Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Doupattuna töissä

  • CC SA BY mattza (flickr)
    CC SA BY mattza (flickr)

Noin miljoona suomalaista syö Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää meistä noin 400 000. Lisäksi noin puolelle miljoonalle suomalaiselle on määrätty verenpainelääkkeitä. Joka neljäs työssä käyvä suomalainen kärsii jonkinasteisesta työuupumuksesta.

Vähättelemättä kenenkään depressiota tai verenpainesairautta, Suomessa on jotain pahasti vialla. Olemme pahoinvoiva kansakunta, jota pidetään pillereillä pystyssä.

Yhtenä selityksenä suomalaisten psyykkiselle ja fyysiselle pahoinvoinnille voi olla suomalainen työelämä. Miksi pohdin näin? Työn piirteiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi työn psyykkisellä kuormittavuudella ja etenkin työn autonomialla on havaittu olevan vahva yhteys sydän- ja verisuonitautien oireisiin. Vastaavasti (työperäinen) stressi tunnetusti altistaa mm. kohonneelle verenpaineelle ja depressiolle.

Merkittävä osa suomalaisten syömistä mieliala- ja verenpainelääkkeistä määrätään työterveysasemilla, joihin työssä käyvät suomalaiset menevät, kun epäilevät verenpaineensa nousseen, tai kun uupumuksen, ahdistuksen ja masennuksen kanssa ei enää tule toimeen.

Työterveysasemien asiakkaita ovat työnantajat, jotka maksavat siitä, että työntekijät pääsevät nopeasti lääkäriin ja pysyvät työkuntoisina. On kuitenkin paljon helpompaa ja halvempaa kirjoittaa resepti kuin selvittää, onko työyhteisössä, työkulttuurissa tai työtehtävissä jotain vialla. Ovatko esimerkiksi työtehtävät liian monotonisia, ovatko työn vastuut ja valtuudet tasapainossa, kohteleeko lähiesimies alaisiaan tasapuolisesti, jne?

Joissain tilanteissa parasta työterveyshoitoa voisi olla suositella työpaikan tai ammatin vaihtoa. Moni depressio on ihmeparantunut työpaikan vaihdoksen tai työkyvyttömyyseläkkeen myötä.

Doupataanko suomalaiset lääkkeillä työkykyisiksi, vaikka todellisuudessa työntekijöiden asemesta työpaikat ovat sairaita? Hoidammeko oireita pahoinvoinnin syiden asemesta?

Valitettavasti työnantajalle ei voi määrätä pilleripurkkia.

Suomalaisten lähiesimiesten ja keskijohdon johtamiskoulutus on edelleen pikemmin poikkeus kuin sääntö. Harvalla esimiehellä on luonnonlahjana sosiaalista pääomaa, jolla tunnistaa alaisten pahoinvointi saati ymmärtää sen syyt. Tai miten työyhteisön ongelmiin pitäisi tarttua ennen kuin työterveysaseman ovella alkaa olla ruuhkaa.

Jyrki J.J. Kasvi

Disclaimer: En ole psykiatri, en verenkierron sairauksiin erikoistanut lääkäri enkä työterveyslääkäri. Sen sijaan pääaineeni TKK:lla oli työpsykologia ja johtaminen eli ainakin teoriassa minun pitäisi tietää jotain työyhteisöjen toiminnasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Miks täällä niin on monta mielipuolta, ja vähän soittajia kanteleen?

Suomalainen kulttuuri on ahdistava, mitätöivä, syyllistävä...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Se on ”käyttäjiä” eikä ”soittajia”, karaokeversiossa:

”Miks meillä niin on monta mielipuolta
Miks vähän käyttäjiä kannabiksen..”

Karaokeversio osaltaan vastaa kysymykseen. Suomessa käytetään enemmän psyykenlääkkeitä kuin missään muussa Euroopan maassa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Oireilu kuuluu asiaan, kun metsäläiskansa teollistuu ja teknologistuu lyhyellä aikavälillä. Ahdistuneet, mitättömät, syylliset ihmiset tuottavat ahdistavaa, mitätöivää ja syyllistävää kulttuuria.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Samoja vaivoja podetaan Suomen lisäksi myös muualla. Syitä tähän voisi ehkä hakea elämänhallinnan ongelmista ja laiskuudesta ( liikunnanpuutteesta ). Ravinnolla ja kaamoksellakin lienee oma osansa asiaan. Ihmistä on tuskin geneettisesti suunniteltu istumaan näyttöpäätteen takana työpäivän verran ja lopun päivää TV:n edessä kotisohvalla. Suomalainen slaavilainen melankolisuus juomatapoineen istuvat yhtälöön erityisen huonosti.

Atte Peltomäki

Suomalaisten esimiesten epäpätevyys ja sosiaalisten taitojen puute on kyllä vertaansa vailla. Sekä omalta kohdalta että kaveripiiristä löytyy kokemuksia siitä, kun toistaitoisella johtamisella saadaan kokonaisia tiimejä vaihtamaan työpaikkaa tai joitain yksilöitä jopa jäämään loppuelämäkseen sairaseläkkeelle tai vaihtamaan tyystin alaa.

Olettaenkin, että työ on viihtyisä eikä yksityiselämästäkään löydy syytä pahaan mieleen, niin talven tulo kyllä hoitaa sen takuuvarmasti. Kyllä vähemmästäkin vetää mielen matalaksi, kun saa elää useamman kuukauden joka talvi näkemättä aurinkoa kertaakaan. Olenkin jo useampana vuonna lähtenyt joulun ja uudenvuoden kohdalla etelän aurinkoon akkuja lataamaan, jaksaa huomattavasti paremmin sitten lopputalven. Lumen tulokin auttaa jo paljon, kun lumi heijastaa valoa. Myös kirkasvalolampun säännöllisestä käytöstä on ollut huomattavasti hyötyä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Doupataanko suomalaiset lääkkeillä työkykyisiksi, vaikka todellisuudessa työntekijöiden asemesta työpaikat ovat sairaita? Hoidammeko oireita pahoinvoinnin syiden asemesta?"

Vai onko kysymys sittenkin siitä, että pilleriseseptejä haetaan ja kirjoitellaan rutiininomaisesti? Ja seuraava kysymys tietysti on, että jos niistä pillereistä ei koidu suuria kustannuksia eikä haittavaikutuksia, niin missä se ongelma oikein on?

Väitettä suomalaisten työpaikkojen sairaudesta toistellaan eräänlaisena itsestäänselvyytenä, mutta onko tuolle väitteelle katetta?

EPSI Ratingin parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalainen esimiestyö on erinomaista tasoa ja kilpailemme maailman kärkisijasta. Tutkimuksen mukaan korkea tyytyväisyysaste nousi tuona vuonna entisestään ja ero Ruotsiin nähden kasvoi - yli puolet suomalaisista on erittäin tyytyväisiä työhönsä. Hyvin organisoitu työ nähtiin hyvää esimiestä tärkeämpänä. Selkeästi tyytyväisin ikäryhmä on yli 41-vuotiaat ja taso vanhimmissa ikäryhmissä melko tasainen. Nuorten työtyytyväisyys oli muihin ikäryhmiin nähden valitettavan paljon huonompi, mutta sen taso nousi eniten.

Herää kysymys, kuinka suuri osa tästä "suomalaisten suuresta onnettomuudentunteesta" on väitteen esittäjien itsesuggestiota ja pyrkimystä psyykata kanssaihmisiään kokemaan itsensä onnettomiksi?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Valitettavasti työnantajalle ei voi määrätä pilleripurkkia."

Syanidikapseleitako blogisti Jyrki Kasvi ( vihr.) tässä tarkoittaa ?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vain yhdessä kulttuurissa pieni vähemmistö omistaa suuren enemmistön kielen.

Kustannusyhtiöitä, kirjakauppoja, mediataloja ostellaan. Olemisen tarkoitukseksi sanotaan omistusarvon kasvattamisen; kukin saa tehdä omistamalleen kuten haluaa.

Demokratiaa, ihmiskunnan kehittyneintä hallintomuotoa väheksytään.
Itä-Ukrainaan mentiin viemään omistajuuden ja pakkokielen kulttuuria. Huonosti siinä kävi.

Kansliapäällikön poika puhuu omaisuusarvojen kasvattamisesta jota enemmistötyrannia uhkaa. Hän on kirjoittanut aiheesta Otavan julkaiseman kirjan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vain yhdessä kulttuurissa pieni vähemmistö omistaa suuren enemmistön kielen.

Kustannusyhtiöitä, kirjakauppoja, mediataloja ostellaan. Olemisen tarkoitukseksi sanotaan omistusarvon kasvattamisen; kukin saa tehdä omistamalleen kuten haluaa.

Demokratiaa, ihmiskunnan kehittyneintä hallintomuotoa väheksytään.
Itä-Ukrainaan mentiin viemään omistajuuden ja pakkokielen kulttuuria. Huonosti siinä kävi.

Kansliapäällikön poika puhuu omaisuusarvojen kasvattamisesta jota enemmistötyrannia uhkaa. Hän on kirjoittanut aiheesta Otavan julkaiseman kirjan.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Tässä sohaisen muurahaispesää, kun kerran keskustellaan lääkkeistä. Minua ihmetyttää suuresti se, että miksi esim minun pitää saada Kelakorvaus jostain kuuden euron lääkeostosta. Jos on työssä käyvä henkilö, niin ei hänelle ole asiasta suurta merkitystä, mutta Kelalle suuri menoerä. Olen sitä mieltä, että niille miljoonille olisi Kelalla tärkeämpiäkin kohteita.
Toki on sitten henkilöitä, joilla lääkekulut ovat merkittävä menoerä. Heille kuuluu ilman muuta korvaukset.
Voisiko arvon kansanedustaja ottaa asian puheeksi, kun nyt on niukkuuta euroista! Arvelen kyllä, että tällainen esitys olisi poliittinen itsemurha!

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Lähtisin ennemmin syyllistämään järjestelmän ylläpitäjiä kuin yrityksiä ja niiden johtajia. Yritykset toimivat järjestelmän säännöillä ja jos järjestelmä on sellainen, että on edullisempaa pitää työkykyiset ihmiset väkipakolla töissä niin pitkään, kunnes terveys pettää, ja osa kansasta alistettuna työttömänä ilman mahdollisuutta edes vapaaehtoistöihin, niin kyllä se vika pitää korjata siinä järjestelmässä.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Työtä jakamalla lisääntyisi hyvinvointi kaikilla mittareilla mitattuna.

Eero Mattila

Tärkeä aihe. Työelämään ei ihan heti pystytä parantamaan, mutta Kelassa ja Työterveyslääkärin vastaanotoilla toki voitaisiin ohjata potilaita pilleripurkin sijaan ulkoilemaan, kuntoilemaan, fysikaalisiin hoitoihin jne.
- Itselläni on alaselässä välilevyrepeämästä johtuva hermovaurio ja ihmettelen kovasti, miksi keskushermostoon vaikuttava kipulääke on korvauskelpoinen, mutta akupunktio tai fysikaalinen hoito ei?
- Fysikaaliseen hoitoon ohjaaminen toisi myös työtä!
- Ulkomailla valmistettujen pillerien teho on kyseenalainen ja rahat niistä valuvat ulkomaille.

KELA pitäisi saada järjestykseen!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kyllä minä kannustan liikuntaan joka päivä, mutta masentuneita ihmisiä ei tahdo lenkille saada.

Sehän on tietenkin lääkärin vika, jos ei kehotus tuota toimintaa?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Ehkä heidän alitajuntansa tulisi saada jotenkin aukenemaan hyvää tarkoittaville kehoituksille.

Eero Mattila

No tokikaan ulkoilu ei auta kaikkia. Mutta ei myöskään pillerit. Työkyvyttömyyden syyksi Suomessa kirjataan 70 prosentilla masennus. Tämä on tosin paha tilastoharha, koska jostain syystä esim. tämän hermovaurion takia ei eläkkeelle pääse, mutta jos asia masentaa niin sitten pääsee.
- Tiedän useita selkäongelmaisia, jotka on laitettu eläkkeelle masennuksen takia?? En ynmärrä mikä järki KELAlla tässä on.
- Vastaan itse - selkävaivaa ei haluta kirjata, koska sen hoito tulisi kalliiksi. Kun asia kirjataan masennukseksi selvitään pilleripurkilla.
- Missä on KELAn johtajien moraali?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #26

Mielenterveys ei kelpaa kela-lääkärille syyksi siinä missä ei halvaantumisriskillä maustettu hajonnut selkä tai yhä aleneva huono fyysinen kunto. Kaikissa painotetaan omaavastuuta ja palautteeksi saa syyllistämistä "ei olisi kannattanut tehdä niin/tehdä näin", "olisi pitänyt osata varautua", "itseään ei saa päästää sellaiseen tilaan".

Atte Peltomäki

"- Itselläni on alaselässä välilevyrepeämästä johtuva hermovaurio ja ihmettelen kovasti, miksi keskushermostoon vaikuttava kipulääke on korvauskelpoinen, mutta akupunktio tai fysikaalinen hoito ei?"

Pillerit maksaa vähemmän ja hoidon toimivuuden todistelu on jo lääkefirman osalta hoidettu, eli järjestelmälle vain helpompaa ja halvempaa. Suosittelen tosin olemaan yhteydessä KELAan suoraan ja hakemaan erilliskorvausta lääkärin B-lausunnolla suosittelemista hoitomuodoista.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mahdollinen ratkaisu löytyy psykedeeliterapian tuomisessa psykatrian kalustoon. Kontrolloiduissa olosuhteissa psykedeeliterapialla on mahdollista on mahdollista saada yhdellä tai muutamalla sessiolla pysyvää helpotusta alkoholismiin, masennukseen ja ahdistukseen. On vaikea perustella sitä, miksi psykedeelien tutkimusta ei tulisi lisätä psykiatriassa. Asian kanssa ei pidä hosua, mutta kansanterveydellinen ja -taloudellinen potentiaali on merkittävä, jos alkoholismiin, masennukseen ja ahdistukseen löytyy uusia tehokkaita ja halpoja hoitomuotoja. Tutkimista vaikeuttaa se, etteivät molekyylit ole patentin alaisia ja siksi niillä ei ole kaupallista potentiaalia. Hyvä kuitenkin, että Suomessakin on aktiivinen koulutettujen ihmisten verkosto, jotka ovat kiinnostuneita psykedeelien mahdollisuuksista mielenterveyden hoitamisessa.

This Is What It Feels Like to Treat Depression with Magic Mushrooms: http://www.vice.com/read/microdosing-psilocybin-de...

Tutkimus: Psykedeelisillä aineilla ei yhteyttä mielenterveys­ongelmiin: http://www.hs.fi/tiede/a1305708116054

Tutkijat etsivät LSD:stä apua alkoholismin hoitoon: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305557505167

Atte Peltomäki

Psykedeelien käyttö oman pään sisäisten ongelmien ratkomisessa on varmasti tutkimisen arvoinen tieteenhaara, muttei niillä epätervettä työyhteisöä tai mulkkua työnantajaa paranneta.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Aihe on tärkeä, mutta sen käsittely kirjoituksessa on suomalaistyyppisen masentavasti käpertynyt umpisisäänpäin, eli meihin suomalaisiin maailman harmaimpana napanöyhtänä. :)

Ennen kuin lähdemme tässäkin heti etsimään syyllisiä, olisi keskustelun pohjaksi pitänyt tuoda se, poikkeaako Suomi muista samankaltaisista maista. Lääketiede kun kehittyy huimaa vauhtia ja koko ajan paremmaksi. (Ei, ei, älkää vaan aloittako juupas-eipästelyä medikalisaatiosta!)

Jos Suomi poikkeaa, pitäisi miettiä kaikki mahdolliset syyt sille, eikä hetisojoittaa todennäköisimmäksi ongelmaksi työelämää. Liian helppoa, liian nopeasti.

Joten osaako joku selvittää, miten Suomi poikkeaa verrokkimaistamme?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Nuo tilastot suurista käyttäjämääristä ovat pettäviä, sillä suuri osa psyykelääkkeistä määrätän vanhustenhoitolaitoksissa. Pitäisi olla erikseen tiedot siitä, kuinka paljon työikäiset ja työssäkäyvät käyttävät näitä lääkkeitä.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Muistatteko kun vielä jokunen vuosi sitten yleisesti hoettiin että pitää tehostaa? Pitää tehostaa! Pitää tehostaa! Nyt on kyllä tehostettu äärimmilleen. Kemikaalien voimalla. Toisaalta lääketeollisuus, jotka näitä tehosteita myy, on varmaan mielissään. Kyllä tässä EK:lla on oman osuutensa.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Minulta on kysytty tuon miljoonan lähdettä. Törmäsin lukuun monessa paikassa kerätessäni ajatuksia tähän lastuun. Esimerkiksi:

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/...

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tanska...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Masennusl%C3%A4%C3%A...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Lähdekritiikin paikka tässä.

MTV Uutisten jutun keskiössä on antimedikalisaatiosta itselleen hyvän bisneksen luonut tanskalainen Peter C. Götzsche. Miljoonan lähdettä ei kerrota.

Wikipedian miljoonan lähde on, yllätys yllätys, samasta lääkäristä ollut juttu Vantaan Sanomissa. Wikipedia rocks again...

Helsingin Yliopiston arkistojutussa on sentään linkki Kelan pdf:ään Suomen Lääketieto 2009 osoitteessa www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/240111162553PN/$File/SLT%202009.pdf?openElement

Siihen loppuu minun medikaalinen asiantuntemukseni, joten olisi hyvä jos joku paremmin tietävä setvisi onko kyseessä urbaanilegenda.

Mikäli oikein osaan yleisellä tasolla tuota lukea, sivulta 248 alkaen (Hermostoon vaikuttavat lääkkeet) masennuslääkkeitä käyttäisi 79 per 1000 asukasta eli yli tuon 400 000 hengen.

Muita lääkkeitä löytyy myöhemmin ja masennuslääkkeetkin tarkemmin eriteltynä.

OLENNAISTA olisikin tietää, onko tuota miljoonapilkki-juttua varten osattu poistaa useita lääkkeitä käyttävien päällekkäisyydet. Vai onko jokainen määrätty lääke luonut "uuden" lääkkeen käyttäjän...

Lopetan lähetykseni tutkivan journalismin takapihalta tähän.

Käyttäjän rauskimon kuva
aleksi rautiainen

Depressantti huumella kerran viikossa aivoihin neurotoksiset vaikutukset ja sitten odottamaan töihin seuraavaa perjantaita, ei ihme jos vienti ei vedä, innovaatiot ei kulje ja työväsymys tai masennus iskee, vieläkun lisää suomen ilmasto-olot päälle.

Kannabis lailliseksi ja yhtäkkiä masennus kaikkoaa ja työkyky paranee, sekä yhteisöllisyys kasvaa, kun voi vetää vaikka 7päivää viikossa rentoutusfiiliksen eikä tule 4päivän krapulaa/masennusta.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Käsitttääkseni kannabis voi aiheuttaa depressiota. Tai sitten kannabiksen käyttäjillä on taipumusta masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen.

Suomessa erilaiset ihmiset lääkitään samanlaisiksi.

Petteri Hiienkoski

Työn vaativuus ja tuottavuusvaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti niiden runsaan parinkymmen vuoden aikana jolta on työkokemusta kertynyt. Jos työpaineen lisäksi sattuu saamaan taitamattoman esimiehen, seuraukset voivat olla tuhoisat.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Näissä puheenaiheissa kuten ilmiselväistä on tapana unohtaa burnout:n (uupuminen) vastakohta boreout (tylsistyminen). Lisäksi myös se että kumpaakin ilmiötä esiintyy työelämän ulkopuolella kuten opiskelijoilla ja työttömillä. Ja ainakin mitä aiheesta olen lukenut molemmat ovatyhtäpahoja vaivoja, tosin tylsistyminen vie kaiketi ennemmin ennenaikaiseen hautaan kuin uupumus.

Eero Mattila

Mä en kyllä usko, että työn vaativuus olisi kasvanut. Esim. 70-luvulla työntekijöillä oli huomattavasti isommat ja laajemat vastuut työssään ja esimiehiä oli vähemmän. Otetaan vaikka esimerksi autokuski. 70-luvulla kuskin piti käytännössä korjata autonsa tien päällä, tiet oli huomattavasti huonommassa kunnossa, ajettiin todella pitkää päivää. Silti pääsi ajamaan jos oli ajokortti.
- Nyt säännellään kaikkea jo etukäteen työaikaa, työtapaa, työturvakorttia ja jälkikäteen jälkiraportointia mm. läheltä piti tilanteista. Monesta työstä on tullut aika lailla paperinmakuista - työstä on vastuun myötä kadonnut nautinto ja onnistumisen ilo. Kuinka moni oikeasti joutuu ponnistelemaan ja keksimään keinoja selvitä työn haasteista ja saa siitä myös onnistumisen iloa? Useimmat taitavat vaan joutua vääntämään sovitulla samalla kaavalla aamusta iltaan. Omaa ajattelua/ongelman ratkaisukykyä ei enää tarvita. Se johtaa tylsistymiseen.

Käyttäjän motittaja kuva
Tauno Halkomäki

Tätä pohjoista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu osin elämälle vieraista, ettei suorastaan perversseistä lähtökohdista.

Kirjoituksen aiheeseen mainiosti sopiva esimerkki on se, että yhtäällä korostetaan itsenäisyyttä ja "omaehtoista selviytymistä", ja toisaalla kuitenkin otetaan ihmisiltä pois kyky, halu ja tarve tosiasiallisesti saavuttaa mainitut tavoitteet.

Monien ihmisten psyyken voi olla vaikea muovautua kiireisen työpaikan alati koveneviin tehokkuus- ym. vaatimuksiin, kun työsuoritusta mitataan jatkuvasti ja verrataan johonkin kuvitteellisen keskiarvotyöntekijään tai johdon asettamiin ylioptimistisiin tavoitteisiin.

Moni ihminen kokisi mielekkäämmäksi hoitaa kotia, omaa ja perheen tahtia mukaillen, vailla kodin ulkopuolisen työelämän paineita.

Mutta tämä yritetään tehdä ihmisille mahdollisimman epähoukuttelevaksi: kotityö on epäseksikästä, siitä ei kerry eläkettä, eikä tule omia tuloja.

Kautta historian ihminen ei ole koskaan tullut toimeen ilman toista ihmistä.

Vaikka hyvinvointivaltio on jo muutamien vuosikymmenten ajan koettanut korvata sen toisen ihmisen, tuloksena on ollut pikemminkin pahoinvoinnin kasvu ja sen muotojen moninaistuminen, kuin hyvinvoinnin tulvahdus.

Meille opetetaan, että ihminen voi tulla toimeen ja elää onnellisena ja tyytyväisenä ylhäisessä yksinäisyydessään.

Meille opetetaan, että mies tulee toimeen ilman naista, ettei miestä tarvita edes naisen raskauden alullepanoon, saati naisen lapsen kasvatukseen.

Meille myös opetetaan, että nainen tulee toimeen ilman miestä, voi jopa tulla raskaaksi ja kasvattaa lapsensa ilman miestä, mutta ei missään nimessä tule toimeen ilman omia tuloja eikä ilman kertyvää eläkettä.

Kautta ihmiskunnan historian, ihminen on aina tarvinnut toisen ihmisen kumppanikseen, tuekseen ja turvakseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan yhtenä peruspilarina tulisi olla miehen ja naisen liitto, ja toisena perhe. Lapsiperheessä yhden perheenjäsenen työssäkäynnin tulisi riittää.

Miksi nykyään kaikki on väärin?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mistä lähtökohdasta sitä pitäisi sitten rakentaa? Olisi parempilähtökohta että elämä pyörii rahanympärillä ja ilman vapaata liberaalia markkinataloutta ei voi olla elämää?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Työterveysasemien asiakkaita ovat työnantajat, jotka maksavat siitä, että työntekijät pääsevät nopeasti lääkäriin ja pysyvät työkuntoisina. On kuitenkin paljon helpompaa ja halvempaa kirjoittaa resepti kuin selvittää, onko työyhteisössä, työkulttuurissa tai työtehtävissä jotain vialla. Ovatko esimerkiksi työtehtävät liian monotonisia, ovatko työn vastuut ja valtuudet tasapainossa, kohteleeko lähiesimies alaisiaan tasapuolisesti, jne?"

Jyrki Kasvin tiedot ainakin työterveyshuollosta näyttävät jääneen pelkästään teoreettisiksi. On tämän päivän suomalaisen työterveyshuollon halventamista ja karkeaa aliarvioimista väittää, että aina tehdään vain sitä, millä pääsee helpoimmalla.

Nimen omaan, työterveyslääkärit ja -psykologit käyttävät paljon aktiivista työpanosta työyhteisöjen ilmapiiriongelmien ja henkilösuhteiden solmujen selvittämiseen. Nuo listatut kysymykset koskevat itsestäänselviä perusasioita, joita työterveyshuolto pyrkii selvittelemään jopa ennakoivasti eikä vasta ongelmien esiintyessä. On panettelua väittää kaavamaista reseptin kirjoitusta ainoaksi interventioksi työterveyshuollon paletissa.

Se, mitä on kullakin työpaikalla tehtävissä, ei toki riipu yksinomaan työterveyshuollosta. Työnjohto ja päätösvalta viime kädessä on ja pysyy aina työnantajan organisaatiossa, eikä työn psyykkistä kuormittavuutta, työn autonomiaa tai esimies-alaissuhteita päätetä lääkärin vastaanottohuoneessa. Johtamisen ja johtamiskulttuurin merkitystä työyhteisössä ei voi korostaa liiaksi. Yhteisneuvottelut asiaankuuluvien osapuolten kesken ovat eräs keskeinen työterveyshuollon menetelmä, ja se on myös taitolaji.

Omassa työssäni työterveyshuoltoa konsultoivana psykiatrian erikoislääkärinä sain monesti yllättyä siitä herkkyydestä ja taitavuudesta, jolla moni työterveyslääkäri tunnisti ja ymmärsi hoidossaan olevien työntekijöiden psyykkisiä ongelmia ja käynnisti tarvittavat selvitykset, erikoislääkärin konsultaatio yhtenä niistä. Esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ja hoito ovat tänä päivänä varsin korkealla tasolla työterveyslääkärien keskuudessa ja hoitoperiaatteet mallikkaasti linjassa maan parhaiden asiantuntijoiden laatimien Käypä hoito -suositusten kanssa. Olen tavannut hyvin monta työelämässä edelleen toimivaa, jotka olisivat ilman muuta lakanneet jaksamasta ja pärjäämästä ilman työterveyshuollon heille antamaa tukea.

Ennen kuin alkaa inttää Käypä hoito -suositusten oikeellisuudesta vaikkapa lääkehoidossa, kannattaa hankkia itselleen professorin tai ainakin dosentin pätevyys psykiatriassa, sillä nuo suositukset perustuvat laajaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja kansainvälisen tiedeyhteisön parhaaseen arvioon, sovitettuna Suomen terveydenhuoltojärjestelmään kliinistä potilastyötä itse tekevien asiantuntijoiden toimesta.

Työelämä ei ole ihmisen koko elämä, saatikka sitten elämää suurempi asia, ja psyykkisten sopeutumisvaikeuksien lähteitä on monilla myös yksityiselämänsä puolella. Työ ja työyhteisö on sittenkin useimmille elämää strukturoiva ja mielekkyyttä antava tekijä, monelle sosiaalisesti merkittävä samaistumisen kohde ja arvostuksen lähde elannon ansaitsemisen lisäksi.

Heittojahan saa toki aina tehdä ja arvailla jos tietoa puuttuu, mutta ne kaikkein helpoimmat heitot eivät kyllä tee oikeutta työterveyshuollossa elämäntyötään parhaansa mukaan tekeville.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Tuossa viimeisessä kappaleessa pohdin juuri esittämääsi kysymystä.

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Kommentoin aika lailla myöhässä mutta tämä Iiwanajulma-yhtyeen kappale Vammauta terveytesi koskee asiaa.

Tuo yhtyeen viimeisin Halleluja! on teemalevy lääkkeistä ja riippuvuudesta. Koko lailla kylmää kyytiä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mietin etä kyllä siinä aikamoiset dopingaineet tarvitsee että voi elää ja olla kiinni 24/7 työelämässä kun levolle, virkistäytymiselle ja palautumiselle jää vähemmän aikaa. Ehkä psyykelääkkeitä tarvittaisiin josntyön stressaavuutta saataisiin vähennettyä sekä ihmisten yhteistä aikaa sosiaaliseen kanssakäyntiin lisättyä.

Käyttäjän JarnoTanner kuva
Jarno Tanner

Isona syynä taustalla on talousliberalismi ( päättäjiä jotka toteuttavat sitä ei kukaan psykiatri voi toimittaa pakkohoitoon). On typerää purkaa parasta ja menestyneintä yhteiskuntamallia eli pohjoismaista mallia...talousliberalismi kuuluu natsismin, kommunismin ja islamismin kanssa samaan roskakoriin.

Toimituksen poiminnat