Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Dissensus-Suomi

Suomalainen konsensusyhteiskunta on taantunut dissensusyhteiskunnaksi, jossa päätösten tekeminen on ylivoimaisen vaikeaa, eikä uudistuksista pystytä sopimaan.

Kyse ei ole vain työmarkkinoista, mutta kolmikannan kyvyttömyys sopia edes yhteiskuntasopimuksen tavoitteista kuvaa Suomen johtajuuskriisiä valitettavan hyvin. Siis kolmikannan _kaikkien_ osapuolten, palkansaajajärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja hallituksen, vaikka kaikki asianosaiset ovat toki syyttäneet toisiaan neuvottelujen jäämisestä laituriin.

Eikä kyse ole vain julkisen vallan muutoskyvyttömyydestä. Elinkeinoelämässä markkinoita hallitsevat yritykset tekevät omalta osaltaan kaikkensa estääkseen uusien, omaa bisnestään haastavien disruptiivisten liiketoimintamallien pääsyn Suomen markkinoille.

Muutosvastarinta ei ole työntekijöiden yksinoikeus. Liian monen suomalaisen yrityksen johdossa kuvitellaan, että kaikki palaa hyväksi, kunhan palkkakuluja saadaan alennettua, ettei yritysten itsensä tarvitsisi muuttua. Aivan kuin Suomen kokoisilla minimarkkinoilla voisi pysyä piilossa maailman muutoksesta. M-Pesa, Über, AirBnB, Spotify, Kickstarter, Bank Norwegian, BirchBox ja FindMySong ovat vasta alkua. Tässä kyydissä ei palkka-ale pelasta.

Suomalaisten ”suur”yritysten johdossa on selvästi aivan liian turvalliset ja leppoisat oltavat, vähän kuin eduskunnassa, mutta ilman vaalitappion ja eduskunnasta putoamisen riskiä.

Suomi voi menestyä, ylipäätään selviytyä vain olemalla disruptioiden lähde! Ei niiden vastustaja.

Valtiovallan tehtävänä on edistää disruptioita, vaikka … ja erityisesti kun ne uhkaavat vanhojen markkinajohtajien liiketoimintamalleja ja työpaikkoja; Poistaa lainsäädännön esteitä, tukea teknologian kehitystä ja rohkaista liiketoiminnan muutosta.

Suomalaisten yritysten on vietävä virtuaalipankkipalveluita, älykkäitä sähköverkkoja, mobiilikryptovaluuttoja, uutisräätälöintiä, muotoilua 3d-tulostimille, lennokkilähettejä, oppimispelejä, franchising neuvoloita, … palveluita, jotka korvaavat 1900-luvun pankit, sähköyhtiöt, mediayhtiöt, liikenneyhtiöt, vähittäiskaupat, julkiset palvelut, …

Niin, myöskään julkiset palvelut eivät ole ”turvassa” disruptioilta. Kuka tekisi sosiaalitoimelle wikipediat ja peruskoululle paypalit?

Suomessa keskitytään vanhojen asemien puolustamiseen uusien mahdollisuuksien luomisen asemesta. Uudistukset valtiolla, kunnissa ja yrityksissä eivät etene, vaikka kaikki ovat yhtä mieltä, että _jotain_ pitäisi tehdä.

Sote-uudistus ja kuntauudistus ovat kaikilla vielä tuoreessa muistissa. Yksityisellä puolella maksamme edelleen numerolapuilla, samaan aikaan kun Afrikassa ollaan siirtymässä käteisettömään talouteen, jossa transaktiokulut ovat murto-osa meikäläisistä. Vastaavasti talous- ja palkkatietojen sähköinen raportointi viranomaisille ei toimi Suomessa, vaikka esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa talouspolitiikka on jo vuosia perustunut reaaliaikaisiin taloustietoihin.Suomessa talouspolitiikkaa tehdään edelleen sokkona!

Kukaan ei ole kyennyt johtamaan valtion, kuntien ja yritysten rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, sanomaan: ”18 kuukautta aikaa, saa suorittaa.”

Dissensusyhteiskunta saa minut ymmärtämään pääministeri Sipilän toimintatapoja, vaikka en kaikista Sipilän hallituksen päätöksistä pidäkään. Kun yhteiskuntasopimusneuvottelut eivät edenneet, hän vihelsi pelin poikki ja alkoi etsiä toista vaihtoehtoa. Vanhan kaartin ay- ja ek-johtajien tyrmistys oli aitoa, kun hallitus ei suostunut jatkamaan kolmikannan kirjurin roolissa.

Mutta miten Sipilä ja hallitus käyttävät ottamaansa johtajuutta?

Hallituksen ”kilpailukyky”paketin piti parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä, mutta se leikkaakin kuntien ja valtion palkkamenoja. Eivät poliisit ja kätilöt sorvaa meridieseleiden akseleita tai koodaa appseja. Sen sijaan heidän tuloissaan viikonloppu- ja ylityölisillä on suuri merkitys.

Elinkeinoelämän keskusliiton lausunnoissa ei ole kommentoitu hallituksen esitysten vaikutuksia palkansaajien ostovoimaan. Millainen mahtaisi olla ääni Ek:n kellossa, jos pääomatuloista tai suurista palkkatuloista leikattaisiin yhtä suuri siivu kuin palomiesten ja ensihoitajien kokonaisansioista? Nostettaisiin vaikka pääomatulojen verotusta kaksitoista prosenttiyksikköä?

Sairausloma-ajan palkkojen leikkaaminen iskee puolestaan kipeimmin aivan muihin kuin legendojen darrasaikuttajiin. Esimerkiksi syöpähoidot ja monet krooniset sairaudet aiheuttavat useita lyhyitä sairauslomia. Esimerkiksi rakkosyövän uusimisen torjuntaan käytetyistä BCG-huuhteluista (Bacillus Calmette-Guérin –mykobakteeri) toipuminen vie normaalisti vähintään päivän, usein kaksi, jos hoito ei aiheuta komplikaatioita.

Eikö sairastuneiden ja vajaakuntoisten kuntoutuminen työmarkkinoille ole kaikkien yhteinen tavoite? Sairausloma-ajan palkkojen leikkaaminen tekee työkyvyttömyyseläkkeelle pyrkimisestä monille kuntoutujille ja kroonikkosairaille työmarkkinoille palaamista houkuttelevamman vaihtoehdon.

Pääministeri Sipilä on puhunut usein kokeilukulttuurin puolesta: Fail often, fail fast! Toivottavasti tämä pätee myös hallitukseen itseensä, eikä kilpailukykypaketin ongelmien korjaamisesta tule hallitukselle arvovaltakysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Konsensus tunnettiin jo ennen EU-aikaa nonsensuksena, jollaisena se näyttää edelleen ilmenevän käytännössä

Anne Lindell

Jyrki, ihan pienenä kuriositeettina vain, niin käsittääkseni sarjahoidoissa ei otettaisi huomioon lainkaan tuota yhden päivän karenssia ... tai tähän ainakin pyritään.

Tässä lakkoilu-uhkailussa, ja ay-pomojen henkseleitten paukutteluissa puhuisin pikemminkin "nonsensuksesta" ei järjen puutteesta. Eli suomeksi ; ei tässä SAK:n tuusilussa ole enää järjen häivääkään, mutta itse ihmettelen eniten sitä, miksi tavalliset ja järkevät duunarit silti tanssivat heidän pilliensä mukaan. Juuri tästä kirjoitin tänään - - - > http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi....

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Meidän paikallislehdessä tehtiin lukijakysely. Noin 5 % ilmoitti, että pitää saikkua vähintään kerran kuussa vaikka ei ole sairas. Toiset 5 % piti aiheetonta saikkua harvemmin. Joten huonoon työmoraaliin tehoaa vain raippa. Aiheeton lintsaus on väärin muita palkansaajia kohtan, jotka joutuvat paikkaamaan lintsauksen. Johan Josef Stalin sanoi aikoinaan, että kyllä ihmiseen tulee luottaa, mutta heitä kuuluu silti kontrolloida varmuuden vuoksi.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Eli kaikkia rangaistaan 10 prosentin aiheettomasta saikuttamisesta. In Finland we have this this thing called reilu meininki.

Pekka Pylkkönen

No ei se yleisestikään ole hyvä juttu maksaa tekemättömästä työstä samaa kuin tehdystä. Itseasiassa kun työssäkäyntikulut jäävät pois, Nykysysteemillä tienaa saikulla enemmän kuin duunissa. Yksi sairausvakuutuksen keskeisiä periaatteita on kuitenkin rikastumiskielto.

Muutenkin työnantajan ei olisi edes tarpeen hoitaa sosiaaliturvaa kun KELA on ihan siihen erikoistunut laitos. Työnantajille kela-maksu takaisin ja saikut kelan hoidettavaksi ehdolla luokkaa 1 pv omavastuu ja siitä 80% liksasta. Voidaanhan sitä laatia joku sääntö että omavastuupäiviä tulee korkeintaan 6 vuodessa. Tai jotain. Älykkäät koneet kyllä hoitaa byrokratiaakin tehokkaasti.

Käyttäjän petritpitkanen kuva
Petri Pitkänen

Millä muulla tavalla tuohon lomailuun puututaan? Ja kun ollaan tässä tilanteessa jossa palkkakustannuksia on pakko laskea tämä on hyvä tapa. Se kohdistuu yrityksen kannalta oikein. Ei ehkä yhteiskunnan, mutta juuri nyt se ei ole propriteetti

Nuo korkealentoiset korjausyritykset ovat varmasti tärkeitä, mutta akuuttiin ongelmaan niistä ei ole apua. Lähivuodet meidän on mentävä niillä mitä on.

Ja samaten ihmettelit miten julkisenpuolen leikkaukset auttavat yrityksiä. Ihanko oikeasti et ymärrä? Julkisen puolen kustannukset kasvattavat verokiilaa joka tappaa yrittämisen mahdollisuudet. Parempi leikata julkisenpuolen ansiota kuin korottaa veroja. Samataen työajan lisääminen julkisella puolella hidastaa henkilökunnan kasvua ja omaltaosaltaan estää verokiilan kasvua.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Eikö meidän tuloissa noilla mainituilla lisillä ole meritystä? Aivan käsittämättömiä juttuja kansanedustajat päästelevät suustaan? Muutoin tarinassa on jotain järkeä.

Kyllä kai kuntien ja valtion työntekijöiden palkkakustannuksilla on merkitystä veroihin, jotka ovat merkittävä osuus kustannuksista.? Tarkoittaako blogin kirjoittaja, että kaikki leikkaukset pitää kohdistaa meihin. Silloin minäkin alan lakkoilla jos sellaiseen epäoikeudenmukaisuuteen päädytään?

Pekka Pylkkönen

Jyrkistä pitäisi heti tehdä hallituksen IT-ministeri. Ja tämä ei tosiaan ollut sarkasmia. Moni asia vihreissä keljuttaa mutta yksittäisiä visionäärejä sieltä on löytynyt aina.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Jyrki on ajanhermolla. Ihmettelen hänen puoluevalintaansa, mutta miehellä leikkaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kun maa, jossa kaikki on keskitettyä siirtyy aikakauteen, jossa juuri mikään ei ole, kyllähän se kramppailee.

Vanhat rakenteet on purettava. Muuten ne hirraavat joka kulmalla. Mutta kaikki valta on niissä, eivätkä ne halua tulla puretuksi.

Olisi mukava, jos joku päivä päätökset tehtäisiin datan varassa. Se vaatisi, että dataa on saatavilla ja se on laadukasta.

Haluaisin nähdä vaalit, joissa ruudulla juoksisi koko ajan tulkinnat ehdokkaiden ruumiintoiminnoista heidän puhuessaan, todennäköisyydet valheille ja jatkuva tarkistus heidän väitteilleen.

Haluaisin nähdä oikeutta jaettavan pelkästään tekojen perusteella, hakien tietokannasta kaikki samankaltaiset tapahtumat. Tarkistaen kertomusten todennäköisyydet.

Tai turvapaikkahakemusten käsittelyt, toimeentulotuki, asuntojen ja autojen hinnat, persoidut vakuutusmaksut ja verovarojen allokointi... Ei se ikinä täydellistä ole, mutta jos kyetään suurempaan objektiivisuuteen kuin mihin ihminen ikinä kykenee, vaihto kannattaa.

Koululaitokset pitää muuttaa lakisäästeisiksi harrastepaikoiksi, joissa kehitytään, kasvetaan ja luodaan. Ulkoaopettelun ja teorian voi tehdä netissä.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Olet SIIS: Pelle Hassisblad !

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Disruptio on minulle outo sana, niin varmasti useimmille. Suomenkielistä vastinetta sanalle ei ole. Olen tarkastellut sanan määrityksiä. Lähinnä oikea on kaiketi määritys, että disruptio on uuden teknologioan käyttöönoton aiheuttama tuottavuutta tai ainakin rahalla saatavaa vastinetta parantava markkinahäiriö.

Miten tuon pitkän määritelmän voisi yhteen suomenkieliseen sanaan tiivistää?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

En pysty käsittämään miten monista selväjärkisistäkin vihreistä (jos se on mahdollista) on opppositiossa tullut vesikauhuisia koiria, jotka haukkuvat isäntänsä käskystä milloin mitäkin hulluutta. On itsestään selvää, ettei Suomen ongelma koskaan ole ollut niinkään sopimisen kulttuuri, vaan se että ruton lailla riehuvaa ay-liikettä ei ole laitettu kuriin.

Sipilä on todennäköisesti Suomen viimeinen toivo ennen lopullista romahdusta. Antero Vartia lienee ainoa vihreiden merkittävässä asemassa oleva edustaja, joka tämä tunnustaa ja on sen valmis myöntämään.

Häpeä, Jyrki Kasvi. Suomen tulevaisuudella ei tule leikkiä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"On itsestään selvää, ettei Suomen ongelma koskaan ole ollut niinkään sopimisen kulttuuri, vaan se että ruton lailla riehuvaa ay-liikettä ei ole laitettu kuriin."

Esko Virri, et sitten keksinyt yhtään hävyttömämpää möläystä ay-liikkeestä. Tuo on kait sitä keskustan yhteistyön pohjan rakentelua.

Hannu Korpilampi

Onhan tässä maassa aika laaja konsensus tähän talouskriisiin liittyen. Ne ovat nämä:

1) On pyrittävä vähentämään valtion menoja ja lisättävä työn tuottavuutta, jotta taloutemme voisi tervehtyä.

2) Kaikilta muilta on otettava, paitsi minulta. Minun elintasoni on juuri nyt sopiva.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset