Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Julkisen yhtiön julkisuus

Minua on viime päivinä mankeloitu huolella, koska Länsimetro Oy:n hallitus, jonka jäsen siis olen, ei ole julkistanut kokouspöytäkirjojaan. Hyvä kysymys, sillä olen puhunut paljon julkisen päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, ja syytökset salailusta ja pimittämisestä kirpaisevat.

Länsimetro Oy on täysin Espoon ja Helsingin kaupunkien omistama yhtiö, joka toimii veronmaksajien rahoilla. Osakeyhtiön hallintoa koskeva osakeyhtiölaki ei kuitenkaan tee eroa julkisesti ja yksityisesti omistetun osakeyhtiön välillä. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on toinen: Jos valtio ja kunnat omistavat yli puolet osakeyhtiöstä, sitä koskevat samat julkisuusperiaatteet kuin valtion ja kuntien liikelaitoksia.

Osakeyhtiölaki ei kiellä yhtiön hallitusta julkistamasta pöytäkirjojaan. Itse asiassa laki tai sen perustelut eivät sano hallituksen pöytäkirjojen julkisuudesta mitään, ainoastaan edellyttävät säilyttämään pöytäkirjat ”luotettavalla tavalla”.

Vallitseva käytäntö suomalaisissa osakeyhtiöissä on kuitenkin ollut hallitusten pöytäkirjojen salaaminen. Miksi? Suuri osa osakeyhtiön hallituksessa käsiteltävistä asioista koskee luottamuksellisia asioita kuten liikesalaisuuksia, riita-asioita tai henkilöstöasioita. Hallitukset haluavat minimoida riskin, että julkisuuteen pääsee yhtiötä tai sen liikekumppaneita vahingoittavaa tietoa esimerkiksi toimitusjohtajalle annetuista neuvotteluvaltuuksista tai toimittajien tekemistä tarjouksista.

Osakeyhtiön hallituksen tehtävänä on valvoa ensisijaisesti yhtiön etua, ja hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisessa korvausvastuussa yhtiölle aiheuttamistaan vahingoista. Se periaate menee osakeyhtiölaissa muun edelle. Kyse voi olla hyvinkin suurista summista, esimerkiksi Länsimetro Oy:n teettämät urakat voivat olla arvoltaan kymmeniä miljoonia euroja.

Mitään juridista estettä osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjojen julkaisemiselle ei kuitenkaan ole, kunhan hallitus päättää erikseen salata kaikki sellaiset asiat, jotka voivat vahingoittaa yhtiötä tai sen yhteistyökumppaneiden intressejä. Näin toimitaan esimerkiksi julkisissa liikelaitoksissa. Korvausvastuun näkökulmasta käytäntö on toki työläämpi, ja hallitus voi joutua konsultoimaan juristeja ennen salaamis/julkistamispäätösten tekoa.

Jotta julkisuus toimisi käytännössä, päätösten julkisuus tulisi ottaa huomioon jo esityslistaa ja sen liitteitä laadittaessa ja pöytäkirjaa kirjoitettaessa. Luottamuksellisuutta edellyttävät kysymykset on käsiteltävä kunkin asian kohdalla erikseen, muuten jäljelle ei jää juuri mitään julkistettavaa. Julkiseen pöytäkirjaan tai päätösten perustana oleviin liitteisiin ei varsinaisten liikesalaisuuksien lisäksi voi myöskään kirjata arvioita esimerkiksi jonkin urakoitsijan henkilöstöresurssien riittävyydestä tai ylikuormitetun työnjohtajan jaksamisesta tai pohtia yhteistyökumppanin viestinnän onnistumista. Kaikki asioita, joita olen eri yhtiöiden hallituksissa joutunut pohtimaan.

Jos osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjat julkaistaisiin sellaisenaan, osakeyhtiön kanssa yhteistyötä tekevät yritykset saisivat tietoonsa esimerkiksi kilpailijoidensa tekemät tarjoukset ja niiden käyttämät hinnoitteluperusteet sekä tilaajan hyväksymät yksikköhinnat ja kilpailijoiden urakoissa ilmenneet ongelmat. Ne tietysti hyödyntäisivät tietoja omassa toiminnassaan, esimerkiksi omissa urakkatarjouksissaan, mikä vahingoittaisi paitsi osakeyhtiötä itseään, myös muita samalla alalla toimivia yhtiöitä.

Käytännössä tilanne riippuu myös siitä, millainen osakeyhtiö on kyseessä. Tutuin tapaus on asunto-osakeyhtiö, jonka hallituksen pöytäkirjoja ei yleensä luovuteta edes yhtiön osakkaille eli asukkaille muuten kuin heitä itseään koskevien päätösten osalta. Periaatteessa asunto-osakeyhtiöiden hallitusten pöytäkirjat eivät ole salaisia, mutta ne sisältävät asukkaiden yksityiselämään liittyviä tietoja, joiden julkaisemisen suhteen ollaan korostetun varovaisia.

Ehkä vaikeimpia julkisuuden kannalta ovat julkiset osakeyhtiöt, joiden osakkeilla käydään julkista arvopaperikauppaa. Jos jotain olen politiikasta oppinut niin sen, ettei kuntien tule omistaa merkittävää osuutta julkisen osakeyhtiön osakkeista. Avoin päätöksenteko ja sisäpiirisäännökset eivät yksinkertaisesti ole yhteensopivia. Esimerkiksi, kun Espoon kaupunki taannoin myi Espoon Sähkö Oyj:n osakkeita saksalaiselle Eonille, osallistuin neuvotteluihin Espoon Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana, mutta en saanut sisäpiirisäännösten vuoksi kertoa edes neuvotteluiden olemassaolosta edes omalle valtuustoryhmälleni. Edes omalle perheelle en saanut kertoa, missä ne illat vietin ja mitä tein.

Ja sitten ovat nämä valtion ja kuntien omistamat tavalliset osakeyhtiöt kuten Länsimetro Oy. Niiden osalta meillä on selvä julkisuusvaje. Kyse on kuitenkin merkittävästä julkisten varojen käytöstä. Esimerkiksi Yleisradio Oy:n tai VR-yhtymä Oy:n hallituksen pöytäkirjat eivät ole julkisia, vaikka kyse on yhteiskunnan perusinfrastruktuurista. VR-yhtymä Oy:n osalta hallituksen pöytäkirjojen lisäksi myös vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirja on salattu liikesalaisuuteen vedoten.

Suomen tulisi mielestäni omaksua Ruotsin käytäntö, jossa julkisuusperiaate koskee myös valtion ja kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Se ei tarkoita, että kaikki Länsimetron, Yleisradion tai VR-yhtymän hallitusten päätökset perusteluineen olisivat silloinkaan julkisia, mutta kunkin osakeyhtiön hallitus joutuisi joka asian kohdalla erikseen päättämään, mitä salataan. Nykyisen käytännön mukaan osakeyhtiön hallitus voi halutessaan päättää erikseen, mitä julkistetaan. Ero voi kuulostaa teoreettiselta, mutta sillä olisi käytännössä suuri merkitys, kun julkisuus ja mahdollinen salassapito otettaisiin jo päätösten valmistelussa huomioon. Toki työmäärä kasvaisi sekä valmistelussa että kokouksissa, mutta merkittävän julkisen vallankäytön avoimuus olisi mielestäni muutaman ylimääräisen valmisteluvirkamiehen palkan, juristikonsultaatiolaskun ja hallitusten jäsenten kokouspalkkion arvoista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Eipä siis ihme että kokoomus ajaa kaiken julkisen liiketoiminnan yhtiöittämistä...

Mitäpä ne yhtiöitten asiat omistajille (=kansa) kuuluisivat.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Niinpä. Tässä yhteydessä kannattaa miettiä myös mitä oikeasti merkitsisi vaikkapa tieverkon yhtiöittäminen.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Vastakkain ovat julkinen valta ja yhtiövalta. Jyrki Kasvi hivuttautuu yhtiövallan puolelle. Kasvi ottaa yhtiövallan säännösperusteet (osakeyhtiölaki) ja toimintakäytännöt annettuina. Yhtiövallan ulkopuolella ovat muu väestö ja muunlaiset toimintatavat, jotka joutuvat aina vaan sivummalle ja ahtaammalle. Tämä on samantapainen kahtiajako kuin aikoinaan oli aatelisto ja rahvas. Yhtiövallan levittäytyminen on ollut kasvava trendi yli sadan vuoden ajan. Mikään ei estä että yhtiövallan kasvulle pannaan piste. Osakeyhtiölain pykälät (joihin Kasvi vetoaa) tai koko laki voidaan laittaa roskiin. Tekisikö vihreä eduskuntaryhmä tällaisen lakialoitteen?

Onko huono asia se jos, Kasvia lainaten:

"Jos osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjat julkaistaisiin sellaisenaan, osakeyhtiön kanssa yhteistyötä tekevät yritykset saisivat tietoonsa esimerkiksi kilpailijoidensa tekemät tarjoukset ja niiden käyttämät hinnoitteluperusteet sekä tilaajan hyväksymät yksikköhinnat ja kilpailijoiden urakoissa ilmenneet ongelmat. Ne tietysti hyödyntäisivät tietoja omassa toiminnassaan, esimerkiksi omissa urakkatarjouksissaan, mikä vahingoittaisi paitsi osakeyhtiötä itseään, myös muita samalla alalla toimivia yhtiöitä."

Eikö tuo olisi mitä erinomaisin ja tavoiteltavin asiaintila? Tämäkin kysymys paljastaa että Kasvin selittely ei ole kovinkaan luova eikä uskottava.

Olen ollut vuosikymmeniä asunto-osakeyhtiön osakas ja pitkät ajat hallituksessa, myös puheenjohtajana. Koskaan ei ole tullut mieleenkään että pöytäkirjat olisivat salaisia, päinvastoin niistä on tiedotettu tai jaettu.

Tampereen valtuusto (puheenjohtajana Sanna Marin) teki Areena-sopimuksen SRV:n kanssa suljettujen ovien takana ja tamperelaisilta salaten. Lehdissä, Aamulehdestä alkaen väitettiin että valtuustolle annettiin puolinaisia ellei virheellisiä tietoja.

Entä TTIP-sopimus. Yhtiövalta alistaa valtioiden toiminnan ja lainsäädännön valtansa alle.

Ja vielä: sosiaalitoimen ja terveydenhoidon yhtiöittäminen, Metsähallituksen puunmyynnin yhtiöittäminen, kaikki yhtiöiden muotoon. Mitä pahaa yhtiöissä on, kysyi Juha Sipilä. Tehdään eduskunnasta oy, pykälät ja lait salaisiksi, voisiko lain 'rikkomisesta' silloin rangaista.

Olisiko aika kääntää historian lehteä ja muotoilla yhtiövallalle vaihtoehtoista toiminta- ja elämäntapaa.

Juhani Nurminen

Viime vuosina on yleistynyt mitä moninaisempien kuntapalveluiden yhtiöittäminen. Yhtenä tavoitteena nimenomaan julkisuuden kaventaminen. Miksi?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kokoomuksen asema on ollut vahvempi kuin juuri koskaan ja sillä on osin samaan suuntaan kallistuvia liittolaisia (mm keskusta ja osin nykydemarit).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miten vihreät ovat äänestäneet yhtiöttämisistä? Rehellinen vastaus suositeltavaa.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Helsingin Sanomissa oli erään asianajajan kirjoitus jossa hän painotti että yhtiön toiminnasta ja sen valvonnasta vastaa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja, ei esimerkiksi projektinjohtokonsultti.

Yle Puhe -kanavalla kerrottiin Turun linnan keskiaikaisista vankityrmistä. Linnan lähellä mäen kumpareella pidettiin julkisia teloituksia varoitukseksi muille, esim. lehmän varastamisesta tai aviorikoksesta seurasi ilman muuta julkinen teloitus.

Minkähänlaista julkisuutta ja varoitusteloitusta Espoossa nähdään?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

"Minua on viime päivinä mankeloitu huolella, koska Länsimetro Oy:n hallitus, jonka jäsen siis olen, ei ole julkistanut kokouspöytäkirjojaan."

Hallituksen jäsenenä Sinulla on velvollisuus toimia siten, etä ne kokouspöytäkirjat julkistetaan eli anna tulla esiin vain. Tokihan ne sinulla ovat ja kysymys on julkisista rahoista. On tämä hullua. Napolin jäteongelma taitaa olla pientä...näpertelyä verrattuna näihin pääkaupunkiseudun ongelmiin.

Käyttäjän JussiTanhuanp kuva
Jussi Tanhuanpää

Perustelisitko väitteesi:"Periaatteessa asunto-osakeyhtiöiden hallitusten pöytäkirjat eivät ole salaisia, mutta ne sisältävät asukkaiden yksityiselämään liittyviä tietoja, joiden julkaisemisen suhteen ollaan korostetun varovaisia."

Mitä ihmeen asukkaiden yksityiselämään liittyviä tietoja voi asunto-osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjoissa laillisesti olla?

Poliitikkojen on, myös vihreiden, on aivan turha puhua avoimmuudesta niin kauan kuin siihen ei olla itsekään valmiita. Useimmissa tapauksissa salataan vain salaamisen ja vallankäyön halusta.

Kunpa poliitikot joskus oppisivat, että avoimmuudella oikeasti estetään valituksista johtuva hankkeiden hidastaminen. Nyt poliitikot laidasta laitaan ihmettelevät miksi niin monesta asiasta valitetaan, vaikka syy on itsessä ja turhassa salailussa.

Vielä hiukan hämmentävämmäksi asian tekee se, että vihreät ovat julkisuudessa yrittäneet profiloitua avoimmuuden kannattajaksi, mutta tosiasiassa tilanne näyttääkin avautuvan eteen täysin toisin, mutta mikäs se olisi populismin voittanutta - gallupissa menestyminen näyttää nyt olevan puolueille Suomen menestymistä tärkeämpää.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jyrki Kasvi

Tuo ei ole koko asian pointti. Vaan se on se, miksi projektinjohtoon on valittu ammattitaidoton yhtiö, joka ei pysty johtamaan alihankkijoitaan aikatauluineen ja kustannuksineen.

Hyvä esimerkki toisenlaisesta osaamisesta on Tampereelta ns. rantatunneli, jota on johdettu ammattitaidolla, aikataulut alittuvat reippaasti ja kustannuksetkin pysyvät kasassa.

SRV, kehumatta sinänsä yhtiötä on ns. projektikonsulttiyhtiö, joka koordinoi ja johtaa alihankintoja niin, että asiat pysyvät hanskassa eikä urakoita ketjuteta. Se valittiin Tampereen Ratinan kauppakeskuksen rakentamisen vastuulliseksi yhtiöksi.

Eikö Espoossa ole asiat kenenkään hanskassa- ei tuo ole mistään pöytäkirjoista kiinni.

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

Todella hyvä kommentti. Asian ytimeen, selkeästi esitetty ja lyhyt. Onnittelut.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jyrki Kasvi, ei pidä yksistään ripustautua osakeyhtiölakiin vaan pitää huomioida myös kunnallisiin yhteisöihin julkisuuslain säännökset. Julkisuuslaissakin on säädetty mitkä asiat ovat salassa pidettäviä.

Ne, jotka ovat huolissaan valtion liikelaitosten yhtiöittämisestä ei mielestäni tulisi olla huolissaan tiedonsaannin suhteen,sillä ko. julkisuuslaki koskee niitä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19991030

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miten vihreät ovat äänestäneet yhtiöttämisistä?"

Tiesin ettei vihreät tule vastaaman tähän koska hallituksessa ja kunnissa ovat olleet äänestämässä yhtiöttämisten puolesta ja nyt oppositiossa populistisesti haukkuvat omia päätöksiään.

Toimituksen poiminnat