Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Säästäminen ei ole halpaa

Kunnat ja valtio yrittävät parhaansa mukaan säästää ja sopeuttaa menonsa tuloihin. Usein tuloksena on kuitenkin menojen kasvu, kun säästö yhdessä paikassa aiheuttaa säästöä suuremmat kustannukset toisaalla.

Jos toimintaa oikeasti halutaan tehostaa, parantaa tuottavuutta, supistaa menoja palveluja supistamatta, se vaatii investointeja, investointeja työntekijöiden osaamiseen, uusiin työvälineisiin ja toimintatapojen ja -prosessien uudistamiseen. Säästäminen ei ole halpaa!

Hyvän esimerkin huonosta säästöjen hallinnasta tarjoaa julkisten kiinteistöjen hoito. Kun palveluista ei tohdita tinkiä eikä veroja haluta nostaa, kiinteistöjen hoito vaikuttaa houkuttelevalta säästökohteelta. Siivouksen laiminlyönti ja remonttien lykkääminen tulee kuitenkin pidemmän päälle kalliiksi. Säästetty raha tulee todella kalliiksi.

Kalliista remonteista läksynsä oppineet valtio ja kunnat ovat perustaneet erillisiä kiinteistöyhtiöitä, joissa valtion laitokset ja kuntien toimialat ovat vuokralaisina. Vuokrilla katetaan kiinteistöjen rakentamisen pääomakulut ja ylläpitokulut sekä kerätään pääomaa tuleviin peruskorjauksiin. Toimitilojen todellinen hinta onkin tullut monelle käyttäjäorganisaatiolle ikävänä yllätyksenä.

Yhtenä syynä kustannusten hallitsemisen ongelmiin on julkisen sektorin käytäntö erotella menonsa investointeihin ja käyttömenoihin ja päättää niistä vain vuoden verran eteenpäin. Jos investoinneille laskettaisiin niiden koko elinkaaren aikaiset kokonaiskustannukset, kalliimpi investointi voisi tulla todellisuudessa edullisempaa halvemmaksi. Esimerkiksi kestävämmät rakennusmateriaalit voivat vähentää kiinteistön korjaustarvetta ja parempi eristys pienentää lämmityskustannuksia.

Kiinteistöjen kaltaisten fyysisten investointien osalta kokonaiskustannusten laskeminen on vielä helppoa, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella yhtälöt ovat paljon monimutkaisempia. Kuinka paljon koulupsykiatrin palkkaan investoitu euro säästää yhteiskunnalle 60 vuodessa? Paljonko verotuloja menetetään kun potilaan sairaus kroonistuu leikkausjonossa odottaessa?

Kestävämpään julkiseen taloudenpitoon siirtyminen ei ole helppoa, sillä me maksamme viime vuosikymmenten lyhytnäköisten päätösten hintaa vielä pitkään. Silti meidän pitäisi jostain löytää rahaa myös tämän lyhytnäköisen kalliiksi tulevan säästämisen lopettamiseen, jotta pääsisimme vähitelleen pitkäjänteiseen säästämämiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Omituinen höpöttäjä!

Juuri julkaistiin ensimmäinen MANIPULOINTI-ISKU
kukkaron nyörien löyhentämisestä hölynpölyyn:
Kysely: Valtaosa maksaisi 200 euroa vuodessa
ilmastonmuutoksen torjunnasta.
Näin toimivat ne joilla on informaation jakoavaimet
kourassa. Aivan pilkulleen Goebbelsin oppien mukaan.

Usko sinä hyvä professori-parka että hölynpöly on
hölynpölyä vaikka siihen uskoisi 1 000 000 epeliä.

RED BUTTON Harmaasusi™

luuserius (nimimerkki)

Jyrki Kasvin alustuksessa on viisauden siemen. Jos vielä oivallettaisiin, ettei veroja nostamalla synny säästöä, olisi ajatus täydellinen. Vääränlainen veropolitiikka ei myöskään säästä vaan lisää menoja ja vähentää tuloja pidemmällä aikavälillä. Ei synny uutta ja vanhaakin menetetään.
Pienemmät tulot pitäisi kohdentaa oikein, nyt menot kasvavat mutta tuottavuus ei. Sellainenkin johtaa osaltaan kustannusten hallitsemattomaan kasvuun.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Kommendaattori № 2.

En minäkään aitoa säästämistä vastusta, pidän sitä
erittäin wiisaana toimena 24/7.
Sehän on täyspäisten hommaa päätyökseen.

Mutta nämä eduskunnan ketkut tekee säästämisestäkin
jotain käsittämätöntä sylttyä, sekasotkua jossa kansa
pannaan maksamaan kaiken säästämisen varjollakin.

Harmaasusi

Heikki Ojala (nimimerkki)

Viisautta on Kasvilla, jos kommentaattoreillakin !

Säästäminen on omillaan toimeentulemista,
eikä velaksi elämistä förskottia ottaen.

Toisaalta, voiko miljoona demokratian kärpästä olla väärässä,
kun on kyse makuasioista ?

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Kasvi

Julkisista menoista - joita veroilla ja maksuilla kerätään - 2/3 reilusti käytetään koulutukseen ja hoitoon.

Kun olen sisällä kummassakin, olen erityisesti tulojen romahtaessa aika hädissäni.

En siitä, etteikö kuka tahansa koulutus- ja hoitoverkossa sisällä oleva aika helposti näkisi, missä on se turhuus ja siihen menevä raha.
Vaan siitä, että juuri tuohon osaan toimintaa ei oikein millään pääse kiinni.

Se raha ja osaaminen, jolla vielä parikymmentä vuotta sitten julkisessa palveluverkossa tultiin toimeen, oli paljon, paljon pienempi - deflatoitunakin - kuin se raha, jota 2011 tulee olemaan kuntien ja valtion käytössä tuon reilun 2/3 pyörittämiseen.

Erilaiset PARAS- ja THL-viritykset, SATA-komitea jne eivät saa paperia kummoisempaa aikaan. Ainakaan jos Metropoli ei ala näyttää esimerkkiä.

Ei tämä Utsjoelta tai Pelkosenniemeltä lähde (niinkuin kansanterveys- ja peruskoulu-uudistukset). Sen on lähdettävä pizza-kolmiosta.

Sie, Jyrki JJ, hallinnoit siellä, joten ei ku menoks!

luuserius (nimimerkki)

JJ Jyrki varmaan tekee parhaansa. Mutta jos joutuu/pääsee komiteaan-valtuustoon, miten sitä oikeasti voi vaikuttaa komitean-valtuuston työhön oikeassa elämässä. Yleensä isoin osakas lopulta saa aina saneluratkaisun, tai kun puhutaan yhteiskunnasta, kolme suurta tahoa tekevät köyhän miehen kompromissejä, joissa jaetaan sulle mulle periaatteella.
Miten sitä oikeasti voi jotain muuttaa SATA-komitean ulkopuolella tai edes sisältäpäin.

Kun puhutaan vaikuttamisesta EU:ssa, niin ei se helppoa ole edes Suomesssa.
Sopimus-shoppailu on päivän sana, se hyväksytään hiljaisesti keskusliitoissa.
Miksi, kyse on kai lopultakin olemassaolon merkityksessä. Kun vastustaa kaikkea, lopulta mitätöi olemassaolonsa merkityksen, kaiketi.

Voiko järjestelmä parantaa itse itsensä. Tuottavuusohjelma on hyvä osoitus. Tai kuntien yhdistymiset. Hyöty jää monasti matkanvarrelle.

luuserius (nimimerkki)

Tässä tärkeä mielipide tavalliselta asukkaalta.

http://birgi.blogit.uusisuomi.fi/2009/12/17/verotu...

MattiH (nimimerkki)

Mitä jos säästettäisiin virkamatkoista? Näin säästyisi sekä rahaa että luontoa. Kokoukset ja palaverit voi aivan hyvin hoitaa videoneuvotteluina. Miksei tämä käy virkamiehille ja poliitikoille?

Toimituksen poiminnat