Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Ikäsyrjintä kannattaa

Suomalaisten keski-ikä nousee, ja keskimääräinen eläkeikä nousee. Suomalaiset työntekijät ovat siis vuosi vuodelta vanhempia. Samaan aikaan työmarkkinoilta kuulee, että yli 50-vuotiaiden työnhaku on lähes toivotonta. Miksi? Miksei kokenut työntekijä kelpaa työnantajille?

Siksi, että yli 50-vuotiaan palkatessaan työnantaja ottaa suuren riskin. Me olemme rakentaneet työkyvyttömyyseläkejärjestelmän, joka kannustaa jättämään yli 50-vuotiaat työnhakijat palkkaamatta ja irtisanomaan yli 50-vuotiaat työntekijät aina kun se on mahdollista.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmään on sisäänrakennettu maksumekanismi, jonka kauniina tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään työntekijöidensä työkykyä ja ennaltaehkäisemään työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä. Puhutaan ns. työkyvyttömyyseläkkeiden työnantajan omavastuuperiaatteesta.

Kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, se näkyy työnantajan työeläkemaksuissa. Maksun määräytymisperuste riippuu työnantajasta eri tavoin, esimerkiksi pienen kunnan maksut määräytyvät eri tavalla kuin suuren yrityksen.

Kuntien varhaiseläkemenoperusteista maksua (ns. varhe-maksu) peritään kolmen vuoden ajan siitä kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, ja sen tasoon vaikuttaa kunnan koko ja aiheutunut eläkemeno. Käytännössä yhden työkyvyttömyyseläkkeen kunnalle tai kuntayhtymälle aiheuttama varhe-maksu voi nousta jopa yli sataan tuhanteen euroon.

Yritysten työkyvyttömyyseläkemaksujen maksuluokkajärjestelmä on vielä monimutkaisempi, mutta käytännössä työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi yritys on kyseessä. Jos yrityksen yhteenlaskettu palkkasumma on suurempi kuin noin 32 miljoonaa euroa, työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy kokonaan yrityksen työkyvyttömyyseläketapausten perusteella lasketun maksuluokan mukaan. Jos palkkasumma on alle kaksi miljoonaa euroa, työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy keskimääräisten työkyvyttömyyseläkemenojen perusteella, eikä siihen voi vaikuttaa yrityksen omalla toiminnalla.

Tavoitteiltaan kauniin järjestelmän ongelmana on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä tasaisesti eri ikäisinä. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 52-vuotiaana, ja lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on yli 55-vuotiaita.

Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski! Paljon kustannustehokkaampi tapa kuin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy.

Me suorastaan kannustamme työantajia ikäsyrjintään. On pienoinen ihme, että kukaan yli 50-vuotias saa ylipäätään töitä.

Sama pätee myös nuorempiin terveysongelmaisiin työhakijoihin. Hoidetusta masennuksesta tai alkavasta reumasta ei kannata työnhaussa mainita.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Oikeudenmukaisinta olisi jakaa työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksut työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän työntekijän työhistorian kaikkien työnantajien kesken. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla tämä ei kuitenkaan onnistu. Omastakin työhistoriastani on monta työnantajaa lakannut olemasta, ja yhä useampi tekee osan työhistoriastaan ulkomailla, Suomen eläkejärjestelmän ulkopuolella.

Helpointa olisi hienosäätää nykyistä järjestelmää niin, että se huomioi työntekijän iän aiheuttaman luontaisen työkyvyttömyyseläkeriskin. Haasteena on, että järjestelmä on jo nykyisellään niin monimutkainen, etteivät sen yksityiskohtia ymmärrä kuin vakuutusalan ammattilaiset.

Minulla ei ole valmista vastausta; En ole vakuutusmatematiikan asiantuntija. Joka tapauksessa ratkaisun on oltava sellainen, että se:

  1. Tasaa työnhakijasta työnantajalle koituvat työkyvyttömyyseläkeriskit tasapuolisesti, on sitten kyse työnhakijan iästä tai sairaushistoriasta.
  2. Kannustaa työnantajia edelleen investoimaan työntekijöiden työterveyteen ja työhyvinvointiin.
  3. On ymmärrettävissä ilman eläkevakuutusmatematiikan erikoisosaamista.

Pahaa pelkään, että kolmas kohta on se kaikkein vaikein.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Osuit oikeaan ikäsyrjinnän syitä etsittäessä.

Toinen tekijä on se, että jos työntekijä ehtii olla työnatajan palveluksessa kolme vuotta ja hänet joudutaan yt-neuvotteluissa irtisanomaan, niin työnantaja joutu maksamaan 90 % eläkeputken menoista. Myöskään tämä ei kannusta palkkaamaan yli 50-vuotiasta työntekijää.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Miten olisi seuraava malli:

Työssä ollessa kerääntyisi aina sama palkkaan suhteutettu osuus eläkettä iästä riippumatta. Työnantaja voisi saada maksuihin helpotuksia, mikäli hän on osoittanut panostaneensa ennaltaehkäisevään toimintaan merkittävästi. Tälle ennaltaehkäisylle määriteltäisiin kriteerit.

Jos henkilö sairastuisi, sairauseläke korvattaisiin yhteisestä potista, ei työnantajakohtaisesti.

Mikäli yritys ylittäisi selvästi alan keskimääräiset sairastumistilastot ja syyt voitaisiin osoittaa työperäisiksi, se voisi saada korotuksen maksuihin.

Tämä nyt vain hahmotelmana. Varmaan monta mustaa pistettä tästäkin löytyy

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Ei kannata jäädä odottamaan korjauksia päättäjiltä. Tämä on sellainen asia, että tulee se todellinen vanhuus ennen kuin mitään päätöksiä saadaan aikaan.

Jos haluaa tehdä töitä, kannattaa itse myydä itsensä työpaikkaan sopivalla summalla harmaana tai laskutuspalvelun kautta.

Seppo Hildén

Hyvä ja informatiivinen blogikirjoitus joka avaa syitä siihen miksi yli 50-vuotiaita työnhakijoita syrjitään.

Tähän työkyvyttömyyseläkemaksujärjestelmään rakennettu vika pitäisi poliitikkojen korjata mitä pikimmin.

Media voisi tarttua tähän aiheeseen myös.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Puretaan "kannustinjärjestelmä" ja tehdään systeemi jossa kaikki työnantajan maksut menevät yhteiseen kassaan josta ne ohjataan eläkkeisiin. Kun oman työntekijän "eläkeriski" ei vakuta, ei tätä negatiivista vaikutusta työllistymiseen ole. Ei siis korjauksia korjauksien päälle, vaan poistetaan ongelmalliseksi osoittautunut korjaus - olettaen tietysti, että sen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Tomi Kyyrä

"Helpointa olisi hienosäätää nykyistä järjestelmää niin, että se huomioi työntekijän iän aiheuttaman luontaisen työkyvyttömyyseläkeriskin."

Ei tarvitse hienosäätää, koska nykyinen järjestelmä toimii juuri näin. Työnantajilla ei pitäisi olla syytä diskriminoida iän suhteen (terveyden suhteen kylläkin) työkyvyttömyyseläkemaksujen vuoksi, koska ikärakenne huomioidaan verrattaessa yrityksen työkyvyttömyyseläkemenoa keskimääräiseen tasoon. Kuten todettua, järjestelmä on sen verran mutkikas, että tämä(kin) yksityiskohta voi olla harvan tiedossa.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Pasi Sillanpää ja Marko Kivelä ehdottavat yksinkertaisinta järjestelmää, jossa ikä ei vaikuttaisi maksuihin, eikä eläköityminen kaatuisi viimeisimmän työnantajan harteille. Pasi lisää siihen tuon hauskan porkkana- ja keppi -ajatuksen, jonka valvonta olisi tietenkin seuraava ongelma.

Olen pienen ikäni ihmetellyt, miksi kaikenlaiset työntekijän elämänvaiheisiin liittyvät kustannukset tulevat niin raskaina työnantajien maksettaviksi, esimerkiksi lasten saaminen, joka on koko yhteisölle tärkeä asia. Eikö olisi kaikkien etu, että perhevapaiden kustannukset hoidettaisiin kokonaan "yhteisestä laarista", jolloin naisvaltaiset pienet yritykset eivät joutuisi erityisesti kärsimään? Sama pitäisi olla sairauspoissaolojen ja eläkkeelle jäämisen suhteen. Silloin työnantajalla ei olisi motiivia syrjiä ketään "parhaasta työntekijäaineksesta" poikkeavaa.

Tuntuu siltä, että historian hämäristä on jäänyt työelämään turhaa takkuamista aiheuttavia käytänteitä, joille ei ole enää perusteita yhteiskuntien kokonaistoiminnan kehityttyä. Jos oikeasti haluttaisiin kannustaa yrittäjyyteen, tällaiset eniten pienyrityksiä haittaavat asiat korjattaisiin heti.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

On ihan tyhjää höpinää kirjoitella ikäsyrjinnästä ja nuorisotyöttömyydestä sun muusta kun asia on yksinkertaisesti niin että työpaikkoja on liinan vähän . Kun saadaan niitä lisää ei keltään puutu työtä .Tässä tilanteessa kun nyt on niin työnantajat valitsevat parhaat niinkuin pitääkin. Tuntuu vain siltä että työn hinta on niin korkea että on vaikea saada kannattavaa bisnestä aikaan tällä kustannustasolla..

Pekka Heliste

Ruotsalaiset ovat osanneet ratkaista tämänkin. Työsopimuslaki määrittää irtisanomisjärjestyksen eikä pitkään palvellutta/ikääntynyttä voi irtisanoa kuin viimeisenä

Samaan suuntaan vaikuttaa työntekijöiden myötämääräämisoikeuskin , työnanatja ei voi irtisanoa henkilöä, jonka irtisanomista työntekijät vastustavat

Ja eläkemaksu voi olla silloin yksinkertainen: Kiinteä % iästä riippumatta, se voi toki olla alakohtainen, kuten esim työttömyysvakuutusmaksu tai tapaturmavakuutus

Jotenkin ruotsalaiset ovat fiksumpia kuin suomalaiset

Käyttäjän RiikkaMerila kuva
Ritva-Kaarina Merilä

Ikäsyrjinnästä ja sen syistä riippumatta katson edelleen olevani erittäin arvokas työntekijä. Tosin minulla ei ole tällä hetkellä työnantajaa. Jos minulla olisi sellainen, se ei sallisi minun lopettaa vielä, vaan mahdollisesti suorastaan vaatisi minua jatkamaan työskentelyä siihen saakka mihin kuntoni vielä riittää.
Että mitäkö osaan? Periaatteessa mitä vaan, mutta mitään raskasta fyysistä hommaa en enää pysty hoitamaan. Olen matemaatikko, insinööri, ompelija, opettaja ja muuten hämärän rajamailla haahuileva realistinen yksilö.

Käyttäjän PekkaNeva kuva
Pekka Neva

Työnantajan kannalta hankalinta tässä järjestelmässä on se, että todennäköisyys sairastua vakavasti kasvaa iän mukana ihan työnantajasta riippumattomista syistä.

Esim. erilaiset syövät ovat paljon yleisempiä vanhemmilla kuin nuoremmilla ja vakavan syövän diagnoosia voi seurata siirto työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työnantajan velvollisuudet tulisi rajata pelkästään sellaisiin eläketapahtumiin, missä syynä on ammattitautauti tai työtapaturma, jossa työnantaja on todettu syylliseksi.

Ruotsalainen FILO-järjestelmä (ensin palkatut viimeisenä ulos) on johtanut työn teettämiseen yrityksen ulkopuolisin työtekijöin, tähän Suomessakin kannustetaan näissäkin kommenteissa.

Pekka Heliste

Siitä huolimatta Ruotissa ikääntyneiden työllisyys on maailman huippua, 67 % +60-vuotiailla

Toimituksen poiminnat