Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Uraaniluotia etsimässä

  • Haddam Neck Nuclear Power Plant (Public Domain, Library of Congress)
    Haddam Neck Nuclear Power Plant (Public Domain, Library of Congress)

Kun raskas atomiydin, esimerkiksi uraanin 235-isotooppi hajoaa neutronin törmäyksen seurauksena kahdeksi kevyemmäksi atomiksi (krypton92 ja barium141), hajoamistuotteiden yhteismassa on hitusen pienempi kuin alkuperäisen uraaniatomin. Erotus vapautuu energiana fysiikan kuuluisimman yhtälön E=mc^2 mukaan. Samalla vapautuu neutroneja, jotka muihin U235-atomiytimiin osuessaan hajottavat ne. Jos U235-atomeja on riittävän tiheässä, tuloksena on ketjureaktio, jota käytetään sekä ydinaseissa että ydinvoimaloissa.

Muidenkin lopulta havahduttua ilmastonmuutoksen todellisuuteen meiltä vihreiltä on kysytty, miksi suhtaudumme niin kriittisesti ”päästöttömään” ydinvoimaan. Erityisesti muistellaan vuotta 2014, jolloin erosimme Kataisen hallituksesta, koska emme hyväksyneet sen päätöstä muuttaa Fennovoiman ydinvoimalupaa siten, että Rosatomista tulee Hanhikiven ydinvoimalan laitostoimittajana. Nykymaailmassa voisi moni muukin nikotella Suomen sähköhuollon sitomista venäläiseen valtionyhtiöön. Ja riittää hankkeessa nikoteltavaa muutenkin.

Pitäisikö Vihreiden siis kyseenalaistaa kriittinen kantansa ydinvoimaan? Ainakin Tieteen ja Teknologian Vihreät eli Viite on jo pitkään vaatinut, että ydinvoimaa tulisi verrata muihin energialähteisiin neutraalisti – ongelmia tietenkään unohtamatta.

Ydinvoima kun ei ole aivan niin puhtoista ja päästötöntä, kuten sen innokkaimmat kannattajat ajattelevat. Sekä uraanin louhinta ja rikastus että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ovat ongelmallisia. Uraanimalmiot eivät yleensä ole rikkaita, vaan malmia on louhittava todella paljon rikastettavaksi, ja luonnon uraanista vain 0,7% on fissiokelpoista U235-isotooppia. Eikä rikastusprosessi ole täydellinen, vaan sivukiveen jää uraania sekä sen hajoamistuotteita kuten toriumia ja radiumia, joka hajoaa radoniksi: Massiivisista sivukivikasoista ja jätevesialtaista ei saa päästä valumavesiä vesistöihin tai pohjaveteen.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen haastavuutta kuvaa hyvin se, ettei maailmassa ole vielä käytössä yhtäkään loppusijoituspaikkaa, vaikka ydinvoimaloita on ollut käytössä 1950-luvulta alkaen. Suomen Onkalosta on tulossa maailman ensimmäinen toimiva loppusijoituspaikka, kun se vuonna 2020 otetaan käyttöön.

Itseäni mietityttää eniten ydinvoiman vaatima yhteiskunnan vakaus. Yhteiskunnan voimalan ympärillä on toimittava sekä voimalan 50-70 vuoden käyttöaika että käytön jälkeen seuraavat reaktorin jäähtymiseen ja purkamiseen kuluvat vuodet tai vuosikymmenet. Jos Suomeen olisi maan itsenäistyessä rakennettu ydinvoimala, sen purkutyöt olisivat nyt loppusuoralla. Sen olisi pitänyt selvitä mm. talvi- ja jatkosodan pommituksista.

Voisiko ydinvoima olla avain Suomen hiilipäästöjen nollaamiseen? Olettaen siis, että ydinvoimalan rakentaminen onnistuu alle 19 vuodessa, minkä esimerkiksi Olkiluoto 3 näyttäisi vievän, jos viimeisin aikataulu pitää paikkansa, ja värinäonelmat saadaan ratkaistua. Meillä kun ei enää ole 20 vuotta aikaa vähentää ilmastopäästöjämme.

Vuonna 2017 Suomessa kulutetusta sähköstä noin neljännes tuotettiin kotimaisella ydinvoimalla. Yhtä paljon sähköä tuodaan ulkomailta. Jos Suomen neljän käytössä olevan ydinlaitosyksikön yhteenlaskettu nettosähköteho on 2779 MW ja Olkiluoto 3:n 1600 MW, voimme laskeskella, että Olkiluoto 3:n joskus valmistuessa kotimaisen ydinvoiman osuus Suomessa kulutetusta sähköstä olisi nykyisellä kulutustasolla vajaat 40%. Hanhikivi 1:n varaan en uskalla vielä spekuloida mitään.

Nämä siis perustuvat viime vuoden lukuihin. En ole edes yrittänyt ennakoida esimerkiksi liikenteen sähköistymisen tai energian tuhlauksen vähentämisen vaikutuksia tulevina vuosina.

Kuinka paljon Suomen sähkömarkkinoille ”mahtuu” ydinvoimalla tuotettua sähköä, vai haluammeko siirtyä sähkön nettotuojasta nettoviejäksi? Vesivoiman määrä pysynee ennallaan (17,1% v. 2017), tuulivoiman tuotanto kasvaa (5,6%), teollisuuden yhteistuotanto pysyy ennallaan tai kasvaa uusien sellutehtaiden myötä (10,7%). Pelivaraksi jää kaukolämmön yhteistuotanto (14,0%). Ei ihme, että viime aikoina on alettu puhua isompiin kaupunkeihin rakennettavista pienistä modulaarisista SMR-ydinvoimaloista (Small Modular Reactor), jotka tuottaisivat sähkön lisäksi kaukolämpöä.

Olen pohtinut modulaarisista pienreaktoreita omassa blogissaan. Perusongelmana on se, että niitä ei ole vielä markkinoilla. Ei ole tehdasta, josta voisi tilata 20 reaktoria kolmen vuoden toimitusajalla. Uuden reaktorikonseptin tuotteistus ei tapahdu hetkessä eikä muutamassa vuodessa.

Sama ongelma on esimerkiksi torium-sulasuolahyötöreaktoreissa, joiden moni toivoo ratkaisevan ydinvoiman ongelmat. Niitä ei ole vielä valmiina markkinoilla, eikä tule vielä moneen vuoteen. Olkoluoto 3 on hyvä muistutus siitä, miten haastavaa uuden reaktoritekniikan tuotteistus on. Harva tuli O3-päätöstä taannoin tehdessään ajatelleeksi, että kyseessä on uuden EPR-reaktorimallin prototyyppi, josta ei silloin vielä ollut edes kunnon piirustuksia.

Toinen kysymys on se, kuinka paljon kuluttajat ja teollisuus ovat valmiita maksamaan uusilla ydinvoimaloilla tuotetusta sähköstä. Vanhat kuoletetut ydinvoimalat tuottavat sähköä halvalla, mutta uusien laitosten rakentamiskustannukset ovat kohonneet niin korkeiksi, etteivät ne välttämättä enää pärjää markkinoilla ilman valtion tukea. Esimerkiksi Iso-Britannia on sitoutunut maksamaan Hinkley Pointiin rakennettavien EPR-reaktoreiden sähkön tuotantokustannusten ja markkinahinnan erotuksen, joka on ainakin sähkön nykyisillä hinnoilla huomattavan suuri.

Ydinvoima on varteenotettava työkalu taistelussa ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta hidas ja vuosi vuodelta kalliimpi. Ainakaan ydinvoima ei ole mikään uraaniluoti, joka ratkaisee meidän ilmasto-ongelmamme ilman, että meidän tarvitsee samalla korjata energiaa tuhlailevaa elämäntapaamme ja talouttamme, kunhan rakennamme lisää ydinvoimaloita. Sähkön kulutuksen vähentäminen on nopein ja tehokkain tapa vähentää sähkön tuotannon ilmastopäästöjä.

Joka tapauksessa sulasuolareaktoreita, hyötöreaktoreita ja SMR-reaktoreita kannattaa tutkia ennakkoluulottomasti. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkuu myös 2030-luvun jälkeen, kun päästöjen vähentämisen asemesta keskitytään hiilen sitomiseen ilmakehästä.

[bug fix: tietysti neutroneja eikä neutriinoja]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Kasvio on vihreiden tyylin poiminut irralleen maksimaaliset tapahtumat tai skenariot uraaninlouhinnan vaikutuksista, nopeiden reaktorien valmiudesta markkinoille ja ydinjätteen loppusijoitukasen ongelmista viitaten ettei missään maailmassa onkaloa lukuunottamatta ole ongelmaa ratkaistu

Tuosta ongelmasta Kasvio jättää kertomatta tosiasian että ei ole ratkaistu kun ensinnäkään ei ole kiire ja toisekseen jos polttoainejätettä ei käytetä uudelleen uusissa nopeissa reaktoreissa niin sen säilöminen ei aktiniidien erottamisen jälkeen ole mikään ongelma edes pintavarastossa ja aktiniidienkaan kanssa ei tavallista suljettavaa kallioluolaa kummempaa säilytystä tarvita. (Viite esimerkiksi Prof J.Lovelock-Gaia teorian luoja ja ehkä maailman tunnetuin energia auktoriteetti)

Uraanin tuotannon haitat ovat lopulta varsin pieniä ja erittäin paikallisisia. Kun kehitys vielä kehittyy päästään hyödyntämään paljon uraania yleisempää Toriumia ja ottamaan Uraaniakin vaikkapa merivedestä. Uraanipitoisuudsen köyhtymisellä taas ei juurikaan polttoainetaloudelle ole ratkaisevaa merkitystä kun sen osuus ydinvoiman koko kustannuksissa on hyvin pieni.

Mitä tulee taas kehitykseen niin Hinkley Point, jota ei kaiketi edelleenkään ole päätetty lopullisesti on äärimmäinen poikkeus koko kustannussysteemiltään. Sitä ei voi, kuten koko EPR tai OL3 juurikaan yleisvertailussa käyttää. Siihen voisi käyttää niitä lukumääräiseen reaktorivertailuun, jolloin EPR eli Hinkley Point suunnitelma, 2 reaktoria Ranskassa ja kaksi Kiinassa OL3 ohella ovat kaikki tuontyyppiset reaktorit eli korkeintain 7 kaikista sadoista maailman reaktoreista. Niille ei myöskään ydinvoiman tulevaisuus rakennu, vaan joko nopeille-(Prism) tai sulasuolareaktoreille.

Myös kaukolämpöön on jo yli 400 MW laitoksia työn alla Kiinassa ja niitä voitaisiin erinomaisen helposti sijoittaa Helsingin kaupunginkin alueelle siinä missä olematonta suojavyöhykettä tarvitsevia moderneja moduulireaktoreita.

Viitsin kirjoittaa nämä tasapainottavat kommentit vain siksi, että meillä Suomessa on vallassamme aloittaa merkittävä oma voiman-ja applikaatiotuonto ydinvoiman erilaisten mahdollisuuksien puitteissa. Uraaniakin meillä riittäisi sadoiksi vuosiksi ja Toriumia noin kolme kertaa enemmän

Voisimme helpostikin ottaa kehittäjän roolin ja sen mukanaan tuoman globaalin bisneksen vaikka kaupunkien moduuliydinvoimaan perustuvaan kaukolämpö bisnekseen kaikkine lisälaitteineen

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tasapainottavat kommentit? Aika labiiliahan tuo on. Vastaväitteesi ovat pääasiassa jossittelua. Voisit muuten edes blogistin nimen kirjoittaa oikein.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Hyvä on. Poistan virallisesti blogistin nimeen lipsahtaneen O kirjaimen, kun se on ilmeisesti itse asiaa tärkeämpää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mihin perustat väitteesi että Hinkley Point olisi äärimmäinen poikkeus? Miksi kukaan rakentaisi äärimmäisiä poikkeuksia?

Mielestäni uskottavampi selitys on, että kustannukset on kerrankin arvioitu realistisesti. Nimittäin ydinvoimaprojekteissa yli kaksinkertaistuneet kustannukset ovat olleet sääntö, eivät poikkeus.

Tähän artikkeliin kerättiin tiedot 180 ydinvoimahankkeesta. Käytännössä kaikki projektit (97,2%) ylittivät budjettinsa. Kustannusylitysten mediaani oli huikea, 117%.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/...

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Sinun pitäisi se jonkinlaisena energiaan liittyvänä keskustelijana tietää ilman minun kertaamistani. Jo kerroin että sen tyyppisiä reaktoreja on 7 suunniteltu joista Hinkley edelleenkin tietääkseni vain suunnitelma kahden EPR reaktorin osalta
Hinkley suunnitelman koko rahoitus poikkeaa muista ydinvoimalaprojekteista ja myös siltä osin, että sille ennakkoon esitettiin täysin epärealistista ja lähes tuulivoiman tavoin ylimitoitettua ja perusteetonta syöttötariffia, mikä jo sellaisenaan nosti Hinkley elinkaarilaskennan hinnan kolminkertaiseksi todellisesta ydinvoiman tuotantohinnasta
Se että lähes kaiki ydinvoima-ja muut vastaavan kokoiset projektit ylittävät kustannusarvionsa jossain mitassa on täysin normaalia. Samoin kuin lipeämiset alustavissa aikatauluissa. Ihan esimerkiksi Berliinin lentokenttä on livennyt toimitusajassa jo runsaat 10 vuotta ja kustannusarviossa yhden OL 3 verran. Sekin kuitenkin juuri viittamani ääripoikkeus joita niitäkin joskus tapahtuu.
Jos pysytään normaaleissa vaatimuksissa ja edes jonkin verran tunnetuissa sarjatuotteissa niin poikkeuksetta sekä toimitusajat, että kustannukset pysyvät kohtuullisessa marginaalissa

Voitaisiin myös haluttaessa kerätä artikkeli sellaisista ydinvoimahankkeista mitkä ovat toteutuneet sen kohtuullisen hinta ja aikamarginaalin puitteissa. Tai artikkeli viiveistä ja hinnannousuista vastaavankokoisissa teollisissa tai infraprojekteissa

Mutta jos leimautuu subjektiivisesti jonkun asian vastustajaksi niin ei ole tarvetta edes diplomi-insinöörin tutkintoon löytääkseen ja valikoidakseen omaa asiaansa tukevia tilastotietoja, joilla ei lopulta ole asiakokonaisuudelle suurtakaan merkitystä vaan pikemminkin luonnollista

Osan ongelmaa tiedän johtuvan siitä, että vihreiden ja tuulivoimapropagoijien vaikutus on hidastuttanut ydinvoimaloiden jatkuvaa tuotantoa ja siten osin aiheuttanut projekteille viivästymistä kun osaamisketjua on katkottu

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Ydinvoimabisnes ansaitsisi parempia puolustajia. Anybody? Kun lähtötaso on tuo, niin ei luulisi olevan vaikeaa.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen Vastaus kommenttiin #8

Sattuisiko itselläsi olemaan jotain ehdotettavaa muuta kuin niiden tallominen, joilla jotain viestittävää on!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

En löytänyt pitkästä kommentistasi vastausta kysymykseeni.

Jos Hinkley Pointiin luvattu syöttötariffi on ylenpalttinen oikeisiin kustannuksiin nähden, kuten sanot, niin miksi siellä ei riemusta kiljuen jo olla pystyttämässä sitä voimalaa?

Mihin sitäpaitsi mahdat viitata leimallisella vastustajalla? Minä ainakin kannatan kaikkia päästöttömiä tapoja tuottaa sähköä. Mutta pitää voida myös keskustella siitä, mikä on kunkin tuotantotavan todellinen hinta.

Ari Ohvo

Yksityisautoilu on Vihreille kirosana. Ilman yksityisautoilua kuitenkaan ei elämä maaseudulla ole mahdollista koska monin paikoin julkinen liikenne on syrjäseuduilla myytti. Hybridi ja sähköautot ovat ainoa mahdollinen lyhyen aikavälin tapa vähentää yksityisautoilusta tulevia päästöjä. Kaikki ihmiset eivät voi asua kaupungeissa kerrostaloissa vaan myös maaseudulla tulee vastaisuudessakin asumaan ihmisiä sillä jonkun pitää vähintäänkin hoitaa maanviljely. Luomuruokakin pitää tuottaa maaseudulla. Koneet eivät tee kaikkea.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Maaseudullekin kelpaisi hyvin ydinvoima ja olisi toteuttamiskelpoistakin voimaa tarjolla.
Mitä tulee liikenteeseen, niin paras voima maaseudulle on kuitenkin metaaniin perustuva liikenne eikä sähkö-tai hybridiliikenne.
Mikään paikka ei ole parempi biokaassun tuottamiseen kuin maaseutu ja sen karjataloustilat. Metaanit eri tavoin tarjoiltuna taas mahdollistavat halvan ja helpon uusien ajaneuvojen tuottamisen tai vanhojen konversion metaanilla toimiviksi.
Päästöt putoavat heti noin 30% per ajoneuvo, mikä on mittava pudotus. Ensimmäisenä putoavat pahimmat pienhiukkaset
Sähköauto kuolee jo siihen että vähänkin sellaista kalustoa lisättäessä loppuvat litium ja koboltti akkuihin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ohvon ennakkoluuloja tursuttava kommentti on typerä ensinnäkin, koska se ei liity mitenkään blogin aiheeseen, eli ydinvoimaan. Ja toisekseen myös siksi, että juuri Jyrki Kasvi on monesti todennut, että yksityisautoilu tulee kyllä jatkossakin olemaan osa Suomen liikennejärjestelmää varsinkin haja-asutusalueilla.

Mitä metaaniin tulee, niin se kannattaa polttaa voimaloissa hyvällä hyötysuhteella ja tuottaa sähköä eikä surkealla hyötysuhteella polttomoottoreissa.

Tapio Hurme

Hyvä, että vihreät edes mainitsee sulasuolareaktorin (Thorium). Tämähän oli se alkuperäinen ydinvoima, joka kuopattiin USA:ssa kun sellaisesta reaktorista ei saa ydinpommeja. Siksi siirryttiin Uraanimalmiin. Mikko Toivoselta hyvä huomio Pohjois-Suomen Throriumvaroista. Kiitos!

Tietääkseni Intia rakentaa (ellei ole jo rakentanut) maailman ensimmäistä Thoriumreaktoria.

Hyvin vähälle huomiolle ilmastomuutoksen torjunnassa on jäänyt ns. biohiili, jota saadaan biomassaa pyrolysoimalla (ei siis polttamalla). Pyrolyysikasut poltetaan energiaksi (mieluiten polttokennoissa sähköksi vrt. Wärtsilä) ja (kauko)lämmöksi: Peltoihin ja metsiin kynnetty biohiili sitoo satoja vuosia ilman hiilidioksidia lisäkasvuksi paljon enemmän mitä pyrolyysikaasujen polttamisesta syntyy hiilidioksidia. Energiaa riittäsi lähes tuhanneksi vuodeksi samalla kun Suomi olisi hiilinielu.
Herlin pyrkii valjastamaan 10.000 maatilaa biohiilen etujen osoittamiseksi Kuitian eli Quidjan kartanossa Paraisilla.

Kirjoitin tästä yli 10 v. sitten kun kokeemme biohiilellä valmistuivat Ville Niinistön blogin vastaukseen koskien turpeen käyttöä. Mitään ei ole tapahtunut (Ville ei edes vastannut ymmärtäneensä), sitten Herlin tarttui asiaan.

Oli niin tai näin, Thoriumvoimala tai varsinkin biohiili ovat suhteellisen helppoja ratkaisuja ilman ydinpelotteita. Uraani tarkkailuun.

Muitakin vaihtoehtoja on esim. ST1:n demonstroima geoenergia. Maailmalla jo laajasti käytössä, vaikka öljy-yhtiöt vastustavat geovoimaloiden poraamista.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Suositukset, että vihreä poliitikko suhtautuu ydinvoimaan melko neutraalisti.
Ilmastopolitiikassa maiden väliset päästövertailut tehdään usein muutoksina johonkin vuoden 1990 tasoon. Tällöin Ranskan ja Saksan välillä ei näy isoa eroa. Mutta jos katsotaan absoluuttia päästölukemia, niin Ranskassa sähköntuotannon CO2-päästöt ovat n. 10% tasolla kilowattituntia kohti Saksaan verrattuna. Syynä tähän on Saksan uusiutuvaksi uskottuun ruskohiileen pohjaava Energiewende-politiikka ja Ranskan ydinenergian käyttö. Eli kyllä ydinenergiavaihtoehtoa on syytä harkita, jos halutaan pitää CO2-päästöt pieninä. Saksan hölmöä esimerkkiä ei taas kannata seurata.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vihreät aina unohtavat, jotta hyviä asioita varten pitää tienatakin. Suomihan on maailman parhaita paikkoja ydinjätteelle. Sitäpaitsi Venäjä ei uskalla pommittaa meitä, jos hirveä laskeuma uhkaa :-)

Suomi voisi hyvin myydä sähköä Saksaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tämä kirjoitus on taas täynnä täydellistä asiantuntemattomuutta.

Uraanikaivos, yleensä ISL, ei ole enää avokaivos, vaan liuotusmenetelmällä tuotettu. Raakkukasoja ei siis tule samaan malliin kuin esim. Talvivaarassa. Energiatiheys taas on sitä luokkaa, että ämpärillinen polttoainetta vastaa 120 junanvaunun hiilikuormaa tai 150 vaunun pellettikuormaa. Ämpärilliseen polttoainetta vaaditaan yksi tonni uraania.
Suurempi ongelma on uusiutuvien vaatimat hi-tec metallit. Ne on todella vaativia kaivaa ja kiinalaiset kaivaa sitä avokaivoksissa ja sotkee kaiken.
Ydinpolttoainetta voi rikastaa uudestaan vähin vaivoin, koska pwr polttaa siitä vain vajaa 10%. Kokonaan uutta ei siis tarvitse aina tehdä.

"Jätteen" säilytys taas ei ole mikään triviaali juttu. Sveitsinkin 45 vuoden korkea-aktiivinen jäte mahtuu yhteen pieneen halliin helposti. Uraani ja plutonium liukenee todella huonosti joten pohjavedet ei iso juttu ole. Lisäksi vesi on hyvä säteilysuoja, joten isoa alaa ei pilaannu. Säilytetäänhän "jätettä" ensimmäiset 40 vuotta uima-altaassa.

Hinkley, huoh.
Silloin kun Hinkleystä päätettiin, Englannin tukijärjestelmä oli ihan toisenlainen. Silloin maatuuli oli jotain £110 ja merituuli £140 ja aurinko joku £250-300 subsidi-hinnoiltaan. Lisäksi niillä oli monta mutkaa laskea koko systeemi ja esim. jos pörssi menisi yli sovitun hinnan, niin tuottajat joutuu maksamasn takasinpäin ylimenevän osan.
Se ei ole mitenkään vertailukelpoinen muun maailman hintaan.

OL3 on ydinvoimala, se ei ole ydinvoimalat. Sen pitkä rakennusaika perustuu moneen asiaan. Se ei siis ole ydinvoima-ongelma vaan Suomen poltiikasta johtuva.
Maailmalla valmistuu voimala 5 vuodessa kivenmuurauksesta, kun on kokemusta, sarjatyö, ei uusi kokeilu eikä jumalatonta vääntöä siitä, tuleeko lupa vai ei.
Tänä rakennusaikana, Suomi on saanut aikaiseksi erittäin anteliailla tuilla 6twh/a uusiutuvaa sähköä, OL3 tulee tekemään 12twh/a. Uusiutuvan elinkaari on 25vuotta keskimäärin, OL3 rakennetaan 60-80 vuodeksi.

Tänä päivänä tuulivoimaa saa noin saman verran vuosittaista tuotantoa kuin ydinvoimaa samalla investoinnilla. Ero tulee elinkaaressa, eli jos rakennetaan 10twh/a, niin elinkaariensa aikana tuulivoima tekee 250twh ja ydinvoimala 600-800twh. Eli tuulivoima joutuu kirimään vielä aika paljon.

https://www.google.fi/search?q=nuclear+lifetime+em...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Miten ja minkä verran Suomen politiikka on syypää OL3:n viivästymiseen?

Ydinvoima näyttää vaan olevan aika kehnoa bisnestä. Mitäköhän kuntien energialaitokset joutuvat maksamaan Mankala-sähköstään, jos sitä nyt joskus Hanhikiveltä edes alkaa tulla? Kuinkahan moninkertainen sen hinta niille mahtaa olla verrattuna senaikaiseen Nordpoolin hintaan?

Ydinvoimaa viagrakseen tarvitsevat eivät muuten koskaan kommentoi mitään järkevää Fennovoiman Kreml-kytkennöistä, se on heille kummallinen tabu.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Areva ei ymmärtänyt Suomalaista virkamieskoneistoa. Miten pedantteja täällä ollaan, koska pienintäkään pahaa sanaa ei saa tulla.
Pelkästään kulut luvasta ja papereista on suunnattomat.

Ydinvoima on kumminkin ainoa mitä rakennetaan yksityisellä rahalla. Fenno lupaa alle 50€/MWh. Se että tuulivoimaa saa satunnaisesti 30€/MWh ei merkitse sen rinnalla että kalliimpaa saa aina. Ennustettavuudella ja jatkuvalla tuotannolla on arvonsa. Ja kuten ylempänä selitin, niin investointi jaettuna kokonais-twh, udinvoima on halvin.

Vaikea sanoa tulevaisuuden hinnoista, sijoittajilla lienee paremmat asiantuntijat kuin me.

Mitäs niistä kytkennöistä on sen enempää sanottava, kuin Loviisa 1 ja 2. Siellä ne puksuttaa Rosatomin avustamana vielä pitkään. Ite oon vähän huono näissä salaliittoteorioissa, niin en nyt osaa sanoa mitä Kreml yhteydestä sen enempää merkitystä. Kukas nyt Putesta tykkää, mutta jos se olisi aina argumentti, niin sangen yksin täällä istuttaisi, maailma kun on täynnä epäilyttäviä johtajia. Urban, Kim, Putte, Ronald Dumb, Merkel, Silvia Belugoni ym ym.

Toimituksen poiminnat