Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Disruptiiviset robottiautot

  • Liikenteen tulevaisuus on yhä lähempänä.
    Liikenteen tulevaisuus on yhä lähempänä.

Liikenteen automaatio muuttaa paljon muutakin kuin vain liikennettä. Kun autot ajavat itseään, esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, ensiapu ja anniskelu menevät uusiksi.

Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin tunnetusti vaikeaa. Liikenteen automaation seurauksena kukaan ei pysty tarkkaan sanomaan, miltä esimerkiksi 2030-luvun kaupungit tai vakuutusyhtiöt näyttävät. Perusteltua ennakointia kehityksen suunnasta ja aikataulusta on kuitenkin jo mahdollista esittää.

Twiittailin aihetta käsitelleestä kuulemistilaisuudesta ja sain kriittisiä kysymyksiä, mihin lähteisiin esittämäni ajatukset perustuivat.  Vastauksen puristaminen 140 merkkiin ei onnistunut, mutta lupasin palata asiaan blogissa.

Johdantona tähän blogiin voi lukea Tivi-lehteen liikenteen automaatiosta kirjoittamani kolumnin, jossa pyörittelin automaation vaikutuksia pääasiassa liikenteen näkökulmasta.

Tekniikan kehityksen lisäksi autonomisten autojen läpimurtoon vaikuttaa toki myös muun muassa lainsäädännön ja asenteiden kehitys. Esimerkiksi, uskallammeko nousta ratittoman auton kyytiin, vaikka tiedämme sen olevan ihmisen ohjaamaa ajoneuvoa turvallisempi?

Joka tapauksessa liikenteen automaatiota potkitaan kiivaasti eteenpäin. Ne maat, joiden liikenne automatisoituu ensimmäisenä, ovat etulyöntiasemassa, kun muihin maihin ostetaan älykkäitä liikennejärjestelmiä. Edelläkävijät hyötyvät myös ensimmäisinä automaation eduistakuten paranevasta liikenneturvallisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Painetta robottiautojen suosimiseen ja ihmisautojen vähentämiseen luo myös liikennevahinkojen määrän vähenemisestä seuraava terveydenhoito- ja työkyvyttömyysmenojen lasku.

Toki liikenteen automaatiota varmasti myös vastustetaan. Liikenne on valtava bisnes, ja automaatio uhkaa monia vanhoja liiketoimintamalleja autokaupasta takseihin, huoltoasemiin ja liikennevakuutuksiin. Rahansa vanhoilla liiketoimintamalleilla tekevillä yrityksillä on varaa lobata poliitikkoja ja toimittajia. Kaava on tuttu muiden toimialojen vastaavista disruptioista.

Viime vuosina on ollut merkillepantavaa, miten ennusteet liikenteen automaation etenemisestäovat jatkuvasti aikaistuneet. Jos joku olisi kertonut vuonna 2010 ensimmäisten robottiautojen tulevan liikenteeseen jo kymmenen vuoden kuluttua, olisin suhtautunut väitteisiin vähintäänkin skeptisesti. Nyt jo useampi autovalmistaja on ilmoittanut tuovansa ensimmäiset autonomiset ajoneuvonsa markkinoille vuosikymmenen vaihteessa. Tulevaisuus tuntuu olevan vuosi vuodelta lähempänä 

Twitter-keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestäni, mitä käyttöä Tapiolan [ja muiden Länsimetron asemien] pysäköintiluolille keksitään, kun liikenne 2030-luvulla automatisoituu? Jatkoin toteamalla, että kiinteistösijoittajat suhtautuvat jo nyt kriittisesti pysäköintilaitoksiin. Niiden takaisinmaksuaika on kymmeniä vuosia, eikä niille välttämättä löydy käyttöä niin pitkäksi aikaa.

Moni on spekuloinut liikenteen automaation vaikutuksia, mutta harva on perustellut arvioitaan yhtä hyvin kuin Michele Bertoncello ja Dominik Wee. Heidän useiden asiantuntijoiden haastatteluihin perustuvan näkemyksensä mukaan mm. pysäköintipaikkojen tarve vähenee dramaattisesti jo 30-40-lukun taitteesta alkaen. Jos me suomalaiset onnistumme olemaan edelläkävijöitä, meillä parkkipaikkojen tyhjeneminen alkaa jo pari vuotta aiemmin.

Sen sijaan esimerkiksi Todd Litman on konservatiivisempi ja ajoittaa dramaattiset muutokset esimerkiksi pysäköintitilojen kysynnän suhteen vasta 40-60-luvuille. Tosin Litmanin arvio on pari vuotta Bortoncelloa ja Weetä vanhempi.

Käsitykseni kiinteistösijoittajien asenteesta suhteessa pysäköintilaitoksiin perustuu paitsi eri tilaisuuksissa ja kuulemisissa käymiini keskusteluihin myös aiheesta lukemiini kirjoituksiin. Liikkumispalvelu-operaattorin automaattiajoneuvot yöpyvät varikoilla keskustojen ulkopuolella, mikä vapauttaa keskustojen ja asuinalueiden parkkipaikat muuhun käyttöön. Tai kuten arkkitehti Ami Korte Boston.comin haastattelussa toteaa: “Ten to fifteen years from now the need for a garage as a building type will be eliminated.’’

Itse asiassa pysäköinti on yksi keskeisiä syitä automatisoida liikennettä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pysäköinti vie kaupunkien pinta-alasta 24%, ja 30% kaupunkiliikenteestä on pysäköintipaikan etsintää. Kun liikkuminen muuttuu palveluksi, nämä pysäköinnille varatut tilat vapautuvat hyötyrakentamiselle.

Toisaalta robottiautot voivat jopa pahentaa ruuhkia. Automaattisen MaaS-palvelun tuottaman matkan hinta voi muodostua niin alhaiseksi, että perinteinen joukkoliikenne ei pysty kilpailemaan sen kanssa. Tästä eri keskustelijoilla on hyvin ristiriitaisia käsityksiä. Joka tapauksessa myös joukkoliikennepalveluita on automatisoitava ja kehitettävä ennakkoluulottomasti esimerkiksi kuljettamattoman Kutsu Plussan suuntaan.

Automaatio muuttaa myös vakuutusalaa. Koska robottiautojen ja itse ajettavien ajoneuvojen liiketoimintamallit ja onnettomuustodennäköisyydet ovat erilaiset, niillä on myös erilaiset vakuutukset. Liikenneonnettomuuksista 80-90 % johtuu inhimillisestä virheestä, ja tekoälyohjauksen arvioidaan vähentävän myös onnettomuuksien vakavuutta. Siksi automaattisten ajoneuvojen vakuutusmaksujen ennakoidaan olevan merkittävästi nykyistä alhaisempia. Itse asiassa koko liikennevakuutusalan liikevaihdon ennakoidaan romahtavan liikenteen automaation myötä.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että automaattisen liikenteen yleistyessä ei enää vakuuteta ensisijaisesti ajoneuvoja kuljettajien tekemien virheiden aiheuttamilta vahingoilta vaan autovalmistajia ja liikennepalveluiden tuottajia teknisten virheiden aiheuttamien vahinkojen korvauksilta. Esimerkiksi Volvo on jo ilmoittanut ottavansa itse vastuun valmistamiensa robottiautojen aiheuttamista onnettomuuksista.

Koska tekoälyjen onnettomuusalttius on paljon ihmistä pienempi, myös ajonopeuksia voidaan nostaa, etenkin moottoriteillä, joilla jo nykyiset autopilotit toimivat parhaiten. Ongelmana ovat hitaasti reagoivien ja arviointivirheitä tekevien ihmisten kuljettamat ajoneuvot, joita tekoälyt joutuvat väistelemään. Ennemmin tai myöhemmin robottiautoille varataan omia kaistoja tai omia väyliä, joille ihmisten kuljettamilla ajoneuvoilla ei ole sen enempää asiaa kuin mopoautoilla nykyisille moottoriteille.

Myös muita muutoksia on edotettavissa. Esimerkiksi ajoneuvot muuttuvat, koska autoja ei tarvitse enää suunnitella törmäyskestävyyden ehdolla. Korjauspalveluiden tarve vähenee, kun peltejä/muoveja ei tarvitse oikoa niin usein kuin nykyisin. Ensiapupalveluiden tarve ja tarjonta vähenee, koska liikennetapaturmia tapahtuu vähemmän. Autolainoja ei enää tarvita, koska kuluttajat eivät enää itse osta autojaan. Alkoholia nautitaan enemmän ravintoloissa, kun kukaan ei enää ole ”autolla liikkeellä”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Maa Kasville: 2030-lukuun on 13 vuotta aikaa, mikä on suurinpiirtein sama kuin suomalaisen autokannan keski-ikä nyt ja trendi on koko ajan vanhenemaan päin. Eivät ne ihmisten ajamat autot ole mihinkään häviämässä vielä pitkään aikaan. Stadissa automatisoidun metronkin hankinta tuntuu olevan mahdottomuus.

Ai niin mutta nythän on 2000-luku. Muksuna kaukaisuudessa häämöttävällä 2000-luvulla kaikki ajoivat lentoautoilla. Saakohan niitä jo käytettynä halvalla?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse kun olin muksu tulevaisuudessa oli vielä jäljellä 1990-luvun rosoista tech noiria mutta myös 2000-luvun realismia. Ennustettiin että ilmaston lämpeäminen vie ihmiskunnan hyperlamaan ja maailma on jaettu slummeissa asuviin köyhiin ja muurien takana jatkuvasta talouskasvusta, kerskakulutuksesta sekä markkinataloudesta nauttiviin rikkaisiin. Eivät ihmiset enään autoilla lennelleet vaan kävivät sotia ruuasta ja vedestä sekä pääsystä muurin toiselle puolelle missä ruohokin on kirjaimellisesti vihreämpää ja kivihiilen sijaan energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla ja tuulimyllyillä. Kai sitä voisi kutsua tunkkaiseksi jälkimilleniumiksi (post millenian), jota seurasi ensin kertaustyyliä ihannoiva uusurbaani hipsterivaihe ja sitten nykyinen hektisen pinnallinen Blobitecture-sustainable vaihe (nimesin viimeisimmät vaiheet arkkitehtuurin mukaan).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Oma ennuste on että tuldvaisuudessa ropotit korvaavat ammattiurheilijat ja harrasteurheilijat koska ihmiset eivät en5ään pärjää urheilussa roboteille esimerkiksi jalkapallokentän muovimatolla tullaan näkemään robotteja pelaajina. Urheilun ja vapaa-ajan automatisoituminen vapauttaa ihmisen paljon mielekkäämpiin puuhiin kuten löhöömään sohvalla VR-lasit nokalla ja kaivelemaan nenää kiinnostavan ja mielekkään tekemisen puutteessa. Ellei sitten joku keksi robottia joka kaivaa nenääkin ihmisen puolesta. Ainakin tulevaisuuden ennustajat ja muut teknologian hypettäjät ovat jo kauan hokeneet kuinka robotit tulevat urheiluun tai kuinka robotit korvaavat muusikot, säveltäjät, taidemaalarit, kokit ja kirjailijat. On kuitenkin varmaa että ensiavun tarve ei vähene, varsinkaan kun ihmiset oppivat olemaan varomatta robotti autoja jolloin riski jäädä automatisoidun auton alle tai töytäisemäksi kasvee. Samoin myös psykiatrien tarve tulee kasvamaan maailman muuttuessa yhä hektisemmäksi, pinnallisemmaksi ja strssaavammaksi, sekä tulee olemaan maksullisia palveluja joilla saa edes hetkisen omaa aikaa ja yksityisyyttä. Kolmas on ruuan tuotannon ja kaupan kehitys. Vielä jonkin aikaa saa vielä "luomu" tuotteita ja "luonnollisesti" kasvatettuja ruokia, mutta sitten kun tulee läpimurto niin synteettisesti valmistettu biomassa tulee korvaamaan perinteisen maatalouselinkeino kaikissa teollisuusmaissa. Synteettisen biomassan hyvä puoli on siinä että sitä voidaan valmistaa vaikka jätteistä ja siitä pystyy 3D-tulostamaan esimerkiksi kenkiä, paitoja, jakkaroita, lappuja, leluja, polkupyöriä, jauheliha pihvejä, lohi fileitä, perunoita tai vaikka pihvitomaatteja. 3D-tulostimella saa muokattua vaikka nyt porkkanan oman maun mukaiseksi eli voidaan tulostaa juuri sen makuinen, värinen ja muotoinen "aito" porkkana kukn itse haluaa sekä säätää kaikki ravintoaineen ja hivenaineet juuri itselleen sopiviksi. Kotoaan ei tarvitse poistua kauppaakaan kun kätevästi lähetti drooni toimittaa netistäostetun biomassan kotiovele tai miksipä ei samantien 3D -tulostimen täyttösäiliöön. Läheistenkään luona ri tarvitse kyläillä kun yhteyden otto onnistuu jo nyt sosiaalisen median kautta ja sitäpaitsi lähimmät ystävät saattavat asua maapallon toisella puolella. Tiettyvoitte tavata virtuaalitodellisuudessa virtuaalisessa kahvilassa virtuaalista havia juoden tai vaikka viirtuaalisen lomakohteen virtuaalisella rannalla virtuaalista marttiinaa nauttien. Neljäs varma on taas se että tulevaisuudessa sinkkutalouksia tulee olemaan nykyistä enemmän, yhä useampi valitsee lapsettomuuden tai sitten tilaavat huippuunsa räätälöidyn mittatilauzlapsen laboratoriosta jossa se on kasvatettu keeputkesssa aina kolmevuotiaaksi asti. Moni haluaa päättää elämänsä eutanasiaan keskiän kriisissä sekä saadessaan sydänsuruja tai ollessaan muuten alakuloinen. Tälläistä tulevaisuutta me haluamme.

Toimituksen poiminnat