*

Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Yleisradion poliittinen paradoksi

  • Yleisradion maamerkkinä tunnettu Pasilan Iso Paja siirtyy pian VR:n käyttöön, kun Yle vähentää henkilöstöään ja siirtyy pienempi
    Yleisradion maamerkkinä tunnettu Pasilan Iso Paja siirtyy pian VR:n käyttöön, kun Yle vähentää henkilöstöään ja siirtyy pienempi

Yleisradio Oy:n hallintoneuvostoa ja minua sen jäsenenä on viime viikkoina patisteltu panemaan Yleisradio ruotuun, onhan hallintoneuvosto Ylen organisaatiokaaviossa kaikkein ylimpänä.

Enemmistö ainakin minulle tulleesta palauttesta on kaivannut tiukempaa journalistista otetta poliitikkojen asioista uutisoimiseen yleisesti ja pääministeri Sipilän kohdalla erityisesti; Merkittävä vähemmistö on puolestaan vaatinut Yleisradion Sipilään kohdistaman ajojahdin lopettamista.

Melkoinen paradoksi: Poliitikkoa vaaditaan puuttumaan Yleisradion journalismiin, koska poliitikon katsotaan vaikuttaneen Yleisradion journalismiin.

60/70-lukujen kokemusten jälkeen Yleisradiosta on haluttu tehdä poliittisesti riippumaton. Ohjelmia ruotivaa poliittista ohjelmaneuvostoa ei enää ole. Vaikka Yleisradion sanotaan olevan ”eduskunnan radio”, journalismin ja politiikan välille on yritetty rakentaa mahdollisimman pitävä palomuuri. Vain Yleisradion hallintoneuvostossa on poliitikkoja, ja heidän tehtävänään on Yleisradiolain 6§ mukaan:

  1. valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja sekä määrätä hallituksen jäsenten palkkio;
  2. päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista;
  3. huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;
  4. laatia 6 a §:ssä tarkoitettu palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ja julkaista päätös perusteluineen;
  5. päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista;
  6. tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toimintakertomus;
  7. valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

    Hallintoneuvoston on lisäksi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava eduskunnalle kertomus 7 §:n mukaisen julkisen palvelun toteutumisesta sekä ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteuttamisesta edellisen kalenterivuoden aikana. Ennen kertomuksen antamista tulee kuulla Saamelaiskäräjiä.

Jos ja kun ns. Satosen työryhmän hahmottelema uusi Yleisradiolaki aikanaan astuu voimaan, hallintoneuvosto hyväksyy myös Yleisradion strategian.

Mitään toimivaltuuksia vaikuttaa Yleisradion journalistiseen linjaan poliitikoille ei ole haluttu antaa. Tietysti Yleisradion ajankohtaisista asioista puhutaan ja keskustellaan myös hallintoneuvostossa, mutta varsinaista suoraa päätösvaltaa sillä ei ole, nimenomaan siksi, etteivät kulloiset poliittiset valtasuhteet vaikuttaisi Yleisradion toimintaan. Sen uutis- ja ajankohtaisohjelmien on kyettävä käsittelemään hallituksen ja eduskunnan toimintaa yhtä kriittisesti siitä riippumatta, mitkä puolueet kulloinkin ovat vallan kahvassa. Käytännössä tämä ilmenee niin, että kaikki puolueet vuorollaan kokevat Yleisradion toimittajien mankeloivan juuri heitä erityisen kovaotteisesti. [Olen pohtinut tätä ilmiötä taannoin.]

Yleisradio Oy:n käytännön toimintaa ohjaa hallintoneuvoston valitsema Yleisradio Oy:n hallitus, jossa korostetusti _ei_ ole poliitikkoja. Operatiivisesta johtamisesta vastaa hallituksen valitsema toimitusjohtaja.

Mutta, nyt tuo journalismin ja politiikan palomuuri vuotaa, ainakin siltä näyttää, ja politiikassa ja mediassa se on vähintään yhtä tärkeää kuin miten asiat mahdollisesti ovat.

Kyse ei ole vain pääministerin öisestä viestittelystä hänen asioitaan ohjelmassaan käsitelleelle Yleisradion toimittajalle. Ongelman ydin on paljon syvemmällä, vaikka pulpahti nyt pintaan. Hallitus päätti viime vuonna siirtää Yleisradion talouden valtiontalouden kehyksen sisään, jolloin Yle alkoi tavallaan muistuttaa valtion laitosta, jonka rahoitus on suoraan hallituksen päätäntävallassa.

Palomuuri alkoi tihkua.

Eritystä ja ennenkuulumatonta oli tapa, jolla hallitus teki päätöksensä. Päätös siirtää Yleisradion talous valtiontalouden kehykseen tehtiin hallituspuolueiden kesken, oppositiota kuulematta. Aiemmin kaikki merkittävät Yleisradiota koskevat päätökset on pyritty tekemään ns. parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisymmärryksessä. Näin on haluttu turvata päätösten kestävyys yli vaalikausien, kun aiemmat oppositiopuolueet nousevat hallitusvastuuseen.

Nyt Yleisradiosta tehtiin päiväpolitiikkaa.

Seuraavaksi hallitus päätti jäädyttää Yleisradiolain mukaisen Yleisradion rahoituksen indeksikorotuksen, jälleen oppositiota kuulematta. Tämä johti Yleisradiossa henkilöstön vähentämiseen ja yt-neuvotteluihin.

Palomuuri alkoi tiputtaa.

Seuraavaksi perustettiin perinteinen parlamentaarinen [Satosen] työryhmä pohtimaan Yleisradiolain uudistamista. Työryhmä, jossa olivat siis mukana kaikki eduskuntaryhmät, päätti velvoittaa Yleisradion korvaamaan omaa ohjelmatuontoa osto-ohjelmilla ja jatkaa indeksikorotuksen jäädytystä. Yleisradio joutuu siis poliittisten päätösten seurauksena supistamaan henkilökuntaansa sekä taloudellisista että tuotantorakenteellisista syistä.

Palomuuri vuotaa kunnolla.

Ei ihme, että Yleisradion henkilöstö on huolissaan omasta tulevaisuudestaan, ja etenkin politiikkaa ja poliitikkoja työkseen käsittelevä uutis- ja ajankohtaistoimitus kokee suhteensa poliittisiin päättäjiin haastavaksi. Monella voi muistua mieleen sanonta: "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat."

Jännite nousi näkyviin Suomen Kuvalehden julkaistua jutun pääministerin kiukkuisista viesteitä. Sen jälkeen on nähty mm. dramaattisia irtisanoutumisia, Yleisradion ajankohtaistoimituksen uudelleenorganisointi ja toimituksen esimiesten julkinen ojennuskirje omille alaisilleen.

Ainakin saamani palautteen perusteella Yleisradion toiminnan Yle-verolla rahoittava yleisö ei ole kaiken tämän jälkeen enää aivan varma, kuinka riippumaton Yleisradio todellisuudessa on poliittisista päättäjistä. Kuten sanottu, tärkeää on myös se, miltä asiat näyttävät.

Hyvää vastausta Yleisradion paradoksiin ei ole.

Vastaavan (pää)toimittajan journalistiset valinnat ovat journalismin kovaa ydintä, ja laki määrää vastaavalle toimittajalle julkaisutoiminnassa viimeisen sanan, toki myös viimeisen vastuun. Siksi vastaavan toimittajan tekemien journalististen päätösten kritisointi olisi poliittiselta päättäjältä lähes yhtä epäkorrektia kuin öisten sähköpostien tehtailu itseään koskevan jutun tehneelle toimittajalle. Niiden arviointi, samoin kuin toimitusten henkilöstöjohtamisen arviointi kuuluvat yhtiön toimivalle johdolle.

Voivatko poliitikot ylipäätään korrektisti puuttua Yleisradion journalistiseen toimintaan, edes silloin, kun Yleisradion riippumattomuuden koetaan vaarantuneen poliitikkojen oman toiminnan seurauksena? Mielestäni eivät, se voi olla vain Yleisradion itsensä tehtävä, kuten myös aktiivinen viestiminen riippumattomuuden turvaavista toimenpiteistä. Poliitikkojen tehtävänä on pitää sormensa mahdollisimman kaukana Yleisradion journalismista, ja näppäimistöstä, jos omat tunteet joskus käyvät liian kuumina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Media käsittelee politiikka, sen itse ei pitäisi olla osa politiikkaa.
Hyvä kirjoitus Jyrki ja hyvää Joululomaa, joka tosin on kohtuuttoman pitkä.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Vaihtaisin nämä ylipitkät istuntotauot normaaleihin työaikoihin istuntokausilla. Etenkin kausien loppupään rutistus on sitä luokkaa, että esimerkiksi viime viikolla ehdin nukkua vain 4-5 tuntia yössä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sinualukuunottamatta taitaa suurinosa nukkua istunnoissakin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Samaa mieltä, että toimittajien tehtävänä ei ole tehdä politiikkaa, vaan mahdollisimman tasapuolisesti kommentoida sitä. Ikävä kyllä Ylessä on toimittajia, jotka aivan selkeästi politikoivat.

Olen sattunut näkemään jonkun edustajan viikkokalenterin loma-ajalta. Eipä siinä juurikaan "lomaa" ole ollut. Pelkän ajan katsominen ei kerro koko totuutta. Tavallinen työläinen käytännössä voi työnsä ja työpaikkansa loman ajaksi sulkea ja laittaa vaikka puhelimensa kiinni. Kansanedustaja, joka noin tekisi, olisi täysin varmasti yhden kauden edustaja.
Tuo kansanedustajien loma-asiakin on tyypillistä suomalaista. Kommentoidaan asioita, ilman että ymmärretään kokonaisuutta.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Yksi kansanedustajan vaikeimpia rasteja on oman ajan varaaminen, ettei polta itseään loppuun. Onneksi olin jo tutkijana ehtinyt oppia, miten vaikeaa työajan hallinta on mielenkiintoisessa motivoivassa työssä. Kaksi sairauslomaa opetti, että olen siinä lajissa huono. Silloin selvisin kirjoittamalla työkalenteriin: "lue sarjaukvia", "pelaa tietokoneella".

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #4

Työkalenteriin kannattaisi kirjoitaa myös aika ajoin:

Katso peiliin !

Petri Pähti

Jyrki, oletko samaa mieltä ylen johdon ja Satosen työryhmän tiimoilta asiasta, että heitetään ylen, pitkänlinjan ammattiilaiset työntekijät kortistoon ja työllistetään ei niin ammattilaisia pätkätyöläisiä enemmän?

Marko Lehtinen

Sinänsä Jyrkiltä hyvä mielipide. Mutta mitä nyt tehhdään kun Ylen pitäisi itse uudistua, mutta siellä vain suojellaan kavereiden työpaikkoja?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jyrki Kasvi kirjoittaa: "Hallitus päätti viime vuonna siirtää Yleisradion talouden valtiontalouden kehyksen sisään, jolloin Yle alkoi tavallaan muistuttaa valtion laitosta, jonka rahoitus on suoraan hallituksen päätäntävallassa."

"Eritystä ja ennenkuulumatonta oli tapa, jolla hallitus teki päätöksensä. Päätös siirtää Yleisradion talous valtiontalouden kehykseen tehtiin hallituspuolueiden kesken, oppositiota kuulematta. Aiemmin kaikki merkittävät Yleisradiota koskevat päätökset on pyritty tekemään ns. parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisymmärryksessä. Näin on haluttu turvata päätösten kestävyys yli vaalikausien, kun aiemmat oppositiopuolueet nousevat hallitusvastuuseen."

Tämähän oli hallituksen suunnalta törkeä vallankaappaus. Miten ihmeesä blogisti ja muut oppositiopuolueita edustavat hallintoneuvoston jäsenet saattoivat hyväksyä tällaisen vallankaappauksen ja siitä johtuvan maailman sananvapauden ykkösvaltion luisumisen kohti totalitaarista järjestelmää?

Näen tuon vallankaappauksen jälkeiset tapahtmat sen suoranaisiksi seurauksiksi. Pääministeri on alkanut luulla olevansa eräänlainen berlusconi, joka voi hallita maata ja pitää myös "vapaan lehdistön" ohjaimia käsissään.

Jyrki Kasvi ja muut Ylen hallintoneuvoston oppositiopuolueiden edustajat, nyt ei ole aika painua joululomalle. Nyt on kiireesti saatava Ylen hallinto ja ohjelmatoiminta sivistyneen demokratian edellyttämälle linjalle ja häikäilemättömän vallankaappauksen tehnyt Sipilän hallitus ojennukseen.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

T.U: "Tämähän oli hallituksen suunnalta törkeä vallankaappaus. Miten ihmeesä blogisti ja muut oppositiopuolueita edustavat hallintoneuvoston jäsenet saattoivat hyväksyä tällaisen vallankaappauksen ja siitä johtuvan maailman sananvapauden ykkösvaltion luisumisen kohti totalitaarista järjestelmää?

Näen tuon vallankaappauksen jälkeiset tapahtmat sen suoranaisiksi seurauksiksi. Pääministeri on alkanut luulla olevansa eräänlainen berlusconi, joka voi hallita maata ja pitää myös "vapaan lehdistön" ohjaimia käsissään."

Tässähän sen villakoiran ytimen voi nähdä.

P.S. Muutos näkyy kaikessa YLEn ohjelmatarjonnassa. Tv pysyykin lähinnä kiinni ja monen olen kuullutkin siirtyneen takaisin kirjojen pariin.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Poliitikon tehtävä on tehdä (hyviä) päätöksiä ja toimittajan tehtävä on kertoa niistä. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

Silloin, kun toimittaja ryhtyy tekemään politiikkaa uutisilla tilanne mutkistuu. Näin syntyy ns. uusi uutinen. Näin media mielipidevaikuttaa lukijoihin ja näin tekevät puoluelehdet.

Toimittajaa ei ole vaaleilla valittu poliittiseksi päättäjäksi. Siksi on oikein peräänkuuluttaa toimittajan roolia uutisen kertomisessa. Yle on verovaroin ylläpidetty laitos. Siksi läpinäkyvyys on ensiarvoista.

Mediakriittysyys pitää aina muistaa, mutta olisi väärin, jos veronmaksajan tulisi epäillä Ylen uutisen todenperäisyyttä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jarmo Nahkamäki, #9.
Kun suurella rahalla on keinonsa oman versionsa välittämiseksi kansalle, todellisen sananvapauden vaaliminen jää parlamentaarisesti valvotun Ylen tehtäväksi. On karmeaa, jos suurta rahaa edustava hallitus kaappaa myös Ylen omaksi välineekseen.

Ylen tärkeimpiä tehtäviä on juuri vallanpitäjien eli hallituksen toimien valvonta ja läpivalaisu. Juuri sitä hallitus on ryhtynyt rajoittamaan vallankaappauksellaan.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Yle on niin syvällä punavihreässä kuplassa. Mitenkähän sen saisi pois sieltä?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomas Korhonen, #10.
Jos "syvällä punavihreässä kuplassa" eläminen tarkoittaa sitä, että myös vähävaraisten ja syrjäytettyjen etuja yritetään ottaa huomioon, Yle on tosiaan ollut hiukan toisenlainen kuin kaupallinen lehdistö. Nyt tämä toisenlaisuus yritetään vaientaa tällä törkeällä vallankaappauksella.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

*Karhunen

Yle on törkeän puolueellinen ja se johtuu siitä, että koko laitos on ideologian vallassa. Näin ei saisi - varsinkaan verorahotteisen - journalistisen instituution kohdalla olla.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #14

Tuomas Karhunen, #14.
"Yle on törkeän puolueellinen ja se johtuu siitä, että koko laitos on ideologian vallassa. Näin ei saisi - varsinkaan verorahotteisen - journalistisen instituution kohdalla olla."

Yle on tosiazankin törkeän puolueellinen, kun se ei voi enää arvostella edes pääministerin vallankäyttöä niin kuin oikeassa sivistyneessä demokratiassa kuuluisi. Hallitushan määräilee myös valtakunnan rahankäyttöä. Ylen rahankäytön pitäisi ehdottomasti olla hallituksen käpälöinnin ulottumattomissa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #16

"Ylen rahankäytön pitäisi ehdottomasti olla hallituksen käpälöinnin ulottumattomissa."

Digiaikana se onnistuisi helposti tv:n maksukorteilla ja maksullisilla käyttäjätunnuksilla. Se myös antaisi mahdollisuuden olla kustantamatta Ylen propagandaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #19

Tuomas Karhunen, #19.
Ylen hallintoneuvostossa ovat kaikki puolueet edustettuina. Köyhimmilläkin on siten sananvaltaa ohjelmapolitiikassa. On aivazn oikein, että tuollaista yleisradiotoimintaa hoidetaan veroilla, joita kulloisenkin hallituksen ministerit eivät pääse käpälöimään. Silloin ohjelmissa uskalletaan olla tarpeen mukaan kriittisiä myös hallituta kohtaan. Kaupallisilla asemilla raha sanelee ohjelmaratkaisut.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #24

Vero voisi olla vapaaehtoinen ja sen maksamisesta saisi käyttäjätunnukset.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

How technology disrupted the truth - tämä todella kannattaa lukea, vaikka pitkä onkin.

https://www.theguardian.com/media/2016/jul/12/how-...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jouni Snellman, #15.
Kiitos hyvästä linkistä, jossa kerrotaan, miten ns. laatulehdistö on menettämässä merkitystään ja kaikenlainen "totuudenjälkeinen" hölynpöly valtaa alaa. Sen ansiosta vaikkapa eräs miljardööri Trump nousi valtaan. Kunpa USA:ssakin olisi ollut Ylen kaltainen julkinen yleisradiolaitos, jota raha ja toimeenpanovalta ei saisi käsikassarakseen ...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Osa poliittista paradoksia näkyy kotisohville asti.

YLE:n toimittajat alkoivat mm. yhtäkkiä puhua kritiikittömästi "totuuden jälkeisestä" ajasta, vaikka osa heistä oli jo vuosia ollut 'osapuolena', ei pelkästään journalistina, ja perin valikoivina portinvartijoina ja siinä samalla peittäneet osia totuuksista, kun ne eivät ole sopineet omaan agendaan.

Tässä olisi oiva tutkimusaihe jollekin valtiotieteilijälle. Yksin toimittajan luoma haastatteluilmapiiri ja kehonkieli riippuu siitä, keitä hän haastattelee. Vaikeiden asioiden yksinkertaistaminen ja leimaaminen ovat siinä olleet oivia keinoja siihen, että toimittaja itse alkaa rakentaa haastatteltavalleen imagoa omien mieltymystensä lähtökohdista käsin.

Katsojakin näkee heti, milloin on ns. jahti päällä, milloin on pedagoginen, opettava journalismi päällä ja milloin on ns. laupias harmonia ja hyväksyvä, sympaattinen nyökyttely päällä "totuuden jälkeisenä" strategiana.

YLE:n pitää itse tehdä valinta laatujournalismin ja politisoituneen agenda-/ pedagogisen journalismin välillä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tai sitten reilusti ilmoittaa jokaisen haastattelun alkaessa selkokielellä joko kuuluttaen , tekstein tai kuvin, onko kyseessä laatujournalismi vai Ylen normaali politisoitunut agenda-/pedagoginen journalismi.

P.S. Televisiossa voisi hyödyntää jo tutuksi tullutta valtakunnallista hälytysjärjestelmää.

P.P.S. Haastattelujen ennakkokatselu ja niiden arviointi kyseisen jaottelun suhteen tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää sattumanvaraisesti ( ei missään nimessä poliittisesti) valitussa kansalaisfoorumissa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Seppo Saari, #18.
Toimittajia on erilaisia. Jokaisella ovat tietenkin omat mielipiteensä. Mutta kun toimittajilla on erilaisia mielipitetiä, noiden mielipiteiden perusteella yleisö voi muodostaa oman käsityksensä. Ylen toimintaa valvoo hallintoneuvosto, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina. Tärkeää on, että pääministeri ja hallitus eivät ala pitää Yleä omana äänitorvenaan niin kuin tällä hetkellä uhkaa tapahtua.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Tie täyteen totalitarismiin on nyt YLEn osalta varmistettu !

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Perussuomalaisten kannanotoissa on voimakkaasti kritisoitu toimittajakunnan punavihreyttä, vaikka samaan aikaan myös vasemmistoliittolaiset kokevat mediahuomion olevan eriarvoistavaa puolueita kohtaan. Mediaan kohdistuvia asenteita tarkastelemalla ei ole löydettävissä sellaista punavihreää kuplaa, jossa janan toisessa päässä olisivat niin sanotut median lellikit eli vihervasemmistolaiset ja toisessa perussuomalaiset. Tämä kävi ilmi esseestä, jonka aihetta tutkineet Aki Koivula, Arttu Saarinen ja Ilkka Koiranen Turun yliopistosta julkaisivat uudessa Kanava-lehdessä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mika Lamminpää #22.
Tuo tutkimus osoittaa, että Yle on ohjelmissaan arvostellut eri puolueita ja mielipidesuuntia kohtuullisen tasapuolisesti. Loukkaannuttu on sekä oikealla että vasemmalla. Niin pitää ollakin. Vaarallista on sen sijaan, jos pääministeri alkaa määräillä ohjelmapolitiikkaa. Pääministerin on kestettävä toimittajien rakkikoirat ympärillään. On ehdottoman vaarallista, jos pääministeri ottaa Ylen sylikoirakseen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

En voisi olla enempi samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #27

Mika Lamminpää #27.
Hienoa, että järkeä löytyy vielä tästä maasta. Olisi vain saatava Jyrki Kasvi & Co järeisiin toimiin Suomen sanan- ja lehdistönvapauden pelastamiseksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jotenkin tämä Ylen arvostelu muistuttaa futiksen tai lätkän erotuomarin arvostelua. Usein ollaaan sitä mieltä, että erotuomari toimi puolueellisesti vastustajan hyväksi. Parhaimmillaan hänen katsotaan olevan puolueeton. Ne kerrat, jolloin ollaan sitä mieltä, että erotuomari suosi omaa joukkuetta ovat aika harvassa.

Meneekö erotuomarin päätökset sitten enemmän kotijoukkueen hyväksi, sitä täytynee kysyä päätuomari Jääskeläiseltä. ;-)

Toimituksen poiminnat