Kuntavaaliblogi 1: Pelastetaan pojat (ja tytöt)

Vihreiden tuore Pelastetaan pojat -toimenpideohjelma sai minut päivittämään kuntavaaliteemani ja nostamaan koulujen kehittämisen kärkiteemakseni. Valinta on myös sikäli luonteva, että Sote-uudistuksen jälkeen perus- ja toisen asteen opetus ovat tärkeimmät kuntien vastuulle jäävät julkiset palvelut.

Sekä pojilla että tytöillä on koulussa ongelmia, jotka vaikuttavat koko heidän elämäänsä. Ongelmat ovat kuitenkin usein erilaisia. Siinä missä liian moni poika syrjäytyy jo peruskoulussa, liian moni tyttö vieroksuu koulussa matematiikkaa ja luonnontieteitä ilman mitään syytä.

Esiopetuksessa ja peruskoulussa tarvitaan sukupuolisensitiivisyyttä, jotta kaikki saavat koulusta yhtäläiset edellytykset rakentaa elämäänsä sukupuolestaan riippumatta.

Pelastetaan pojat

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuoreen raportin mukaan suomalaisista 25-54-vuotiaista miehistä lähes 79 000 on pysyvästi työelämän ulkopuolella, ja määrä kasvaa. Heistä 50 400 kuuluu ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”, jotka eivät ole töissä, eivät hae töitä, eivät opiskele, eivätkä ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Peruskoulu on ratkaisevassa asemassa. Jos koulutaival katkeaa alkuunsa, elämän syrjästä on vaikea saada otetta. Viidesosa 20-29-vuotiaista suomalaisista miehistä on suorittanut vain peruskoulun. Se on oikeasti paljon.

16 prosentilla suomalaisista pojista ei ole peruskoulun päättyessä riittävää lukutaitoa. Ero suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maista suurin. On kansallinen häpeä, että lapsi voi Suomessa istua yhdeksän vuotta koulussa oppimatta lukemaan kunnolla.

Työelämässä ei ole enää tehtäviä, joista selviää ilman ammattitaitoa, saati lukutaitoa.

Koulujärjestelmän epäonnistumisesta kertoo se, että työelämästä syrjäytyminen yleistyy nimenomaan nuoremmissa ikäluokista. Siinä missä OECD:n mukaan vuonna 2005 20-24 suomalaisista miehistä 12,2 prosenttia ei opiskellut ja oli joko työtön tai työvoiman ulkopuolella, vuonna 2015 osuus oli jo 21,1 prosenttia.

Tulevaisuudessa tilanne todennäköisesti vain pahenee. Esimerkiksi kansainvälisissä PISA-kokeissa poikien tulokset matematiikassa ja luonnontieteissä laskivat vuosien 2011 ja 2015 välillä paljon enemmän kuin tyttöjen tulokset.

Koulussa on puututtava myös poikia syrjäyttäviin sosiaalisiin ongelmiin. Pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista ja väkivallan uhkaa. Lapsena koetun kiusaamisen muistot voivat myrkyttää koko aikuisen elämän.

Koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja koulupsykologit ovat erittäin tuottava investointi tulevaisuuteen. Yhden nuoren syrjäytymisen hinnaksi kansantaloudelle on laskettu miljoona euroa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa poikien ongelmiin puututaan, sitä vaikuttavampaa apu on.

Koulussa on kiinnitettävä erityistä huomiota poikien

  • Harrastuksiin – Kaikki harrastukset eivät vaadi päivittäistä harjoittelua ja koko perheen omistautumista. Sarjakuvat tai lennokkien rakentaminen ovat yhtä arvokkaita harrastuksia kuin jääkiekko tai pianon soitto.
  • Lukemiseen – Lukutaito on avain kaikkien muiden tietojen ja taitojen oppimiseen. Sitä paitsi lukeminen on erinomainen harrastus.
  • Liikunta – Liikkumisen on todettu parantavan erityisesti poikien oppimistuloksia. On luotava matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia, joihin kaikkien on helppo osallistua. Koulumatkat tulisi tehdä joko kävellen tai pyörällä.
  • Opiskelutaitoihin – Moni poika alisuorittaa koulussa ja pitää itseään tyhmänä, vaikka kyse on vain opiskelutaitojen puutteesta. Opiskelutaidoille on käyttöä läpi elämän.
  • Sosiaalisiin taitoihin – Poikien syrjäytymiseen liittyvät usein heikot sosiaaliset valmiudet, jotka haittaavat koko elämää.
  • Luokkakokoihin – Poikien oppimistulokset kärsivät ryhmäkokojen kasvattamisesta tyttöjä enemmän.
  • Toisen asteen opintoihin – Pelkällä peruskoulun päättötodistuksella ei nykyajan työelämässä selviä.

Mikä tärkeintä, emme saa asettaa pojille koulussa alhaisempia odotuksia kuin tytöille. ”Pojat on poikia” on pahin virhe, jonka poikien kasvattaja voi tehdä.

Pelastetaan tytöt

Suomalaisten opiskelu on hyvin sukupuolettunutta. On paradoksaalista, että vaikka vielä peruskoulun neljännen luokan tytöt pärjäävät matematiikan PISA-kokeissa poikia paremmin, vain harva nuori nainen hakeutuu opiskelemaan matematiikkaa vaativia aloja kuten tekniikkaa. Siinä missä korkeakouluista valmistuu naisia noin 50 prosenttia enemmän kuin miehiä, tekniikan alan opiskelijoista on naisia vain vajaa neljännes.

Tyttöjen vieraantumista matematiikasta ja kovista luonnontieteistä on tutkittu paljon. Yhtä selitystä ei ole löytynyt, mutta yhtenä tekijänä pidetään ainakin sitä, että tytöt aliarvioivat osaamisensa matematiikassa ja fysiikassa. Sen sijaan pojat vastaavasti yliarvioivat oman osaamisensa. Todellista eroa sukupuolten keskimääräisessä matemaattisessa lahjakkuudessa ei ole, vaikka jakaumassa on eroja.

Tytöt aliarvioivat osaamisensa luonnontieteissä kuten laajassa matematiikassa ja fysiikassa, kun taas pojat yliarvioivat osaamisensa. Siinä missä yli puolet luokio-opiskelijoista on tyttöjä, pitkän matematiikan kirjoittajista yli puolet on poikia. Ja fysiikan kirjoittajista vain murto-osa on tyttöjä. Molempia tarvitaan, jos pyrkii esimerkiksi teknillisiin yliopistoihin tai yliopistojen luonnontieteellisiin tiedekuntiin.

Toinen mahdollinen selitys on se, että tytöt näyttäisivät karttavan kilpailutilanteita, joissa heidän osaamistaan verrataan poikien osaamiseen erityisesti miesvaltaisena pidetyillä aloilla. Jos tytöt pakotetaan kilpailutilanteeseen poikien kanssa, he alisuoriutuvat. Jo mahdollisuus opiskella lukiossa luonnontieteitä ilman, että ne on pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, on tehostanut sekä tyttöjen että poikien valintoja.

Yhteiskunnan näkökulmasta naisten aliedustus tekniikassa ja luonnontieteissä johtaa tehottomuuteen. Kun lahjakkaimmat nuoret eivät sukupuolestaan riippumatta hakeudu alan koulutukseen ja työtehtäviin, suomalaisten yritysten kilpailukyky kärsii.

Koulussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tyttöjen

  • Informointiin – Tytöt ja pojat tarvitsevat tietoa todellisesta suhteellisesta osaamisestaan jo peruskoulussa. Tieto auttaa tekemään parempia valintoja toisen asteen koulutusta suunniteltaessa. Osaaminen tulisi arvioida ilman kilpailutilannetta, jotta tytöt eivät alisuoriutuisi.
  • Motivointiin – Tytöt tarvitsevat mm. rooli- ja uramalleja, jotka innostavat kiinnostumaan matematiikasta ja luonnontieteistä
  • Sukupuoliodotuksiin – Opetin taannoin ohjelmointia kesäleireillä. Suurin osa leiriläisistä oli poikia, ja monet tytöt kertoivat joutuneensa vaatimalla vaatimaan päästä tietokoneleirille ratsastus(tms.)leirin asemesta.
  • Konkreettisuuteen – Matematiikka ja luonnontieteet koetaan usein abstrakteiksi aineiksi, joilla ei ole yhteyttä arkitodellisuuteen. Esimerkiksi amerikkalaisissa teknillisissä yliopistoissa tekniikkaan yhdistetään humanismia, kulttuuria ja yhteiskuntatieteitä.

___
Kuntavaaliblogisarjan seuraavat osat
:

  • Lisää kaupunkia Espooseen (ja lähiluontoa)
  • Espoon koulut kuntoon (ja kunnossapito)
  • Oma koti liian kallis (ja vuokra)
  • Rohkeasti avoin Espoo (ja valtuusto)

 

jyrkikasvi
Vihreät Espoo

Ex-pelijournalisti, ex-tutkija, ex-kansanedustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu