*

Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Yleisradion monikulttuurisuuden vahti

Yleisradiolain 6 § määrittelee Yleisradion hallintoneuvoston tehtävät seuraavasti:

Hallintoneuvoston tehtävänä on:

1) valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja sekä määrätä hallituksen jäsenten palkkio;

2) päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista;

3) huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;

4) laatia 6 a §:ssä tarkoitettu palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ja julkaista päätös perusteluineen;

5) päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista;

6) tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toimintakertomus;

7) valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

Hallintoneuvoston on lisäksi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava eduskunnalle kertomus 7 §:n mukaisen julkisen palvelun toteutumisesta sekä ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteuttamisesta edellisen kalenterivuoden aikana. Ennen kertomuksen antamista tulee kuulla Saamelaiskäräjiä.

Hallintoneuvoston on lisäksi käsiteltävä muut hallituksen sille esittämät asiat.

Ja hallintoneuvoston valvoman julkisen palvelun Yleisradiolain 7 § määritteleen puolestaan seuraavasti:

Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:

1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;

2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;

3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;

4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;

5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;

6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;

7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.

Seura-lehden Yleisradion hallintoneuvoston viime vuoden pöytäkirjoista nostamat esimerkit hallintoneuvostossa käytetyistä puheenvuoroista ovat surullista luettavaa. Ne paljastavat, etteivät kaikki meistä hallintoneuvoston jäsenistä ole ilmeisesti lukeneet Yleisradiolakia. Meidän tehtävänämme on valvoa, tukevatko Yleisradion ohjelmat esimerkiksi suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta, ei ottaa kantaa siihen, ovatko esimerkiksi tasa-arvonäkökohdat tai kulttuurien vuorovaikutus omasta mielestä tärkeitä.

Niin kutsutussa Satosen työryhmässä sovitut muutokset Yleisradiolakiin vahvistavat hieman hallintoneuvoston asemaa ja julkisen palvelun määritelmää, mutta Seura-lehden jutussa käsiteltiin nimenomaan viime vuotta.

Poliittisten päättäjien ja Yleisradion journalismin erillään pitämisellä on hyvät perusteet. Historia on opettanut, miten käy, kun poliitikot päättävät, mitä ja miten uutisoidaan. Liberaalissa demokratiassa riippumaton media arvioi poliittista ja taloudellista vallankäyttöä sekä viranomaisten toimintaa kriittisesti. Yleisradion toiminnan rahoittavien veronmaksajien on voitava luottaa siihen, että heidän rahojaan ei käytetä esimerkiksi hallituksen tai valtion omistamien yhtiöiden aseman pönkittämiseen. Siksi poliitikkoja on Yleisradion johtoelimistä ainoastaan hallintoneuvostossa, jolla nimenomaan ei ole toimivaltuuksia vaikuttaa Yleisradion journalistiseen päätöksentekoon.

Olemme Suomessa paheksuneet Puolan ja Unkarin yleisradioiden ottamista maiden hallitusten ohjaukseen, mutta ei Suomenkaan yleisradion riippumattomuus ole itsestään selvää. Politiikan ja journalismin erottaminen nykyisessä Yleisradiolaissa on seurausta niin kutsutun Reporadion vuosista, jolloin Yleisradion ohjelmapolitiikka oli korostetun poliittista. Ja kuten viime syksyn tapahtumat osoittivat, suomalaisilla poliitikoilla on edelleen haluja vaikuttaa Yleisradion journalistiseen toimintaan.

Toki hallintoneuvosto pidetään Yleisradion tilanteesta ajan tasalla ja meitä informoidaan ajankohtaisista kysymyksistä. Esitellyistä asioista myös keskustellaan, ja se on avannut meille hallintoneuvoston jäsenille mahdollisuuden ottaa kantaa Yleisradion ohjelmapolitiikkaan ja journalistiseen toimintaan. Itse olen esimerkiksi kiitellyt esports-lähetyksiä ja kysynyt dopingin, sopupelien ja kisapaikkalahjusten vaikutusta huippu-urheilun lähetysoikeuksien ostamiseen. Ja kuten Seura-lehden jutusta kävi ilmi, jotkut ovat ilmaiseet mielipiteensä myös Yleisradion ajankohtaistoimituksen poliittisesta journalismista.

Kyse ei siis ole ollut päätöksistä eikä hallintoneuvoston kannanotoista, vaan hallintoneuvoston yksittäisten jäsenten mielipiteistä. Silti, vaikka Yleisradion toimiva johto olisi kuinka kovakorvainen ja antaisi meidän puheidemme mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, asetelma ei näytä hyvältä: Yleisradion rahoituksesta päättävät poliitikot kritisoimassa hallintoneuvoston jäsenen arvovallalla Yleisradion poliittista journalismia, siis oman toimintansa uutisointia.

Politiikassa se miltä asiat näyttävät, on tunnetusti yhtä tärkeää kuin se, miten asiat oikeasti ovat. Poliittisen vallankäytön vahti ei saa näyttää vallankäyttäjien vahtimalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

"5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille
- - Ja kuten Seura-lehden jutusta kävi ilmi, jotkut ovat ilmaiseet mielipiteensä myös Yleisradion ajankohtaistoimituksen poliittisesta journalismista."

Tuki ei kuitenkaan tarkoita - tai sen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa - ideologista propagandaa. Esimerkiksi kielivapausaiheeseen Yleisradion toimitukset ja toimittajat tuntuvat pääsääntöisesti suhtautuvan ideologisesti, kannattaen pakkoruotsia, jolle ei milloinkaan ole esitetty kestäviä perusteluja.

Jokaisen luulisi tajuavan, että suomenkielisten kielivapauden tavoittelu ei ole hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan yhtään enempää kuin suomalaisten vapaus olla käyttämättä huntuja on hyökkäys muslimeja kohtaan. Tietyssä ideologiassa kuitenkin kaikki kielivapauteen tähtäävä argumentointi demonisoidaan ikään kuin se olisi pinnan alla ruotsinkielisiä vastaan suunnattu hyökkäys, jonka lopullisena tarkoituksena olisi vähemmistöjen tuhoaminen Suomesta.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Entäs jos todetaan jossain vaiheessa, ihan tutkimuksin, että monikulttuurisuuden "tukeminen" tosiasiassa lisääkin segregaatiota, heikentää maahanmuuttajien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, antaa huonommat eväät työllistymiseen ja sitä kautta heikentää itsetuntoa, sekä luo pohjan esim. toisen sukupolven maahanmuuttajien lähtemiseksi vierataistelijaksi?

"Musta tuntuu" perusteella ei pitäisi säätää lakeja. Se on sama kun säätäisi lain esim. suomalaisten ruokavaliosta tai lastenkasvatuksesta. Molemmat kuitenkin muuttuvat jatkuvasti ja aina keksitään jotain "uutta".

Pikkuveli alkoi puhumaan melko myöhään, joskus vajaa kaksi tai kolmevuotiaana. Jos hän olisi nyt sen ikäinen, meidän vanhempia varmaan syyllistettäisiin liiallisesta kännykän tuijottamisesta, tai ettei jutustele lasten kanssa tarpeeksi.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Riippumaton valtiollinen media on paradoksi jo sinänsä. Oman "aatteensa" menestymisen vuoksi poliitikot mielellään sorkkivat valtion median uutistoimintaa. Omaa tulkintaa asioista voi tarvittaessa muuttaa, jolloin sen saa omasta mielestänsä lain mukaiseksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta.Alkaa Putinin Pravdakin tuntua jo asialliselta lehdeltä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Blogisti on oikealla asialla:
"Vaikka Yleisradion toimiva johto olisi kuinka kovakorvainen ja antaisi meidän puheidemme mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, asetelma ei näytä hyvältä: Yleisradion rahoituksesta päättävät poliitikot kritisoimassa hallintoneuvoston jäsenen arvovallalla Yleisradion poliittista journalismia, siis oman toimintansa uutisointia."

"Politiikassa se miltä asiat näyttävät, on tunnetusti yhtä tärkeää kuin se, miten asiat oikeasti ovat. Poliittisen vallankäytön vahti ei saa näyttää vallankäyttäjien vahtimalta."

Ylen journalistien pitää antaa rakkikoirina rähistä poliitikkojen jaloissa. Se on journalistien rooli. Demokratia murenee, jos journalisteista tulee poliitikkojen sylikoiria.

Kielikysymyksestä sen verran, että Ylellä kuuluu olla hyvä palvelu toisella kansalliskielellä ruotsiksi. Toivottavastin Ruotsin Sisuradiota kehitetään myös edelleen. Ylen ruotsinkielisten ohjelmien avulla saamme myös näkökulmaa Ruotsiin ja Pohjolaan. Noita suhteita Suomen on syytä kehittää nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa, sanoi presidentti Niinistö 2.2. eduskunnan avajaispuheessaan.

Maahanmuuttajille olisi järjestettävä omakielisiä lähetyksiä kotouttamisen nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi. Olisi otettava oppia Australiasta, jossa näitä lähetyksiä on yli 70 kielellä, myös suomeksi. Tiedän ja tunnen asian, koska olen avustanut noita lähetyksiä yli neljännesvuosisadan:

http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Juuso Hämäläinen

En näe koko hallintoneuvostolla mitään käyttöä Yleisradion toiminnassa. Se on vain yksi pölykerros lisää kalliin laitoksen suhteettoman suuressa hallinnossa.

Yleisradion toimintaa säätelevät riittävän hyvät määräykset, joita seuraa ja toteuttaa Ylen johto. Mitä tulee näihin hallintoneuvoston tehtäviin niin ne eivät oleellisesti poikkea siitä, mitä Ylen johdon tehtäviksi on asetettu. On vain johtoa johdon päälle.

Jos hallintoneuvoston jäsenen suurin mielenkiinto Ylen tuotannossa on urheilu niin ollaan täysin hakoteillä sen suhteen mikä Ylen toiminnassa tulee olla tärkeää. Se ei ainakaan ole urheilu. Se on näin lama-Suomessa viimeiseksi tärkein asia viihteen kanssa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Juuso Hämäläinen, #6.
Jos Ylen monikerroksisesta hallinnosta poistetaan jotain, minusta se ei saisi olla hallintoneuvosto. Se ei varmaankaan ole kallein organisaatio, koska sen jäsenet käyvät vain silloin tällöin kokouksissa eivätkä kuluta Ylen penkkejä joka päivä. Sitä paitsi hallintoneuvostossa ovat kaikki eduskuntapuolueet edustettuina suuruutensa mukaisella voimalla. Se jotenkin takaa ohjelmatoiminnan poliittisen tasapuolisuuden.

Aikaisemmin oli vielä poliittisesti koottuja ohjelmaneuvostoja yksittäisiä lähetyksiäkin ruotimassa. Sellaiseen tuskin on tarvetta. Mutta koska ohjelmaneuvostoja ei enää ole, hallintoneuvosto voisi minun mielestni käsitellä myös jopa yksittäisiä ohjelmia.

Toimituksen poiminnat