netti on kuristettu keskusjohtoiseksi ja menetetty lähes kaikki nämä edut. IPv6 vaatii protokollatasolla asioiden uudelleen miettimistä, mutta on typerää rajoittua nykyhetkeen ja kuvitella, että nykyinen tapa on jotenkin ikiaikainen ja ainut vaihtoehto.

Jos listaan jotain esimerkkejä, IPv6 mahdollistaa jo nyt aivan välittömästi seuraavia

1) Kaistansäästö / käytettävissä olevan kaistan lisääntyminen

Kuluttaja-aspekti: Laitteet voivat hakea päivityksiä ja ohjelma-asennuksia toisiltaan, esim. kerrostalossa tai asunto-alueella naapurilta (kryptografiset varmenteet ja tarkistussummat takaavat että data on luotettavaa). Esimerkiksi Steam-pelien latausnopeuden voisi näin satakertaistaa täysin "ilmaiseksi" hyödyntämällä käyttämätöntä p2p-kaistaa (20 euron reititinkin pystyy reitittämään 16 Gbps täysin ilmaiseksi, mikä on nykyisestä isp-liittymänäkökulmasta tolkuttoman kallis ostopalvelu). Pelien lataus kestää nyt parisen tuntia 100-200 megan yhteydellä. Asiakas saa moninkerroin parempaa palvelua samalla kustannuksella ilman turhaa odottamista.

Palveluntarjoaja: Palveluntarjoaja voi leikata kustannuksia vastaavasti (koska heidän palvelimiaan ei käytetä enää niin paljon), ja laskea hintoja. Nykyisin näillä palveluntarjoajilla kaistakustannukset ovat hyvin merkittäviä. Koska kustannukset pienenevät, mukaan pääsevät pienemmätkin ja kansallisen tason toimijat ylikansallisten megakorporaatioiden lisäksi.

2) Latenssi

Voip/chat-yhteydet eivät tarvitse keinotekoisia välityspalvelimia vaan korkeintaan keskitetyn osoitekirjan. Yhteydet voivat olla täysin p2p, mikä kutistaa latenssia merkittävästi niin optimaaliseksi kuin mitä verkko voi tarjota. Tämä mahdollistaa sen, että palvelun voi tarjota hyvin pienillä investoinneilla ja kaupan päälle protokollan keskitetty vakoilu vaikeutuu.

3) Kontrolli

Esim. älykoteja yms. voi IPv6:lla lähtökohtaisesti ohjata suoraan ilman välikäsiä. Ylipäänsä omien laitteiden hallinta paranee kun laitteisiin saa yhteyden, kun aiemmin ei saanut (NAT) tai siitä sai maksaa itsensä kipeäksi.

4) Robustius ja hajauttaminen

Erilaiset nykyaikaiset p2p-protokollat pystyvät etsimään vaihtoehtoisia palveluntarjoajia. Periaatteessa yksityiset ihmiset voisivat esim. arkistoida ja deduplikoida toistensa tiedostoja. Esim.
https://www.cnx-software.com/2019/01/03/ipfs-p2p-i...
https://www.ripe.net/support/training/ripe-ncc-edu...

Verkkoinfran kuorma paikallistuu yleisesti ottaen ja keskusverkon ei tarvitse olla niin paisuteltu.

Kannattaa huomata, että 5G ei tarjoa näistä disruptiivisista teknologioista mitään - kaikki hyödyt tulevat IPv6:sta.

Käyttäjän marttiimmonen7 kuva
Martti Immonen

Minulla on mökillä 4g mokkula ja toimii moitteettomasti. Kun tulee pidempi sähkökatkos, mobiliitukiasemat hiipuu muutamassa tunnissa, koska akkujen kesto on rajallinen.sitten on yhteys poikki, ties kuinka kauan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset