Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Työ tekijäänsä oottaa

  • Työ tekijäänsä oottaa

Uudenkaupungin autotehdas ilmoittaa tarvitsevansa yli 1000 uutta työntekijää. Edelliset isot rekrytoinnit autotehdas teki pari vuotta sitten. Kemijärvelle rakennettavaan biojalostamoon etsitään noin 1000 työntekijää, Äänekoskella sellutehdasta rakentaa noin 2600 työntekijää, Turun telakalle palkataan 500 risteilijöitä rakentamaan.

Yhteistä näille kaikille on osaavan henkilökunnan löytämisen vaikeus. Vaikka Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan runsaat 200 000 työtöntä, työnantajat valittavat työvoimapulaa. Uutta työvoimaa tarvitsevat yritykset suuntaavat katseensa kotimaan lisäksi ulkomaille, erityisesti Baltiaan ja Itä-Eurooppaan.

Kotimaisen työvoiman heikko saatavuus näkyy myös rakennusalalla. Esimerkiksi Länsimetron Koivusaaren aseman rakentajat olivat kotoisin yhteensä 35 eri maasta. Äänekosken sellutehtaan rakentajat tulevat 41 eri maasta. Helsingin seudulla taloyhtiöiden pikkuremonttien tarjouspyyntöihin ei saa välttämättä yhtäkään vastausta. Sähköasentajaa saa anella useammasta liikkeestä ennen kuin joku suostuu tulemaan paikalle… joskus parin viikon päästä.

Kun tekijöitä ei ole, tarjolla on vain eioota.

Suomalaisen työn kohtaanto-ongelman taustalla on monta tekijää. Kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok) syyttää blogissaan suomalaisten työmarkkinoiden jäykkiä rakenteita ja kalliita päivärahoja ja matkakorvauksia. Itse korostaisin sitä, ettei esimerkiksi levyseppähitsaajan tai puusepän ura ole viime vuosina kiinnostanut riittävän monia nuoria, vaikka työtä olisi tarjolla eikä palkoissakaan ole valittamista. Ynnäilin erään pikkuremontteja tekevän yhden hengen yrityksen kuukausiliikevaihtoa, ja päädyin 15 000 euron tuntumaan. Hänellä riittää jo sovittuja töitä usean kuukauden jonoksi asti.

Toisena ongelmana on työpaikkojen sijaitseminen väärissä paikoissa. Esimerkiksi lounaisrannikolla on käytännössä täystyöllisyys ja asuntopula. Moni olisi valmis muuttamaan työn perässä, mutta vaikka uusi asunto olisi tiedossa, ensin pitäisi saada vanha asunto kaupaksi ja löytää myös puolisolle töitä. Muuttohaluja hillitsevät myös muuttokulut, asunnonvälittäjän palkkio ja varainsiirtovero.

Asuntoyhtiön osakkeiden myyntihinnasta varainsiirtovero on 2% ja kiinteistön hinnasta 4% eli 300 000 euron arvoisen asunnosta vero on siis joko 6 000 tai 12 000 euroa. Varainsiirtovero peritään tietysti myös ostettavan uuden asunnon myyntihinnasta. Lisäksi kannattaa muistaa 3-4% kiinteistövälittäjän palkkio sekä ostettavasta että myytävästä asunnosta. Ei ihme, ettei työn perässä muuttaminen aina kannata.

Jos haluamme oikeasti kannustaa suomalaisia muuttamaan työn perässä, on meidän ensimmäiseksi luovuttava varainsiirtoverosta. Sen jälkeen on lisättävä asuntojen tarjontaa työvoimapulasta kärsivillä paikkakunnilla.

Lisäksi vanhempien kannattaa miettiä, mille uralle lapsiaan kannustavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Uudenkaupungin pullonkaula ei nyt varsinaisesti ole asunnonvälittäjän provikka tai varainsiirtovero vaan se tosiasia, että asuntoja ei ole. Vielä 70-luvulla "Saabin tehdas" rakensi itse kerrostalonsa duunareille, nyt pohditaan onko se kunnan tehtävä ja miten sitten käy jos suhdanteet taas muuttuvat.

Pankaapas kansanedustajat vauhtia Turku-Uki -radan henkilöliikenteeseen. Samaan syssyyn voisi aloittaa Uki-Rauma-Pori-Vaasa -radan suunnittelu niin saataisiin järkevät yhteydet pendelöinnille ja tavaraliikenteelle pohjoisestakin suunnalta.

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

'Vielä 70-luvulla "Saabin tehdas" rakensi itse kerrostalonsa duunareille, nyt pohditaan onko se kunnan tehtävä'

Aiemmin teollisuus myös koulutti työvoimansa, nyt itketään mediassa kuinka valmiiksikoulutettua työvoimaa ei ole saatavilla.

Art Seppala

juuri niin.
annetaan ihmisille mahdollisuus tehda toita poistamalla turhat saadokset ja annetaan yritysten kouluttaa ihmiset toihin.

juttelin juuri oppisopimus siivoojan kanssa... han kertoi etta jos jaa kiinni siita etta luuttuaa lattiaa virheellisesti saattaa kurssin reputtaa. mika se virhe on? no se etta on selka menosuuntaan pain. ei suostunut kertomaan nimeaankaan koska niinkaan ei saa tehda.

jain vain miettimaan etta miten vaikeaa on saada edes siivota kun maaraykset ovat tuolla tasolla. missa naita helkkarin saantoja keksitaan ja kenen toimesta.

Käyttäjän anttialien kuva
Antti Laine

Liikevaihto on myynnin tunnusluku, eikä se kerro mitään yrityksen tuloksesta. Pelkkää omaa työtään myyvällä yrittäjällä 15000 euron kuukausittainen liikevaihto olisi tietysti kova lukema, mutta jos remonttireiska laskuttaa remonttiin tarvittavista materiaaleista vaikka ilman ALV:tä laskien 12000 euroa, maksaa niistä itse 11000 ja laskuttaa työstä 3000, liikevaihto on edelleen 15000 euroa, mutta tulos 4000 ja reiskan palkka parin tonnin pintaan.

Käyttäjän JaakkoTuominen kuva
Jaakko Tuominen

Ajattelin ihan samaa, tuossa on selkeä ajatus/kirjoitusvirhe.

"– Itse korostaisin sitä, ettei esimerkiksi levyseppähitsaajan tai puusepän ura ole viime vuosina kiinnostanut riittävän monia nuoria, vaikka työtä olisi tarjolla eikä palkoissakaan ole valittamista. Ynnäilin erään pikkuremontteja tekevän yhden hengen yrityksen kuukausiliikevaihtoa, ja päädyin 15 000 euron tuntumaan."

Käyttäjän JoonasKekoni kuva
Joonas Kekoni

Sekä telakkateollisuus, että Uudenkaupungin autotehdas ovat olleet vuosikymmenen akuutissa konkurssiriskissä, niin ei ole kovin yllättävää ettei niihin ole ihmiset halunneet kouluttautua.

Rakennusala on myös yleisesti tunnettu alana, jossa työpaikkojen määrä hyvässä suhdantessa on kaksinkertainen huonoon suhdanteeseen nähden.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ynnäilin erään pikkuremontteja tekevän yhden hengen yrityksen kuukausiliikevaihtoa, ja päädyin 15 000 euron tuntumaan.

Ymmärräthän myös, Jyrki, ettei liikevaihto ole sama kuin yrittäjälle käteen jäävä ansiotulo?

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Toki, mutta kaikkine materiaali- ja sivukustannuksineenkaan tuloksena ei ollut huono palkkataso.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Eivätkö Vihreatkin halua, että yrittäjä saa elantonsa ja vieläpä kerää pitkällä tähtäimellä jonkunlaisen palkinnonkin riskinotostaan?

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi Vastaus kommenttiin #16

Tietysti! Se mitä ihmettelen, on se, miksi niin harva kouluttautuu alalle, jossa on mahdollisuus tuottavaan yrittäjyyteen.

Pepe Piirinen

Voidaan myöskin kysyä/miettiä , verotuksen suhdetta tehtyyn työhön ja siihen käytettyyn aikaan. On aivan totta että 1 tunnin työhön saattaa kulua pahimmillaan useampitunti ennen kuin homma on pulkassa.
Verottajahan ei kuitenkaan mitenkään vastaa tänän paradoksiin, vaan toimii kuten tahtoo.
Varmaa on se että jos pien-yrittäjän verotaulukkoa lasketaan sitä mukaa kun henkilöstön määrä kasvaa työllistyy tuhansia henkilöitä. Samalla nämä poistuvat kassoilta ja tienaavat euronsa itse(ja valtiolle.)eli ovat tuottavassa toimessa eikä kuormita valtion kassaa.
Meillä on paljon 2-5 henkilöä työllistäviä yrityksiä, täällä tälläinen porkkana varmasti toimisi.
ON muistettava että yrittäminen on 24/7 kestävää toimintaa. Tätä tosiseikkaa ei mitenkään
voi jättää huomioimatta.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Olen kyllä aika pitkälle blogistin kanssa samaa mieltä. Yhdessä vaiheessa korostettiin kovasti korkeaa koulutusta koska korkeakoulutettujen ihmisten työllisyys oli parempi kuin matalasti koulutettujen. Jotenkin kuviteltiin, että työpaikkoja syntyy sitä mukaan kun yliopistot ja korkeakoulut puskevat valmistuneita pihalle. Putkimiehiä, sähköasentajia ja erilaisia korjaajia tarvitaan kuitenkin aina.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomalaiset rakennusmiehet meni siinä, kun tarjouskilpailuissa sellaiset tarjoukset voittivat kunnissa ja kaupungeissa, joissa oli hinta painettu alas virolaisen työvoiman avulla.

On hieman hassua, että nyt sitten ihmetellään, kun ei osaavia rakennusmiehiä löydy. Virosta ja Puolasta ym. ne on haettava niin kuin ennenkin.

Esimerkiksi puu-Vallilan talojen isojen remonttien tekijät tulivat kaikki Virosta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Telakoilla on ollut sama juttu. Tänään töitä, huomenna lennetään pihalle, ylihuomenna itketään, kun ei löydy työvoimaa. Ei ole mitään järkeä kouluttautua noin suhdanneherkille aloille. Ellei jollain pikakoulutuksella pääse jo parin kuukauden päästä hommiin ja jätetään ne asuntolainat väliin.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Oikeista asioista puhut, mutta kun.... Suomen teollisuudessa on rankka rakennevika.

1. Ulkomaalaisella omistajuudella on liian suuri valta päättää yrityksen toiminnan perusteista. Suomessa on vapaata pääomaa vaikka hurumycky. Se on sattava toimimaan kotimaisen teollisuuden piiriin.

2. Suurten konsernien aika meni jo. Yritysten on syytä lähteä kehittämään tähtimäistä kumppanuustoimintaa. Keskellä toimii yritys, joka toimii niillä rintamilla, jotka tuottavat suuruuden etua yhdenkään tähtisakaran olematta suuri.Sakarayritykset voivat sijaita eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Sakarafirmat keskittyvät vain omimpaan tuotteeseensa ja keskusosa hoitaa kaiken muun palvelun. Tarpeen vaatiessa keskusosa junailee sakaroiden keskinäistä toimintaa. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta, mutta kuitenkin itsenäisinä. Ainakin muskettisotureilla se toimi.

Käyttäjän PanuPeltonen kuva
Panu Peltonen

Samaa mieltä varainsiirtoverosta kyllä.

Tuota yhden miehen remonttiyrityksen kuukausiliikevaihtoa moni jo kommentoikin, mutta lisään siihen etteihän se tänä päivänä ole paljoakaan. Voi olla 25k€:kin jos on ripeä kaveri ja tarpeeksi roisto luonne että ilkeää pyytää törkeitä ylihintoja. Toisaalta jos siitä jää 15k€ kulujen jälkeen tulokseksi, verot ja muut maksut ovat niin kovat, ettei viivan alle yhtään karehdittavaa. YEL pitää maksaa ja lisäksi nettotuloista säästää kunnon eläkettä sekä puskuria pahanpäivän varalle. Sillä työtahdilla saa myös varautua työperäisiin terveysongelmiin eikä työura todellakaan kestä 40 vuotta.

Nykyään kaikkialla kannustetaan nuoria yrittäjiksi ja minunkin toisen asteen opettajana melkein pitäisi niin tehdä. Minusta se on vastuutonta. Yrittäminen Suomessa ei todellakaan sovi kaikille ja vielä vähemmän yksinyrittäjyys. Huomisen nuoret yrittäjät ovat ylihuomisen syrjäytyneitä, mutta eivät tietenkään kaikki.

Käyttäjän MattiJuhaKeskinen kuva
Matti Keskinen

Kyllä valtiovallan tulisi ennemminkin tukea työvoiman liikkuvuutta kuin estää sitä mm. varainsiirtoverolla. Nyt meno on kyllä hurjaa, kun työntekijöitä haetaan Itä-Euroopasta, vaikka työttömiä ja työhaluisia löytyy omastakin takaa. Yrittäjyyttäkin voitaisiin kannustaa enemmän - itse laskestelen että omasta työstä laskutettavasta itselle jää noin joka kuudes euro, mutta kaikki kuusi on laskutettava asiakkaalta - jotka omassa casessa on myös yrittäjiä. Asennutin neljä pistorasiaa mökilleni, maksoi 750 euroa - en usko että yksityisyrittäjä laskutti liikaa, mutta välistävetäjiä on vaan liikaa.

Käyttäjän Jussi-PekkaTapaniPaija kuva
Jussi-Pekka Tapani Paija

Työelämä elää niin nopeassa muutoksessa, että ei ihme että osaavaa työväkeä ei saman tien löydy. Telakan, biopolttoaineiden, autotehtaan yms suurtilaukset tulivat suurimmalle osalle kansaa kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tuskin edes ko. yritysten matalemman tason työvoima tietää miten pitkälle työtä on. Vielä vaikeampaa on nuorilla, joiden pitää osata valikoida etukäteen useamman vuoden tähtäimellä se mitä kannattaa opiskella ja mihin kannattaa panostaa. Jos autotehtaan työvoimatarve yllättää nurkan takaa päättäjät, viranomaiset ja suurimman osan kansaa, on suht omituista luulla, että kukaan olisi osannut varautua siihen kouluttautumalla alalle vuosia sitten etukäteen. Tällä hetkellä ei vääriin valintoihin ole oikein varaa, kun opintotuen ehtoja, opintopaikkojen määrää ja ylipäänsä kohtuuhintaisen elämisen mahdollisuuksia on vähenevässä määrin.

Suomalaisia on päälle 5 ja pual miljoonaa, joista työikäisiä yhä pienenevä määrä. Maailmalta löytyy populaatiota yli 7 miljardia. Ihan todennäköistä, että sieltä maailmalta löytyy osaajia moneen lähtöön.

Yritykset voivat tietysti itse kouluttaa työvoimaa tarpeen mukaan. Rohkeita avauksia kehiin, sillä työttömyysluku on paljon synkempi kuin tuo 200000.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomalaisia on päälle 5 ja pual miljoonaa, joista työikäisiä yhä pienenevä määrä."

Suomessa on paljon enemmän työikäisiä kuin työpaikkoja. Mitään ongelmaa ei olisi jos näille työikäisille olisi palkkatöitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Autotehtaalta on ilmoitettu,että he kouluttavat eikä osaamisella ollut niinkään merkitystä. Siltikään ei ole hakijoille näytetty vihreää vsloa. Siksipä seuraan mielenkiinnolla onko ne 1000 työpaikkaa vain puhetta ja keino poliitikoille tulla lässyttämään kansalaisten laiskuudesta.

Onko Kasvi selvittänyt yhtään autotehtaalta,että montako on hakenut ja millä ehdoilla tekijöitä haetaan? Olisi aika oleellista nämä asiat selvittää mielestäni ennen kuin kirjoittaa aiheesta,jos meinaa syyttää jotakin.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Olen nykyisin oman itseni työllistäjä, joten hävettää kaikkien työnantajien puolesta. Nimittäin kyllä joissakin tapauksissa tämä ns. työvoimapula on työnantajien ihan itsensä keksimä juttu: etsitään työntekijöitä yksisilmäisesti esim. vastavalmistujien joukosta.

Voin käyttää esimerkkinä itseäni: tein diplomityöni 80-luvun puolenvälin tienoilla, johon sain kuningasajatuksen, että dataan voi tallettaa myös metatietoa, siis tietoa datasta. Kun nykyisen kaltaisia www-palveluita ei tuolloin ollut, olin täysin tietämätön, että muuan Charles Goldfarb puuhaili samoihin aikoihin saman asian kimpussa, ja kehitti SGML-nimisen kielen 1986. Tieto siitä kiiri Suomeenkin sitten melko pian tippatyöni valmistuttua, ja olin sitten mm. perustamassa Suomen SGML-yhdistys r.y.:tä vuonna 1992.

Webbi sitten syntyi SGML:ään perustuvan HTML-kielen myötä kun Tim Berners-Lee ja Robert Caillau hahmottelivat korviketta CERNin dokumenttien kirjavalle formaatille. Rinnalle suunniteltiin yksinkertainen verkkoprotokolla HTTP.

Eli olen koko työikäni siis yli 30 vuotta ollut tekemässä eri webbijuttujen kanssa. Eli kokemusta minulla on alalta sangen runsaasti, josta 12 vuotta olin tekemässä Suomen teollisuushistoriaa eräässä nimeltä mainitsemattomassa yrityksessä – eli juuri enempää kokemusta alalta ei ole kellään muulla paitsi em. kolmikolla.

Siitä huolimatta sain tällä vuosikymmenellä vastauksen kerran työhakemukseeni: ”Tarpeemme kohdistuu tällä hetkellä ohjelmistosuunnittelijoihin sekä -arkkitehteihin, joilla on vahva kokemus web-ohjelmoinnista. Valitettavasti emme siis tällä kertaa etene rekrytointiprosessissa pidemmälle.” Niinpä niin, ehkä heillä sitten oli kiikarissa Charles Goldfarb, Tim Berners-Lee tai Robert Caillau, mutta eppäillä tuota soppii...

Käyttäjän AnneHilden kuva
Anne Hilden

Tässä kyllä sekoitetaan liikevaihto, ansiot ja palkkataso keskenään.

Ja mitä tekemistä liikevaihdolla on tässä, jos ei selvitetä mitä käteen jää investointien ja kaikkien kulujen jälkeen ja miten ulkopuolelta voi ylipäänsä arvioida hallintoon menevää aikaa, säätöä, materiaalien hankintojen katteita, sitä paljonko kirjanpito maksaa ja mitä tämäkin yritys käyttää esimerkiksi ammattitasoisiin koneisiin, niiden ylläpitoon ja uusimiseen, tai alihankintaan. Paljonko aikaa menee kaikkeen yhteydenpitoon, suunnitelmien muuttumiseen, tarjousten tekemiseen...

Olisi kyllä hyvä nähdä tämä ynnäily, varmempi olisi tietysti olla ynnäilemättä ja kysyä yrittäjältä mitä toiminnasta jää käteen ja kannattaako se. Varmaan kannattaa, mutta liikevaihdon käyttäminen tässä yhteydessä perusteena on erittäin harhaanjohtavaa.

Toimituksen poiminnat