Limukiljusta limulonkeroon
Hallitus sai esityksensä uudeksi alkoholilaiksi lopulta eduskuntaan asti. Onneksi siitä on tehty ns. omantunnon kysymys, eikä hallitus joudu vetämään sitä pois, vaikka eduskunta päättäisi muuttaa sitä joltain keskeiseltä osin.
Onhan tämä erikoista, että emme tahdo saada tässä maassa päätettyä edes ruokakaupoissa myytävän oluen alkoholiprosentista. Tämä on jo toinen hallitus, joka ei löydä asiasta sopua edes omissa eduskuntaryhmissään, saati opposition kanssa.
Ja siinä sivussa koko alkoholilaki on jäänyt keskioluen panttivangiksi.
En vähättele alkoholin haittoja, mutta viime viikkojen alkoholilakikeskustelu on syönyt eduskunnasta ja mediasta poliittisen hapen. Aivan kuin Suomessa ja maailmalla ei olisi muita tärkeitä asioita. Entä jos olisimme käyttäneet yhtä paljon aikaa ja poliittista pääomaa tämän aikakauden suuriin haasteisiin, kuin tähän 0,8 tilavuusprosenttiyksikön veivaamiseen.
Ehkä suomalaisen alkoholilainsäädännön historia pelottaa. Onnistuttiinhan Euroopan raittiimmasta kansasta, kuten suomalaisia vielä 1900-luvun alussa kutsuttiin, tekemään kieltolailla … vähemmän raitis eurooppalainen kansa.
Mutta koska asia on nyt ajankohtainen, kai tässä on itsekin jotain mieltä oltava. Varaan oikeuden muuttaa mielipidettäni asiantuntijakuulemisten perusteella, mutta tällä hetkellä olen sitä mieltä, että panimoilla tulisi olla suoramyyntioikeus, ruokakauppojen limukiljut tulisi korvata limuviinoilla, ja ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuutta ei tulisi nostaa.
Miksi?
¤ ¤ ¤
Panimoiden suoramyyntioikeus helpottaisi pienpanimoiden asemaa suhteessa suuriin teollisiin panimoihin. Jos me haluamme Suomeen makuun ja laatuun perustuvan olutkulttuuria ’kunhan se on märkää’ -olutkulttuurin tilalle, meidän on luotava sille uudelle kulttuurille kehittymisen edellytykset. Pienpanimot ovat tehneet oman osansa, nyt on meidän lainsäätäjien vuoro tehdä omamme.
¤ ¤ ¤
Entä miksi haluan korvata karmean makuiset limukiljut ruokakaupoissa hyvältä maistuvilla limuviinoilla?
Onhan se käymisteitse valmistetun lonkeron maku kitkeränhapan nostalgiatrippi 70-luvulle, kun greippimehuun laitettiin hiivaa ja jätettiin käymään. Mutta ei sitä kiljua pidä ihmisille juottaa.
Me tunnumme aina olevan huolissamme kaikkien muiden alkoholin käytöstä paitsi omastamme. Jos me oikeasti uskoisimme alkoholin olevan vaaraksi ja pahan maun vähentävän alkoholin käyttöä, silloin me vaatisimme etikan lisäämistä omiin kuohuviineihimme ja tärpättiä IPAamme.
Itse asiassa valmistustapavaatimuksen poistaminen voi tehdä lonkerokulttuurille saman kuin keskioluen vapauttaminen teki olutkulttuurille. Siihen astihan juotiin sekä kotona että ravintolassa aina IV-veroluokan A-olutta.
Asuin lapsuuteni pienessä maaseutukylässä, ja kun olutta lähdettiin kaupungista asti autolla hakemaan, sitä haettiin kerralla monta koria, ja aina A-olutta. Seuraavan saunaillan tunnelma oli sitten vähän samanlainen kuin Pärnun matkan jälkeen nykyään.
Ei Latvian rajaltakaan keskiolutta kotiin kanneta, ainakaan tölkki kerrallaan.
Kun keskiolutta oli saatavilla kyläkaupasta, A-oluenhakumatkat kaupunkiin loppuivat, eikä kotona enää pidetty monen korin käsivarastoa. Ja vähitellen ihmiset tottuivat keskioluen makuun niin hyvin, että alkoivat lopulta suosia sitä myös ravintoloissa. Vuosikymmeniä se kesti, mutta nykyään joutuu erikseen pyytämään tuoppiinsa A-olutta… eikä sitä ole aina edes hanassa tarjolla.
Jos juomakelpoista lonkeroa ei tarvitsisi hakea Alkosta, moni lonkeron ystävä saattaisi tyytyä ruokakaupan miedompaan … limulonkeroon. Alkosta kun tarttuu helposti mukaan nimenomaan sitä 7,5 tilavuusprosenttiyksikön vahvaa lonkeroa … Ja se ei ole enää mitään limuviinaa.
¤ ¤ ¤
Kokemukset keskioluen vapauttamisesta saavat minut myös vastustamaan ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden nostamista 4,7 tilavuusprosenttiyksiköstä 5,5 yksikköön. Periaatteessa kannatan vapaita markkinoita, mutta tässä tapauksessa pelkään, että osa kuluttajista palaisi juomaan keskioluen asemesta A-olutta, jos ne olisivat ruokakaupassa samalla hyllyllä.
¤ ¤ ¤
Mitä sitten tekisin, jos haluaisin oikeasti vähentää alkoholin kulutusta? Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto olisi keskiolutta miedomman, ns. 2. veroluokan oluen tuominen markkinoille ja sen keskiolutta merkittävästi kevyempi verotus. Halvempi hinta voisi kannustaa osan sauna-, grilli-, haravointi-, talkoo- ja jano-oluiden ostajista vähemmän alkoholia sisältävään vaihtoehtoon.
Toiseksi muuttaisin alkoholiverotuksen painotusta. Vuosina 2004, 2008, 2009, 2012 ja 2014 tehtyjen veromuutosten yhteisvaikutuksena väkevien verotus on laskenut ja viinien noussut, rajusti. Sen sijaan oluen verotus on noussut vain hieman. Ilmeisesti Suomesta ei haluta viini- vaan viinamaa.
Periaatteessa kannatan vapaita markkinoita, mutta käytännössä en. Sillälailla.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä erikoista, että emme tahdo saada tässä maassa päätettyä edes ruokakaupoissa myytävän oluen alkoholiprosentista.
Jaat nyt tuon saamattomuuden vastuuta meille, joille se ei kuulu. Mitä jos vain toteaisitte siellä eduskunnassa, että a) emme osaa päättää ja b) asia ei varsinaisesti meille kuulu. Panimot ja kuluttajat osaavat päättää tuon asian vailla tuskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki,Jyrki, älä tyrki, tee joskus miehen työ! Anna arvoa äänestäjillesi, jotka pitävät sinua liberaalina ihmisenä.
”Kokemukset keskioluen vapauttamisesta saavat minut myös vastustamaan ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden nostamista 4,7 tilavuusprosenttiyksiköstä 5,5 yksikköön. Periaatteessa kannatan vapaita markkinoita, mutta tässä tapauksessa pelkään, että osa kuluttajista palaisi juomaan keskioluen asemesta A-olutta, jos ne olisivat ruokakaupassa samalla hyllyllä.”
Mitkä kokemukset? Tilastojen lukukokemukset? Alkoholin kokonaiskulutus toki kasvoi aika jyrkästi mutta toisaalta piilokulutus väheni. Viinatrokarit joutuivat hankkimaan uuden sivubisneksen. Vanha Alkon pseudoslogan, ”Käykää myymälässä, myykää käymälässä”, menetti merkityksensä.
A-olut maistuu enemmän oluelta kuin vesitetty keppana, puhumattakaan ruottalaisesta mellanöölistä, jota niin kovasti tunnut kaipaavan. Kukaan oluen ystävä sitä litkua ei juo.
Kaikenkaikkiaan. Kun te kansakunnan aivot taas eduskunnassa riitelette 0,8:sta prosentista ja limuviinoista, joita ei edes kukaan osta lähikaupasta, meidän tavallisten kansalaisten, jotka haluavat päivällispöytiinsä halvempaa ja parempaa juotavaa, on haettava ruokajuomat Virosta eli Latviasta. Jos ei viitsi lähteä matkaan, verkkokauppa on toinen vaihtoehto.
Menestystä lainsäädäntöönne,
Merkitsen,
Entinen äänestäjänne.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto olisi keskiolutta miedomman, ns. 2. veroluokan oluen tuominen markkinoille ja sen keskiolutta merkittävästi kevyempi verotus. Halvempi hinta voisi kannustaa osan sauna-, grilli-, haravointi-, talkoo- ja jano-oluiden ostajista vähemmän alkoholia sisältävään vaihtoehtoon.”
Ensinnäkin markkinoilla on kaiken vahvuisia oluita. Ei valtiovallan mitenkään tulekaan sellaisesta päättää, vaan valmistajien itsensä. Mitä ihmeen soopaa sinä puhut?
Ja toiseksi minkä ihmeen takia olisi tavoiteltavaa, että haravointi- tai talkoo-oluiden alkoholiprosentti olisi pienempi kuin se nyt on? Käsittämätöntä!
”Periaatteessa kannatan vapaita markkinoita, mutta tässä tapauksessa pelkään, että osa kuluttajista palaisi juomaan keskioluen asemesta A-olutta, jos ne olisivat ruokakaupassa samalla hyllyllä.”
Mitä sinä sellaista pelkäät? Ne, jotka pelkästään alkoholimäärää tavoittelevat, saavuttavat sen sitten A-oluella vähemmällä nestemäärällä, mikä on terveellisempää.
Olen hyvin pettynyt vihreisiin, koska ajattelin, että he jos ketkä edustaisivat liberaalia eurooppalaista arvomaailmaa. Nyt te olette profiloitumassa kaikkine takinkääntäjineen ilmeisesti pelkästään oppositiopolitiikan vuoksi Suomen takarivin junttikonservatiiveiksi impivaaralaisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Komppaan.
Marketista löytyy ainakin ne 4,7-prosenttiset oluet, näköjään mun lähimarketissa on sisäänheittotuotteena virolainen 4,4%. Sinisellä ritarinpäällä varustetusta kopasta saa 3,5-prosenttista, ykksoluthyllyltä jotain 2,7% ja sitten näkyy 0,7-prosenttisesta nollaprosenttiseen olueeseen. Sen ”pilsneerin” litrahinta on vahvempia halvempi.
Tästä kaikesta Kasvi ei ole koskaan kuullutkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Välillä saa tosiaan kuvan, että kansanedustajat luulevat kaikkien oluiden olevan siinä sallitun alkoholipitoisuuden ylärajalla. Pelottaa ajatella, että tämä osoittaa millä asiaan syventymisen tasolla tekevät päätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä paitsi olen vakuuttunut siitä, että 4,5% olutta ja jopa 4% olutta myydään nykyäänkin marketeissa enemmän kuin sitä 4,7%:sta. Niitä miedompia on enemmän tarjollakin. Myös 2-3 prosenttisia löytyy, samoin 0 tai 0,5 prosenttisia, mutta niiden menekki saattaa olla jonkun verran vähäisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Panee miettimään että onkohan taustalla kansanedustajien omat oluenostotottumukset? Haetaan se halvin bulkkikaljalaatikko viitsimättä edes katsoa, mitä muuta on tarjolla.
Ei sillä että siinäkään mitään pahaa olisi, paitsi ilmeisesti uudistuksen arvostelijoiden itsensä mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
…ja sitten US tekee uutisen miten Kasvi ehdottaa ”uudenlaista olutta” kauppoihin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Oi tätä ironiaa, kun kansanedustajat viittaavat edelleen 23 vuotta sitten eduskunnan kumoamiin veroluokkiin. Sitten jo myynnissä olevat tuotteet ovatkin uudentyyppisiä, jos kansanedustaja sellaisesta puhuu. En tiedä pitäisikö kansanedustajaa vai toimittajaa hävetä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä lehtimies ajatteli että tässä olisi kovakin skuuppi, ihan uudenlaista olutta sentään ehdotellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasitko tv-raportista, kuinka Simon Elo (siniset) eduskuntapuheenvuorossaan teki matemaattisen virheen poliittisista syistä?
”Nolla pilkku kahdeksan prosentin” lisäys alkoholipitoisuuteen on Elon mielestä ihan mitätön juttu. Niin se varmaan olisikin, mutta neloskaljapa on n. 17 prosenttia vahvempaa kuin keppana. Tulikin mieleeni Timo Harakan (sd) sekoilu promille-käsitteen (”prosentin sadasosa”) kanssa kaksi vuotta sitten.
Vaihtoehtoiset totuudet eivät olekaan Made in USA, vaan temppu osataan meilläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen lakannut ihmettelemästä kansanedustajien sivistyksen tasoa. Harakan älyttömyydet kiusasivat kun hän oli toimittajana, mutta saatiinpahan pois häiritsemästä sinne eduskuntaan käymään näennäiskeskusteluja muunnellun totuuden väittein. Elo menee samaan sarjaan, vaikkakaan en ollut kuullutkaan hänestä ennen kuin ponkaisi eduskuntaan. En yhtään ihmettele, ettei osaa tehdä eroa prosentille ja prosenttiyksikölle.
Itseäni ei niinkään kiinnosta onko päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuus 17% korkeampi tai 14,5% matalampi kuin joku toinen luku. Kysymys on enemmän periaatteellisesta asiasta (hyväksyttävät rajoitukset elinkeinonvapaudella) ja ennen kaikkea pienpanimojen toimintaedellytyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Myös 17 prosentin lisäys on mitättömän pieni, kun puhutaan mitättömän pienistä luvuista.
Sitten alkaa tuntua kun puhutaan 60% kirkkaasta.
Jos vaikkapa kotikaljassa on yksi prosentti etanolia, niin 17 prosentin lisäys nostaisi sen 1,17 prosenttiin eikä sillä lisäyksellä varmaan miellettäisi olevan kovin merkittävää kansanterveydellistä ulottuvuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”…eikä sillä lisäyksellä varmaan miellettäisi…”
Viime päivien keskustelua seurattuani olen vakuuttuunut että kyllä miellettäisiin. Joku voisi jopa ehdottaa miedomman kotikaljan saamista kauppoihin talkooporukoiden janojuomaksi ja verkkomedia tekisi uutisen: ”Uudenlaista kotikaljaa ehdotetaan kauppoihin!”
Ilmoita asiaton viesti
OK, olin turhan optimistinen …
Ilmoita asiaton viesti
Elon blogissa ei näköjään pääse kysymään, miksi kansanedustaja halusi käyttää vähättelyssään nimenomaan sitä pienempää lukua, jopa prosentin käsitettä vääristellen.
Kaikki kunnia hyvintehdylle kotikaljalle, mutta tilavuusprosentiltaan alle 2,8:n vahvuisena juomana sillä ei ole sijaa alkoholikeskustelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ei olisi sijaa, mikä estää vaatimasta alle 2,8 prosenttisten alkoholijuomien myynnin siirtämistä Alkoon? Jos kotikaljan alkoholipitoisuus nousee 0,5% -> 1,3%, lisääntyy pitoisuus saman verran kuin oluen noustessa 4,7% -> 5,5%, eli 0,8 prosenttiyksikköä. Kuitenkin ensiksi mainitun juojan alkoholinkulutus nousee 160% kun jälkimmäisen nousee vain 17%, olettaen samat juodut määrät.
Ilmoita asiaton viesti
Alle kakskasien liittäminen tähän keskusteluun on turhaa, koska ”alkoholipitoisella juomalla Suomen lainsäädännössä tarkoitetaan yli 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää juomaa.” (Wikipedia)
Ilmoita asiaton viesti
Tuo laissa määritelty prosenttiraja on yhtä hatusta vedetty kuin se 4,7%:kin.
Molempia lakeja voidaan muuttaa, jos halutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun alkoholilain säätäminen on siis omantunnonkysymys, voisiko sen noudattamisestakin tehdä sellaisen?
Ilmoita asiaton viesti