Sote-keskuksen asiakas

Viime vuosikymmeninä myös julkisten palveluiden käyttäjiä on alettu kutsua asiakkaiksi. Samalla meiltä on kadonnut käsitys siitä, mikä asiakas on: Todellinen asiakas valitsee itse avoimilta markkinoilta käyttämänsä palvelun tai ostamansa tuotteen ja maksaa siitä itse. Markkinataloutta!

Markkinatalous tuottaa innovaatioita, sillä keskenään kilpailevat yritykset joutuvat jatkuvasti kehittämään tuotteitaan ja tuotantoaan parantaakseen niiden houkuttelevuutta suhteessa kilpailijoihin ja parantaakseen toimintansa kannattavuutta.

Kaikki yhtiötä hyödyttävät innovaatiot eivät ole kuitenkaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia. Kokemus on opettanut, että etenkin kriittisten toimialojen yritysten kuten pankkien, ruokahuollon, sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreiden liiketoimintaa säätelemään tarvitaan lakeja, normeja ja valvontaa. Esimerkiksi 2000-luvun finanssikriisin yhtenä taustatekijänä oli pankkien valvonnan pettäminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä.

# # #

Kun julkisten palveluiden käyttäjiä kutsutaan asiakkaiksi ei ymmärretä, mikä asiakas oikeasti on. Ei esimerkiksi sosiaalitoimen ”asiakas” voi itse valita, mitä sosiaalitoimistoa hän käyttää, eikä hän maksa saamastaan palvelusta. Silti häntä kutsutaan asiakkaaksi.

Tai kuka on työterveysaseman ”asiakas”? Ei potilas vaan hänen työnantajansa, joka valitsee työterveysaseman ja maksaa siitä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

# # #

Sote-uudistukseen ympätyllä valinnanvapausmallilla yritetään tuoda markkinataloutta sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta kuinka monta rinnakkaista terveysasemaa tai keskussairaalaa tai sosiaalitoimistoa näin pieneen ja harvaan asuttuun maahan mahtuu aidosti kilpailemaan? Suuressa osassa maata vaihtoehtoja olisi käytännössä vain yksi, jos sitäkään. Todellista valinnanvapautta rajoittavat myös pitkät matkat. Ei Kela korvaa terveydenhoidon matkakustannuksia kuin lähimpään sairaalaan asti.

Miten potilas edes voisi olla asiakas, jos tieto esimerkiksi eri sote-keskuksissa tehdyistä hoitovirheistä ja asiakaspalautteesta ei ole julkista? Jos hallituksen sote-esitys hyväksytään, potilas joutuu tekemään kuuden kuukauden välein päätöksen käyttämästään sote-keskuksesta mielikuvien, mainosten ja sote-kirjoittelun perusteella, sokkona.

Kuka on sote-keskuksen todellinen asiakas, potilas vai maakunta, joka käytännössä maksaa hoidon kustannukset?

jyrkikasvi
Vihreät Espoo

Ex-pelijournalisti, ex-tutkija, ex-kansanedustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu