*

Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Lukio ei saa olla rahasta kiinni

  • Ylioppilaslakin hankkiminen voi olla vähävaraisen perheen lapselle ylivoimaisen kallista. CC 3.0 SA BY MPorciusCato
    Ylioppilaslakin hankkiminen voi olla vähävaraisen perheen lapselle ylivoimaisen kallista. CC 3.0 SA BY MPorciusCato

Vastuu toimeentulotuen perusosasta siirtyi vuoden vaihteessa kuntien sosiaalitoimilta Kansaneläkelaitokselle. Siirtymävaiheessa on ollut ongelmia, eikä hakemuksia ole kyetty käsittelemään lakisääteisessä ajassa.

Siirtymävaiheen ongelmien varjoon on jäänyt se, että siirron yhteydessä toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat muuttuneet. Näin ei ollut tarkoitus käydä. Laki toimeentulotuesta ja lain soveltamisohje eivät muuttuneet, vain vastuu tuen jakamisesta vaihtui.

Ehkä ikävin uusi linjaus koskee 18-vuotiaiden lukiolaisten toimeentulotukea. Kansaneläkelaitos edellyttää tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta opintolainen nostamista kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta ennen toimeentulotuen myöntämistä, siis myös lukiolaisilta. Kela laskee toimeentulotuen tarvetta arvioidessaan opintolainan 18-vuotiaan lukiolaisen tuloksi siitä riippumatta, onko hän nostanut opintolainaa vai ei.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman toimeentulotukilain soveltamisohjeen mukaan opintolainan ottamista ei voida kuitenkaan edellyttää "nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. […] Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi lukiokoulutus tai maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus."

Kuntien sosiaalitoimet noudattivat tätä ohjetta, Kansaneläkelaitos ei noudata. Sen sijaan Kansaneläkelaitos noudattaa omaa ohjettaan: ”Lainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta.”

Käytännössä Kansaneläkelaitoksen linjaus estää lukio-opinnot köyhimpien perheiden lapsilta. Monet harkitsevat jo aloitettujen lukio-opintojen keskeyttämistä, koska heillä ei yksinkertaisesti ole niihin varaa.

Lukion keskeyttämisen jälkeen vähävaraisen nuoren ei tarvitse ottaa lainaa. Alle 25-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista tutkintoa, joutuu odottamaan viisi kuukautta ennen kuin hän on oikeutettu työmarkkinatukeen, ja sinä aikana hän on oikeutettu toimeentulotukeen.

Kansaneläkelaitoksen linja siis suorastaan kannustaa juuri täysi-ikäistyneitä nuoria syrjäytymään: Lopeta opinnot, niin saat rahaa.

Harva köyhän perheen lapsi uskaltaa ottaa opintolainan lukio-opintoja varten. Lukio-opintojen rahoittaminen lainalla on riski-investointi. Ylioppilastodistus ei takaa työpaikkaa tai jatko-opintopaikkaa, mutta on käytännössä välttämätön, jos haluaa pyrkiä yliopistoon opiskelemaan.

Kansaneläkelaitoksen linja kiihdyttää yhteiskunnan jakautumista. Kun köyhien vanhempien lapsilta viedään edellytykset opiskella, huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Vanhempien asema määrittelee lasten tulevaisuuden. Lukiosta tulee uusi oppikoulu, johon vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla on pääsy.

Tein Kansaneläkelaitoksen toiminnasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Valitettavasti saamassani vastauksessa ei tilanteeseen luvattu korjausta, vaan käytännössä kehotettiin valittamaan saaduista päätöksistä. Kaikilla nuorilla ei yksinkertaisesti ole varaa odottaa valitustensa käsittelyä, saati hallinto-oikeuden päätöstä. He keskeyttävät opintonsa!

Vastauksessa viitataan Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveysministeriölle kysymyksestäni antamaan lausuntoon, jossa todetaan toimeentulotukipäätöksissä sovellettavan yksilö- ja perhekohtaista harkintaa. Käytännössä päätökset tehdään kuitenkin Kansaneläkelaitoksen oman ohjeen perusteella, eikä ohje jätä tilaa harkinnalle. Kentältä tulleen palautteen mukaan ohjetta sovelletaan mekaanisesti. Harkintaan ei ole edes aikaa, sillä yhden hakemuksen käsittelyyn on vain noin 20 minuuttia.

Suomi on pieni kansakunta, jonka menestys riippuu suomalaisten osaamisesta. Meillä ei ole varaa estää yhdenkään lukuhaluisen nuoren opiskelua vain siksi, ettei hänen vanhemmillaan ole varaa rahoittaa lapsensa lukio-opintoja.

Sitä paitsi … se on väärin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Eikö nyt vaan voi tällaisessa tapauksessa maksaa sen pienen tukirahan heti, että saadaan ihmiset lukioon, on koko ikä aikaa selvitellä ja maksaa ylimääräisiä takaisin jos tarvitsee. Mutta eihän se käy.

Toinen asia on sitten se kirjoilla rahastaminen, joka pitäisi lopettaa samantien. Ei lukionkaan oppimäärissä mikään muutu edes 10 vuodessa, joissain ei vuosisadassakaan.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Olen työskennellyt kirjakaupassa. Tuolla keinotekoisella kirjojen uudistamisella tienaa ainoastaan kustantajat. Oppikirjoissa on niin surkeat katteet etteivät ne todellakaan korvaa kaupoissa viemäänsä tilaa. Kaupat saavat katteensa lisämyynnillä, eli vihoilla, kynillä, kansioilla yms.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Sillä aikaa kun valitus käsitellään ehtii hyvinkin kuolla nälkään. Tämäkin on niitä asioita jossa kukaan ei tule koskaan asettamaan vastuuseen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pystyisiköhän jossakin kirjakaupan nurkassa piraattikopioimaan kirjan tai merkittäviä osia siitä ottamalla valokuvia kännykkäkameralla aukeama kerrallaan. Lopputulosta pystyisi sitten ihailemaan oppitunnilla tabletista.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ja myös se saattaa olla joillekin vaihtoehto, että kimpassa jostakin kirjasta ostetaan yksi kappale, joka monistetaan useammalle. Laki ei nykyisellään salli eikä toivottavasti tule koskaan sallimaan sitä, että kurssien läpipääsyehdoksi edellytettäisiin laillisesti hankitun oppimateriaalin omistaminen.

Anna Lyra

Oletat Mikko Nummelin että lukiolaisella, jolla ei ole varaa kirjoihin on tabletti, älypuhelin tai tietokone. Ei muuten ole.

Toimituksen poiminnat