Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Degrowth vai talouskasvu?

  • Creative Commons 2.0 Generic Attribution pasa47 at https://www.flickr.com/photos/53301297@N00/14486751845
    Creative Commons 2.0 Generic Attribution pasa47 at https://www.flickr.com/photos/53301297@N00/14486751845

Homo sapiens on yksi niistä harvoista eliöistä, jotka ovat toiminnallaan radikaalisti muuttaneet tätä planeettaa.

Siinä missä syanobakteerit 3,5 miljoonaa vuotta sitten vapauttivat ilmakehään happea ja loivat edellytykset eläinten kehitykselle, me olemme toiminnallamme nostaneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 45 prosenttia. Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli esiteollisella ajalla noin 280 miljoonasosaa tilavuudesta, viime vuonna se oli jo 405 miljoonasosaa.

45 prosenttia! Pian kolmannes ilmakehän hiilidioksidista on ihmisten ilmaan päästämää. Ilmastonmuutoksessa ei tosiaan ole kyse mistään pienistä muutoksista ilmakehän koostumuksessa.

Moni ajattelee, että ainoa tapa selvitä ilmastokriisistä ja ylipäätään palauttaa ihmisen ja luonnon tasapaino on globaali talouslasku, degrowth. Degrowth-ajattelussa on kuitenkin kaksi ongelmaa.

Degrowth lähtee oletuksesta, että talous ja teknologia ovat vakaita ja vakioita ja siten hienosäädettävissä ilman, että mikään muu muuttuu.

Teknologia on kuitenkin aina kehittynyt ja jatkaa kehitystään kiihtyvällä tahdilla. Monia meidän 10 vuoden kuluttua päivittäin käyttämiä palveluista ja laitteita ei ole vielä edes keksitty. Teknologian kehitystä on mahdotonta pysäyttää ilman koko ihmiskunnan lobotomiaa. Luonnonlait vain odottavat löytäjiään ja hyödyntäjiään. Jos jonkin teknologian tutkimus kielletään yhdessä paikassa, sitä kiinnostavampi tutkimuskohde siitä tulee muille.

Teknologinen kehitys kiihtyy eksponentiaalisesti, koska se etenee korkoa korolle periaatteella. Tunnetuin esimerkki tästä on ns. Mooren laki, joka on pitkään kuvannut tietotekniikan suorituskyvyn eksponentiaalista kasvua.

Tälläkin hetkellä on tutkimus- tai tuotteistusvaiheessa kymmeniä radikaaleja teknologioita kvanttitietokoneista geenimanipulointiin ja aivot-tietokone-liittymistä keinolihaan. Tekniikan kehitystä ja siitä seuraavaa työn tuottavuuden kasvua ja siitä seuraavaa talouden kasvua on käytännössä mahdotonta pysäyttää, mutta sen suuntaa voi yrittää hieman ohjata esimerkiksi verotuksella ja tutkimuksen julkisella rahoituksella.

Jokainen uusi teknologia avaa uusia mahdollisuuksia seuraaville läpimurroille. Esimerkiksi CRISPR/cas-geenimanipulointitekniikka ei olisi mahdollista ilman pitkälle kehittynyttä tietotekniikkaa. Ja kun CRISPR/cas on laajassa käytössä, se avaa taas uusia ovia. Esimerkiksi tomaatin jalostaminen alkumuodostaan nykyisen kaltaiseksi tuotantokasviksi kesti CRISPR/cas-tekniikalla kolme vuotta, kun se perinteisin menetelmin kesti kolme tuhatta vuotta. Kuinka hyviä hiilen sitojia esimerkiksi pajusta, saniaisista tai levistä olisi mahdollista jalostaa samalla menetelmällä? Ainakin levien perimää tutkitaan ja muokataan jo kiivaasti.

Ja mikä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeintä, teknologian murrokset muuttavat aina radikaalisti myös talouden ja yhteiskunnan rakenteita. Ja se on meille ihmisille se vaikein rasti. Kannattaa käydä esimerkiksi Teotihuacanissa Meksikossa. Siellä näkee, millainen yhdyskuntarakenne syntyy ilman hevosia, kärryjä ja autoja. Miltä meidän kaupunkimme näyttävät, kun liikenneverkot on optimoitu robottiliikenteen tarpeisiin?

Minua voi perustellusti syyttää teknologiauskovaiseksi, sillä olen vahvasti siinä käsityksessä, että vain teknologian hyvin nopea kehitys pystyy muuttamaan talouden ja yhteiskunnan rakenteita riittävän nopeasti, että sillä ehtii olla merkitystä ilmastomuutokselle. Ja se tarkoittaa radikaalia talouskasvua, niin radikaalia, että siihen väistämättä liittyy merkittäviä yhteiskunnallisia häiriöitä. Kokonaisten teollisuudenalojen katoaminen ja miljoonan suomalaisen ja miljardin ihmisen uudelleenkouluttaminen uusille aloille ovat kuitenkin pieni hinta siitä, että meillä on edes mahdollisuus jättää jälkeemme muuta kuin mielenkiintoisia raunioita.

Teknologimurros ei tarkoita, ettei ihmiskunnan pitäisi samalla tehdä myös perinteisin keinoin kaikkea mahdollista vähentääkseen ilmastopäästöjä ja kasvattaakseen hiilinieluja, vähentääkseen lentämistä, vähentääkseen lihan osuutta ruokavaliossa, ennallistaakseen turvesoita, istuttaakseen metsiä, ... Emme voi vain istua käsiemme päällä ja luottaa, että teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen meidän puolestamme. En kuitenkaan uskalla laskea ihmiskunnan tulevaisuutta sen varaan, että kaikki seitsemän ja puoli miljardia ihmistä ryhtyvät lähivuosina vegaaneiksi ja innostuvat dendrologiasta.

Toinen degrowth-ajattelun ongelma on ihmisluonto. Ihmiset haluavat itselleen tai ainakin lapsilleen paremman tulevaisuuden vaikka muun ihmiskunnan kustannuksella. Ihmiselle ei riitä, että hänen lapsenlapsilleen on luvassa lämmin makuusali ja särkikeittoa kerran päivässä, vaikka vaihtoehtona olisi ekosysteemin romahtaminen ja ihmiskunnan väkiluvun putoaminen murto-osaan nykyisestä.

Aina kun ihmisten usko tulevaisuuteen on alkanut horjua, yhteiskunnat ovat muuttuneet epävakaiksi, ja populistien ja ääriliikkeiden suosio on noussut. Weimarin tasavallan demokratian tuho 1930-luvun laman kurimuksessa on tästä tunnetuin esimerkki, mutta ei ainoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Trumpin kannatus on ollut erityisen suurta taantuvilla, toivottomilla hiilikaivospaikkakunnilla, joiden asukkaat yksinkertaisesti kieltäytyvät uskomasta menneisyytensä olevan mennyttä: Make coal great again!

Populistit ja heidän kannattajansa eivät tunnetusti ole koskaan suhtautuneet ilmastonmuutokseen kovin vakavasti.

Vallankumoukset alkavat nimenomaan tulevaisuudenuskonsa menettäneistä nuorista aikuisista. Siksi heille on esimerkiksi Suomen historian kipupisteissä tarjottu maata (Torpparilaki 1918 ja Maanhankintalaki 1945) viljeltäväksi ja rakennettavaksi, jotta he kokisivat voivansa tehdä itse työtä oman ja lastensa tulevaisuuden hyväksi.

Uskoakseni radikaalin digitalisaation mahdollistama nopea talouskasvu on ainoa mahdollisuus sosiaalisesti kestävällä tavalla löytää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen tarvittavat voimavarat ilman, että ihmisten elintason lasku vaarantaa yhteiskuntarauhan. Tarkoitan vastavaa tuottavuusloikkaa kuin höyry ja sähkö tuottivat sillä erolla, että tällä kertaa meillä ei ole vuosikymmeniä aikaa taistella tuottavuusloikan hedelmien jaosta.

Vaihtoehtoina on ylhäältä ohjattu globaali ilmastokriisitalous valvontakoneistoineen tai ympäristötuhon laukaisema uskonnollinen ekoherätys autorovioineen, enkä pidä kummastakaan ajatuksesta.

Joka tapauksessa on muistettava, että digitalisaation leipomalla tuottavuuskakulla on tällä kertaa vanhojen tuttujen eli pääoman (investointien tuotot), työntekijöiden (palkat, työajat) ja kuluttajien (hinnat, laatu) lisäksi myös neljäs, iso lautanen: ilmastonmuutoksen torjunta ja sopeutuminen.

Nyt on viimeinen hetki aloittaa nelikantaneuvottelut digitalisaation tulonjaosta. Niihin verrattuna Suomen kiky-säädöt irtisanomislakeineen ovat triviaali sormiharjoitus. Iso-Britanniassa I teollinen vallankumous johti lähes sisällissotaan. Verotus, koulutus, työmarkkinat, sosiaaliturva, kaikki on mietittävä uudelleen, ja kaikkien on saatava digitalisaatiosta oma reilu osuutensa, jotta myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen ollaan valmiita osoittamaan sen vaatimat voimavarat.

[Korjaus klo. 21. Nolo moka, veivasin tuota 45%-kohtaa etsien purevaa särmää ja siihen jäi prosentin asemesta prosenttiyksikkö.]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nyt on 0.045 %, ennen oli 0.028%. Muutos 0.017 prosenttiyksikköä. Jos se olisi 45 prosenttiyksikköä, pitoisuus olisi 45.028%, eli vähän tunkkaista.
Jos pitoisuutta haluaa alentaa, se pitäisi ehdottomasti tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kaikki muu kasvattaa kulutusta ja lisää päästöjä, vaikka jossain nimenomaisessa kohteessa laskennalliset päästöt alentuisivatkin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kasvi laskenee muutoksen alkuhetken tasoon eli
((0,000405-0,000280)/0,00028) * 100% = 45%

Tällöin tuo 45 prosentin kasvu suhteessa alkuperäiseen pätee. Ei toki siis tuolla tavalla kuin esität.

Toki oli aika epäselvästi ja tulkinnanvaraisesti ilmaistu...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Eihän tässä laskennassa ole mitään ideaa. Vain osuus koko ilmakehästä on merkityksellinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

Kyllä se samalla kuvaa kuinka suuri muutos on ollut alkuperäistasoon verrattuna. Loppupelissä toki absoluuttinen arvo ratkaisee, mutta tuo kuvaa yhdellä tavalla muutoksen suuruutta ko aikavälillä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Niin. 45 prosenttia, ei 45 prosenttiyksikköä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun kasveilla on soluhengitys, ne hengittävät hiilidioksidia ilmakehään ja fotosynteesin avulla ne ottavat hiilidioksidia ilmakehästä. Lisääntyneen fotosynteesin avulla esim. vehnän satotasot ovat nousseet 1900-luvulla 1000 kg/ha => 5000 kg/ha keskimäärin, ja kun tuo hiilidioksidi joka fotosynteesissä tarvitaan kiertää ilmakehän kautta, niin hiilidioksidin määrä ilmakehässä on täytynyt myös nousta suhteessa jonkun verran, sanotaan kolmanneksen.

Kuinka tyhmää porukkaa vihreissä on vai onko kuitenkin niin, että tämä asia on ymmärretty, mutta halutaan vedättää linjassa agendan mukaan.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tässä päästään juuri siihen asian ytimeen. Kun vihertyy, niin hiilenkierto kasvaa ja se näkyy CO2 pitoisuuden kasvuna.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suomen todellista nettopäästöä ei varmaan tiedä erkkikään, mutta jos oletetaan sen olevan 20 miljoonaa co2-tonnia, se tarkoittaisi noin 60 grammaa co2:a neliömetrille tai 600 kg hehtaarille (tai 16.4 grammaa / 164 kg pelkkää hiiltä).

Tuon verran siis pitäisi hiilidioksidin sitoutumista lisätä, jos haluaisi kulutusta pienentämättä saavuttaa nollatilanteen. Ei tuossa nyt kovin kummoinen viherpeukalo tarvitsisi olla, jotta onnistuisi.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Löytyykö jotain lähdettä että vehnän satotason noussut juuri hiilidioksidin ansiosta, minusta tuntuu että myös lannoitteilla olisi osuutta asiassa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vehnää koskien löytyy vähemmän tietoa, satotasojen arvellaan nousseen enemmänkin osaamisen kautta, kts. linkki, https://academic.oup.com/ajae/article-abstract/100...

Noin yleisemmin ilmakehän hiilellä (Ca) on ollut positiivinen vaikutus vihertymiseen.

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/1...

"We show a persistent and widespread increase of growing season integrated LAI (greening) over 25% to 50% of the global vegetated area, whereas less than 4% of the globe shows decreasing LAI (browning). Factorial simulations with multiple global ecosystem models suggest that CO2 fertilization effects explain 70% of the observed greening trend, followed by nitrogen deposition (9%), climate change (8%) and land cover change (LCC) (4%). CO2 fertilization effects explain most of the greening trends in the tropics, whereas climate change resulted in greening of the high latitudes and the Tibetan Plateau."

http://www.nature.com/articles/nclimate3004

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #18

Suomen osalta hiilidioksidipitoisuuteen on vaikutusta lähinnä puiden ja ehkä soiden kasvulla.

Tuon mukaan pitoisuuden kasvattaminen tasolle 0.05% lisää männyllä fotosynteesin nopeutta noin 30% ja paksuuskasvua hieman yli 60%.

https://docplayer.fi/14486728-Metsapuiden-kasvu-ja...

Jo toteutunut pitoisuuden nousu selittää todennäköisesti metsien voimakkaan kasvun lisääntymisen viime aikoina (siis sen osuuden jota metsänhoidolliset toimenpiteet eivät selitä). Esimerkiksi Lapissa pelkkä viime vuosien "ylimääräinen" kasvu sitoo sattumoisin vuodessa saman määrän hiilidioksidia mitä kaikki Suomen henkilöautot yhteensä päästävät.

Itsekorjaavat mekanismit siis ovat Suomen osalta olemassa ja ne toimivat. Muualla voi olla vähän heikompi tilanne. Riskit liittyvätkin lähinnä siihen, laukaiseeko muutos jotain hiilidioksia tai metaania nopeasti vapauttavia, uusia prosesseja. Jos näin käy, niin silloin tasapainotila saavutetaan hiukan pidempää ja kivisempää reittiä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Kyllä, kun yrittää aistia sitä tunnelmaa maailmalta, mikä liittyy odotuksiin tulevaisuuden suhteen, ne eivät ole yhtä positiivisia kuin Suomen osalta ovat, niinkuin oikein esität.

Tuohon mitä mainitsit voisi vielä lisätä maatalousmaan osalta sen tosiasia, että meidän maatalous ei ole ehtinyt kuluttanut yhtä paljon maaperää kuin mitä muualla suurissa viljanviljelyalueilla on tapahtunut, kts. linkki, https://www.nrcs.usda.gov/wps/portal/nrcs/detail/s...

Nyt kun palataan tähän blogiin, on mielestäni ihan perusteltua luoda tulevaisuudenuskoa teknologian kehityksen osalta. Huolenaiheet maailmalla liittyvät lisääntyvän väestön ruokintaan kun satotasot suurissa viljanviljelyalueilla ovat kääntymässä laskuun.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Jalostuksellakin lienee tässä oma roolinsa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #39

Kyllä, nyttemmin on lisäksi yritetty tehdä riisistä C4 kasvi, kun riisi on C3 kasvi ja C4 kasvi olisi huomattavasti tehokkaampi fotosynteesin suhteen.

Sokeriruoko ja maissi ovat C4 kasveja ja jotkut rikkaruohot.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse näen asian niin, että ihmiskunnan selviytyminen vaatisi radikaaleja muutoksia yhteiskuntajärjestykseen. Omistusoikeutta pitäisi miettiä uudestaan.

Sen lisäksi tarvitaan jotain... yhteiskuntamallinnusta ja eri asioiden optimointia. Tietotekniikasta ei hyödynnetä lähelläkään kaikkea potentiaalia miten voidaan laskea eri asioihin optimaaliset ratkaisut.

Lähes kaikki digidigi vouhotus mitä nytkin on, oikeasti sellaista mihin ollut edellytykset 90-luvulla. Siinä vaan ollut valtavasti viivettä siirtää teknologiaa käyttöön. Mekanismikin nähdään suomessa helposti tässä kun olennaisia muutoksia tehdään yritysten sukupolven vaihdosten yhteydessä tai sitten ollut tätä osaamisen ulkoistamispölhöilyä.

Ja tuosta omistusoikeudesta, historiasta nähdään tämä kun rikkaat jotka ovat vallassa, reagoivat yhteiskunnan romahdukseen liian myöhässä kun heidän ylellistä elämää se ei hetkauta vaikka muut ihmiset ympärillä syövät kynsiään. Asioihin reagoidaan aivan myöhään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kuten toisessa postauksessani totesin, Jyrki Kasvin kaipaamaa teknologian kehittymistä ei kannata jäädä odottelemaan, vaan ilmaston parantamiseksi olisi toimittava heti. Sama koskee oikeastaan myös yhteiskuntajärjesyksen muuttamista. Voi olla, että uusi aika vaatii myös joitain uusia yhteiskunnallisia rakenteita ja tapoja, mutta ilmaston pelastamisoperaatio pitää kyllä suunnitella niin, että se voidaan toteuttaa jo nykyisten yhteuskuntarakenteiden avulla. Muuten jäämme ehkä odottelemaan ikuisiksi ajoiksi.

Ensimmäinen yhteiskuntajärjestyksen kohta, jossa katson muutoksia ehkä tarvittavan, on mahdollinen tarve luopua joistain vapaakauppasopimuksista siksi, että jotkut maat ottavat askeleita ilmastonsuojelun suuntaan ennen toisia, ja tämän seurauksena pitää käyttää tulleja estämään hiilivuoto ja ilmastoa suojelevien maiden talouden romahtaminen kilpailukyvyn menettämisen seurauksena (fossiilisten vapaan käytön rajoittaminen heikentää väistämättä kilpailukykyä).

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kaikki rintamat, kun avetaan, niin jotain voidaan saada aikaiseksi. Tekemisen meininkiä pitää olla. Ei ole kivaa vain odotella tumput suorana, koska se viimeinen sammuttaa valot.

Se on vaan niin ikävää, että mitä enemmän me kasvatamme vihreetä, niin sitä enemmän syntyy luontaisesti hiilidioksiidin alkuainetta, eli hiiltä.

Parempi on, kun käytämme yhä vaan niitä energialähteitä meillä on puolivalmiina öljynä ja hiilenä. Ne on aikoinaan Telluksessa rakentuneet silloisesta floorasta ja faunasta. Me ihmispolot olimme vaan niin terhakoita lisääntymään ja sen lisäksi geeneissämme oli kaamea himo ylikuluttamiseen. Nyt se kaikki hauska on ohi ja pakkolait astuvat kehiin.

Todennäköisimmin meidän Telluksemme hoitaa hommat omin käsin. Tulevat (myös olevat) ilmastomuutokset hävittävät puolet maapallon väestöstä ja samalla kaatuu ylikulutuksen alttarit. Jäljellejäävistä ihmisistä kehittyy kuljeksivia heinäsirkkalaumoja etsimässä omaa eldoradoaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #41

Meillä on tosiaan huomattavaa taipumusta lisääntyä ja ylikuluttaa, ja myös olla luopumatta mistään saavutetuista eduista, vaikka järki sanoisi toisin.

Kaikki lait ovat oikeastaan pakkolakeja. Lakien syntyä voi kuitenkin pitää positiivisena asiana. Jossain vaiheessa joku keksi asettaa lain tai säännön, että toisia ihmisiä ei saa tapaa. Ikävä rajoitus niille, joita toiset ihmiset ärsyttävät. Mutta loppujen lopuksi asia toimi kaikkien eduksi. Samalla tavalla tulevat sukupolvet tuskin pitäisivät sitä järjettömänä päätöksenä, jos me nyt päättäisimme lopettaa fossiilisen polttoaineiden massiivisen käytön.

Sellainen tekninen huomautus, että maan allta kaivettavan hiilen polttaminen hiilidioksidiksi ilmakehään on paljon ongelmallisempaa kuin jo jatkuvassa kierrossa olevan hiilen (kuten biomassa) polttaminen. Näin siksi, että pitkällä tähäimellä vain tuo ensimmäinen lisää ilmakehän kierrossa olevan hiilen määrää.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #45

Olen osittain samaa mieltä kanssasi fossiilisista aineista energian kehittämisessä näinä aikoina. Pakko niitä on kuitenkin käyttää erinäisiin muihin tarpeisiin joita ilman me immeiset olisimme vielä suuremmissa ongelmissa.

Poltellaan niitä fossiileja sitten, kun taas tulee niin kylmää, ettei millään muulla saada tupaa lämpimäksi. Ei taida mun aikana näin käydä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #48

Lämmityksen osalta ongelmia ei pitäisi tulla. Yksinkertaisin skenaario on ydinvoima + lämpöpumput. Suurimmat fossiilien käytön rajoittamisen aiheuttamat muuutokset tulisivat ehkä lentoliikenteeseen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

...3,5 miljardia vuotta sitten.....

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Esimerkiksi tomaatin jalostaminen alkumuodostaan nykyisen kaltaiseksi tuotantokasviksi kesti CRISPR/cas-tekniikalla kolme vuotta, kun se perinteisin menetelmin kesti kolme tuhatta vuotta. Kuinka hyviä hiilen sitojia esimerkiksi pajusta, saniaisista tai levistä olisi mahdollista jalostaa samalla menetelmällä?»

Aikoinaan olin mukana tutkimuksessa, jossa mutatoitiin adabidopsis thaliana -kasvia, jonka pieniä versoja mahtuu kasvamaan iso määrä petrimaljalle. Kun pikkukasveja räpsäytettiin valolla ja mitattiin fluoresenssivasteita, saatiin näkyviin poikkeavia yksilöitä, jotka olivat kandidaatteja paremmin yhteyttävistä mutaatioista. Itse etsiskelin niitä poikkeavuuksia tekoälyjutuilla.

Eli prosessi menisi varmaankin silleen, että etsitään hyödyllisiä mutaatioita yhdellä lajilla nopealla kehitysprosessilla ja sitten siirretään toiseen.

    «Uskoakseni radikaalin digitalisaation mahdollistama nopea talouskasvu on ainoa mahdollisuus sosiaalisesti kestävällä tavalla löytää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen tarvittavat voimavarat ilman, että ihmisten elintason lasku vaarantaa yhteiskuntarauhan.»

Niin. Yleisemmin voisi ajatella, että perinteisessä teollisuudessa talouskasvu on aina merkinnyt tuotantomäärien kasvua ja sitä mukaa myös luonnonvarojen käytön kasvua. Tuotannon muuttuminen digitaalisiksi ohjelmistotuotteiksi siirtää aineettomaksi paitsi omaisuutta, myös tuotantoa. Työpöydän kehitys on tästä hyvä esimerkki.

Sinällään unelma paperittomasta toimistosta tarkoitti aluksi lähinnä paperimäärän räjähtämistä, kun sitä oli entistä helpompi tulostaa, mutta ehkä se nyt on jo puremassa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Olipa yllättävän vaarallinen suunnitelma. Esitetty ratkaisu painotti kahta kohtaa: "vain teknologian hyvin nopea kehitys pystyy muuttamaan" ja "radikaalin digitalisaation mahdollistama nopea talouskasvu on ainoa mahdollisuus".

Nopean talouskasvun ongelma on tietenkin se, että juuri se lisää kierroksia talouteen, ja se tyypillisesti tuhoaa lisää luontoa. Teknologioiden kehittymisen odottelemisen ongelma on taas se, että mitään ihmetekniikoita ei välttämättä keksitä. Näin hyvän teknologian odottelu voi käytännössä olla ratkaisujen tekemisen siirtämistä aina vain tuonnemmaksi, mikä pitää päästöt helposti ennallaan.

Lisäksi viitattiin yksilöiden tekemiin erilaisiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin, mutta niitä ei esitetty ratkaisuna. Eivät ne varmaankaan mitään ratkaisekaan, sillä joku toinen voi vapaasti kuluttaa sen, mitä joku toinen yksilö jättää kuluttamatta.

Ilmastonmuutoksen keskeiset ongelmat ovat ratkaistavissa helposti nykytekniikalla. Mitään uutta tekniikkaa ei tarvita, eikä sen mahdollista kehittymistä kannata jäädä odottelemaan. Myöskään kasvua ei tarvita. Ongelmat voi ratkaista helposti ilman jatkuvaa kasvuakin.

Se halppo ratkaisu on yksinkertainen. Pahin ongelma ilmaston kannalta on fossiilisten polttaminen. Niiden polttamisen lopettaminen onnistuu niin, että valtiot saattavat voimaan uusia määryksiä, maksuja ja tulleja, kunnes fossiilisten poltto putoaa pieneen osaan nykyisestä. Ongelma ei siis ole tekninen, vaan puhtaasti poliittinen. Ainoa asia, mitä vielä puuttuu, on poliittinen tahto.

Tästä näkökulmasta katsoen degrowth ei ole aate ja toimintatapa, vaan yksinkertaisesti vain seuraus siitä, että puoli-ilmaisen fossiilisen energian käyttöä vähennetään. Degrowth ei myöstkään estä teknologian kehittymistä. Se voi kehittyä vapaasti. Ainoastaan halvan fossiilisen energian saatavuuden reunaehto muuttuu.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Esimerkiksi CRISPR/cas-geenimanipulointitekniikka ei olisi mahdollista ilman pitkälle kehittynyttä tietotekniikkaa. Ja kun CRISPR/cas on laajassa käytössä, se avaa taas uusia ovia. Esimerkiksi tomaatin jalostaminen alkumuodostaan nykyisen kaltaiseksi tuotantokasviksi kesti CRISPR/cas-tekniikalla kolme vuotta, kun se perinteisin menetelmin kesti kolme tuhatta vuotta. Kuinka hyviä hiilen sitojia esimerkiksi pajusta, saniaisista tai levistä olisi mahdollista jalostaa samalla menetelmällä? Ainakin levien perimää tutkitaan ja muokataan jo kiivaasti."

Ongelma ei liene tekniikan kehittämisessä vaan siinä, että tekniikan saavutukset patentoidaan ("suojataan" kymmenniksi vuosiksi) ja tämän jälkeen viljeliät joutuvat riippuvaisiksi kyseisestä suuryrityksestä jne. ja lopulta kuluttaja maksaa tekniikasta saadun hyödyn jne.
Suurempi ongelma on kuitenkin se, että kasvistuotanto "virtaviivaistuu", jolloin valtaosa luonnollisista lajikeista häviää.
Esim. Kreikassa on onnistuttu säästämään 99 eri tomaattilajiketta yhteisöjen ja yksityisten toimesta sekää taisteltu (osin menestyneesti) suuryritysten monokulttuuriryntäystä sekä EU-lobbareiden saavutuksia vastaan.

Henry

Jussi Kausti

Suomessakin ollaan viime vuosina herätty perinnelajikkeiden kantojen säilyttämiseen. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistys tekee aktiivisesti työtä Suomalaisten lajikkeiden etsimiseen ja säilyttämiseen. Samoin harrastajat maailmalla ovat alkaneet kiinnostua perinnelajikkeista.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Taitaisi olla yksinkertaisempaa mutatoida ihminen puoleen fyysisestä koostaan. aivojakin voisi pikkasen typistää.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kun politikot puhuvat päästöistä, he puhuvat koko ajan tuotannosta ja "kasvusta", eivät oikeastaan koskaan tuotteiden elinkaaresta.
Tuotteiden, varsinkin digi-tuotteiden elinkaarta pidentämällä saadaan aikaan valtavia ympäristösäästöjä.
Jos otetaan esimerkiksi tietokoneet, joita Suomessa kerätään tuhottavaksi noin miljoona konetta per vuosi. Näistä ainakin 90% voitaisiin uudelleenkäyttää esim. entisten sosialistimaiden kouluissa. Nyt yhä suurempi osa joutuu kauko-itään ja Afrikkaan poltettavaksi.
Siis kun laivataan kontillinen tietokoneita Afrikkaan poltettavaksi jättäen loput ympäristöön, kutsuen tätä "kierrättämiseksi", on jossakin asiat pahasti vialla.
Kaapelit ja piirikortit poltetaan, jotta saadaan metallit talteen ja näillä raaka-aineilla sitten tehtaat puskevat uutta tavaraa.

Eduskunnassa ei ole yhtään puoluetta, jota tämä "ongelmajätteen kierrättäminen pois silmien alta"-ongelman ratkaiseminen kiinnostaisi.

Ei myöskään, se, että EUn vähävaraisempien maiden kansalaisia autettaisiin paremmin, lähettämällä sinne (siis tänne) käytöstä poistettuja tietokoneita oppilaitoksiin kuin se, että lähetetään esim. Suomen veronmaksajien riihikuivaa rahaa (jota täällä sitten ei kansalainen näe muuta kuin joissakin infrahankkeissa).

Tietokoneiden osalta tilanne on sama kuin jos uutta paitaa ei pestäisi vaan pistettäisiin lumppukeräykseen, "koska uusi paita on parempi".
__________________

E-Waste Hell
How are the west's 'recycled' TVs and computers ending up in a toxic dump in Ghana? Dateline investigates the trade in e-waste which is poisoning a once picturesque part of Africa.

https://www.youtube.com/watch?v=dd_ZttK3PuM

Kuten videosta selviää, voidaan kovalevyiltä (jopa salaisiksi luokiteltuja) helpon ohjelman kautta saada tiedot esiin. Mitä tapahtuu kun rikollisjengit alkavat hyöyntämään tätä kultakaivosta?

Löytyy toki ohjelmia, jotka pyyhkivät kovalevyt totaalisen puhtaaksi, mutta kuka uskoo, että nämä e-jätteen kv. hämäräkauppiaat edes ajattelevat asiaa?

Henry

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Henry

Mielestäni lainlaatija tehdessään elektronikka kierrätyksen Suomessa oli kohtuullisen edistyksellinen :

Vuonna 2005 kesällä aloitettiin elektroniikka romun keräys Suomessa. Olin Elkerin ensimmäinen toimitusjohtaja ja vastuullani oli mm kattavan keräys logistiikan, toiminnan raportoinnin, hallinnan ja uusiokäytän organisointi.

Hallinta tarkoitti mm sitä että jokainen vastaanotettu laite/romu tavalla tai toisella kirjaantui ja kulut kyettiin jakamaan tuottajien kesken pro rata.

Saimme keräyskoneiston ja noin 400 keräyspisteen organisaation lain vaatimusten mukaisesti järjestettyä. www.elker.fi

Organisaatioon kuului luonnollisesti myös koko maan kattava uusiokäyttö sekä tietokoneille että puhelimille.

Uusiokäytön mahdollisuus järjestettiin niin, että lain kirjaimen mukaisesti keräyspisteessä joko, oli uusio käytettäville laitteille omat laarinsa ,tai sitten koko palautusmäärä oli vastaanotettu ja kuljetettu laitoksiin niin että em mahdollisuus tarkistaa ja ottaa uusiokäyttöön voitiin suorittaa koko erästä, eli koko erä tarkastettiin ja uusiokäyttöön suoraan valittavat tai niiksi kunnostettavat valittiin laitoksiin, joista Herttoniemen työllisyys vapaaehtoisvoimin toimiva laitos oli ylivoimaisesti suurin.

Tähän mahdollisuus purettiin ja tuli muutos noin kahdessa vuodessa kun tuottajat joiden vastuulla keräys oli, kykenivät painostomaan lainlaatijat ja lain valvojat toimimaan niin, että tämä uusiokäyttö mahdollisuus suljettiin pois ja ainoastaan materiaalikierrätys jätettiin toimintaan ja organisaatioiden tehtäväksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Joo, tämä on koettu. Lyhyesti:
- Keräsin v. 2006 jouluna, joulupukin asussa 122 tietsikkaa, joista oli tarkoitus rakentaa/opettaa nuorisoa rakentamaan toimivia ja sitten lahjottaa ne "have not"-nuorisolle.
- Ensin kunta oli mukana, sitten minusta levitettiin huhuja ja kunnan johtavat virkamiehet alkoivat vastustaa hanketta. Sylttytehdas ei ollut teollisuus vaan yksityiset henkilöt. Tarina on pitkä ja jos saan aikaa nyt talvelle kirjoitan mm. tästä aiheesta kirjan.
Jos haluat siitä tai aiheen muista kirjoituksista kopiot/kirjan laita minun s-postiin vaikka oma s-postiosoite.
_______________________________

Näen asian seuraavanlaisena:
1) Järjestetään muutama tietsikoiden keräyspiste, jossa tyhjennetään kovalevyt. Tilalle Ubuntu.
2) Koulutetaan työttömiä nuoria mm. tähän työhön.
3) Järjestetään yhteisörahoitus (mesenaatti tai vastaava) kuljetuksia varten.
4) Rakennetaan kouluihin, joissa ei ole tietsikoita - eikä tule => Kreikka, Bulgaria jne. tällä periaattella opetustiloja yms.:
- Vähän osviittaa => https://www.sch.gr/english
- LTPS-järjestelmä => http://www.ltsp.org/
- Kartta joka näyttää missä sitä käytetään => http://www.ltsp.org/stories/

En näe mitään järkeä siinä, että EU:lla on jonkinlainen takapiha, josta ei haluta muuta kuin koulutetuin työvoma 'lännen' hotelleja siivoamaan sekä kansan verorahoilla rahoittamat lääkärit ja muut hyvin koulutetut, joita tarvitaan täälläkin. (Asun Bulgariassa.)
Miljoonilla muilla EUn etelä- ja itäosissa asuvilla ei ole varoja eikä mahdollisuuksia siirtyä tietotekniikassa tälle vuosituhannelle, koska me vain haluamme lisää tavaraa välittämällä siitä minkälaista ongelmajätettä synnytämme. [Viittaan aiempaan kommenttiini, jossa YouTube-video aiheesta.]

Henry

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tuotteiden, varsinkin digi-tuotteiden elinkaarta pidentämällä saadaan aikaan valtavia ympäristösäästöjä.
Jos otetaan esimerkiksi tietokoneet, joita Suomessa kerätään tuhottavaksi noin miljoona konetta per vuosi."

Tähän tarvittaisiin joku direktiivi EU-alueelle missä valmistajan virhevastuu nostetaan vähintään kymmeneen vuoteen ja sillä tavalla, että sitä ei voi kiertää konkurssillakaan.

Ja kun sitä krääsää tulee sieltä kiinasta niin aika paljon siitä vastuusta napsahtaa jakeluketjuun. Tänne ei saa olla taloudellisesti kannattavaa tuoda roinaa mikä hajoaa ennenaikaisesti.

"Tietokoneiden osalta tilanne on sama kuin jos uutta paitaa ei pestäisi vaan pistettäisiin lumppukeräykseen, "koska uusi paita on parempi"."

Tietotekniikassa tuntuu olevan ajastusta 2-4v elinkaareen nykyisin mikä on naurettavan vähän.

Vuosien 1965-2013 välillä Mooren laki oli kyllä voimissaan sillä vaikutuksella, että yli 6v kestävät laitteet olivat vähän hölmöjä. Uusi oli aina joka mittarilla 10x parempi tuossa ajassa. Kuin auto missä kuudessa vuodessa 36 litraa satasella optimoituu 6 litraa satasella kulutukseen.

Mutta 5v sitten kehitysvauhti hyytyi ja laitteiden elinikä tuntuu lyhentyneen ja tuossa ei vaan ole mitään järkeä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tärkeintä on sittenkin maailman väestön degrowth.

Tälläkin hetkellä nettokasvu on Tampere-kokoisen kaupungin verran päivässä (+220 000 henkeä/vrk).

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Väestön kasvattaminen tuottaa tosiaan jokseenkin samassa suhteessa myös lisää päästöjä. Ja kasvu muuttaa maan käyttötapoja, siirtäen jatkuvasti pinta-alaa luonnolta ihmisen käyttöön. Suomenkin väestö kasvaa, ja Suomi kannustaa väestön kasvattamiseen. Samoin sen kaupungit, ja kunnatkin kykyjensä mukaan. Olisi jo aika siirtyä lievästi laskevalle uralle.

Jussi Kausti

Jos maahanmuuttoa ei lasketa, Suomen väestönkasvu olisi ollut viime vuonna lievästi negatiivinen. Toisin sanoen Suomen väestö ei niinkään kasva, kun sitä kasvatetaan. Onko sitten kehittyvistä maista ihmisten muuttaminen Suomeen ilmastomuutoksellisesti järkevää? Epäilen että ei, vaan siirtolaiset kuluttavat Suomessa paljon enemmän luonnonvaroja ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen kuin kotimaassaan. Vihreiden politiikka on tässä mielessä sisäisessä ristiriidassa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #22

Ilmaston kannlta maahanmuutto tänne meitä vähemmän kuluttavista maista ei tosiaan ole järkevää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kiitos fiksusta puheenvuorosta! Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta ei tässä vielä mikään maailmanloppu ole tulossa. Ihmiskunta selätti otsonikadon ja poisti lyijyn bensasta, kyllä me tästäkin selvitään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Onko maailma kääntynyt päälaelleen? Onko niin, että nykyään vihreät kannattavat talouskasvua ja väestönkasvua, ja katsovat, että ilmastonmuutokselle ei tarvitse tehdä vielä mitään, vaan voi rauhassa odotella pelastavan tekniikan kenittymistä?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Näin näyttää olevan. Itse erosin Vihreistä, koska huomasin, että Vihreät puhuvat ja näpertelevät, mutta mitään asiaa ei oikeasti ajeta. [Jokainen puolue on varmaan samaa mieltä siitä, että esim. "Saaristomeri on pidettävä puhtaana" jne. Puuttuu siis konkretia ja muissa asioissa luonnollisin kumppani(t) löytyy oikealta.

Henry

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

En ole täysin samoilla linjoilla minkään puolueen kanssa. Odottelen tässä sellaisen uuden puolueen muodostamista, jonka peruslinjaukset voisin allekirjoittaa. Vihreiltä ottaisin mukaan luontoarvot (jos heillä sellaisia vielä on :-) ), mutta vihreät ovat minulle nykyään liikaa globalisteja ja vallan keskittäjiä, joten kaipaisin jotain enemmän paikallista demokratiaa arvostavaa. Uskon että Suomesta voisi löytyä ihan mukava kannatus tällaisellekin puolueelle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #29

Ongelmien ollessa globaaleja, niiden ratkaisukin tarvitsee globaalisuutta.

Toki siinäkin on haittoja mitä pitää tiedostaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #31

Myös globaalisuutta tosiaan tarvitaan, mutta kritisoin globaalia ratkaisua samaan tapaan kuin edellä teknologian tai yhteiskuntajärjestyksen kehittymisen odottelua. Eli esimerkiksi ilmastoasioissa olisi virhe jäädä odottelemaan globaalia tai lähes globaalia ratkaisua. Globaalit neuvottelut etenevät hitaimpien maiden ehdoilla, ja ilmastoa pitäisi suojella nyt. Siksi mainitsin myös (hiili)tullit yhtenä varteenotettavana työkaluna, joka mahdollistaa edistysmielisempien maiden etenemisen suojelun saralla jo ennen projektin jarrumiehiä. Kannatan siis etenemistä kahdella rintamalla, sekä itse heti (muiden samanmielisten kanssa), että mattimyöhäisten kanssa neuvottelemista globaalienkin kaikkia eteenpäin ohjaavien sopimusten aikaansaamiseksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #29

Juho Laatu!
Olen samaa mieltä kuvaamastasi puolueesta, paitsi, että uutta puoluetta jolla on painoarvoa, on äärimmäisen vaikea saada aikaan vaikkapa 10 vuoden sisällä.

Itse kannatan ennemmin työryhmiä, tai olisivatko he painostusryhmiä tai tiedotusryhmiä, jotka jakavat oikeaa tietoa (lähteineen). Jakavat sitä niin taviksille kuin olemassa oleville puolueille. Keskustelu siitä (meitä on muutama) ei ole vielä edes kunnolla alkanut, mutta pientä pöhinää on ilmassa, koska jengi on täysin kyllästynyt nykymenoon.
P.S. Minun s-postiosoite löytyy profiilistani, tosin olen vielä muutaman viikon kiinni muissa hommissa.

Henry

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #36

Ajattelen niin, että jos tuollaiselle puolueelle olisi kannatuspohjaa, se voisi syntyä suhteellisen nopeastikin, jos vain pääsisi alkuun. Toistaiseksi en ole havainnut asiaa esitellessäni paljoakaan kiinnostusta. Osin kyse on tietenkin siitä, että ihmisillä on päässään nykyinen poliittinen kartta, eikä siinä näy mitään kuvailemani kaltaista. Mielestäni kuitenkin tuollainen nelikentän kulma on tällä hetkellä tyhjä, ja on mahdollista, että se olisi monille luonteva kulma.

Tiedottaminen ja muu aktivismi on myös tärkeä tehtävä. Tiedottamisen puolella yritän vetää hyvin yksinkertaista linjaa, korostaen sitä, että fossiilipäästöt vähenevät vain fossiilipäästöjä vähentämällä, ja että tämä on harvinaisen yksinkertainen lääke, jota ei vain haluta ymmärrettävistä syistä ottaa. Kaikki puolueet jo tunnustavat, että IPCC on oikeassa, ja ihminen muuttaa ilmastoa liikaa. Mutta silti, yksikään puolue ei näköjään halua ottaa ensimmäisiä askeleita todellisten leikkausten suuntaan, vaan puhutaan vain tulevista tarpeista, erilaisista keinoista yms. Yritän esittää asiat yksinkertaisina, sillä tuohon vaihtoehtojen viidakkoon on helppo eksyä, ja antaa päästöjen jatkua ennallaan, tekemättä niitä ilmeisiä vaadittavia toimenpiteitä, eli päästöjen konkreettista laikkamista konkreettisin päätöksin.

Kritisoin myös Jyrki Kasvin omaksumaa linjaa siitä, että sekin näyttää olevan malli, joka siirtää toimenpiteiden aloittamista tulevaisuuteen, ja antaa saastuttamisen jatkua toistaiseksi ennallaan.

Toivottavastia asia etenee, ja pääsemme asiassa konkreettisiinkin toimiin. Olen tavoitettavissa gmailissa normaalilla etunimi piste sukunimi -osoitteella.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ihmiskunnan väkiluvun putoaminen murto-osaan nykyisestä ratkaissee degrowth'iin päätymisen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Sellaista ei tapahdu, mutta mitäpä siitä. Hans Roslingin kirjasta Faktojen maailma käy ilmi, että asiat ovat paremmin kuin luulet. Maailmalla sotatoimissa kuoli 1940-luvulla 201 ihmistä sataatuhatta ihmistä kohti, vuonna 2016 enää yksi sadastatuhannesta. Säiliölaivoista valui vuonna 1979 öljyä luontoon 636 000 tonnia, vuonna 2016 kuusi tonnia. 1980-luvulla väestöstä vain 58 % sai puhdasta vettä, vuonna 2015 jo 88 %. Rokotettuja yksivuotiaita oli 1980 vain 22 %, nyt jo noin 90 %. Yhdysvalloissakin rikokset ovat vähentyneet vuodesta 1990 lähtien. Silti enemmistö sielläkin kuvittelee että ne lisääntyvät. Ja meillä Suomessakin fanitetaan kovasti Länsimaiden perikatoa ja Linkolan kirjoja, koska synkkyys ja syvällisyys menevät monilla iloisesti sekaisin.

"Todisteet hirveästä menneisyydestä ovat pelottavia, mutta ne ovat suuri voimavara", Rosling kirjoittaa. Ne auttavat arvostamaan sitä, mitä meillä on. Rosling muistuttaa, että myös ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan pelottelun sijasta toivon ilmapiiriä. Ihmiskunta ratkaisi otsonikadon ja puhdisti bensiinistä lyijyn. Pystymme myös hyvään, ennen kaikkea hyvään. Lapiolla voi kaivaa tehokkaammin kuin paljain käsin, mutta kyllä sillä tappaakin tehokkaammin. Valinta on meidän.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pari kysymystä..

Radikaalilla talouskasvulla haet vastausta rahan puutteeseen jolla saataisiin ilmastonmuutokseen vaikutettua?

No..rahan puute ei ole todellinen ongelma.

Teknologiasta ei ole pulaa,mutta mitä todellisia ongelmia meillä sitten jää noiden jälkeen?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Miten lasketaan rikkaiden valtaa pitävien elintasoa kun eivät sitä itse halua.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

'Jatkuvan kasvun ja taloudellisen menestyksen tavoittelua ei kestä sen paremmin ihminen kuin ympäristökään.

Kapitalismissa kaikki perustuu jatkuvaan kasvuun, ja sen takia kaikkien pitää juosta kovempaa.

Yhtälö on mahdoton, ja kaikki tietävät sen.'

Toimituksen poiminnat