Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Politöörejä ja insiitikkoja

Insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia ei politiikassa juuri näy. Joko yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta insinöörejä, tai tekniikan ammattilaiset eivät kiinnosta äänestäjiä.

Kansanedustajan työ kaikkine sivuvaikutuksineen ei välttämättä inspiroi, jos sitä vertaa vaikka diplomi-insinöörin työhön. Silti eduskunnassa tarvittaisiin mielestäni myös tekniikan ammattilaisia siinä missä esimerkiksi lääkäreitä tai opettajia.

Yksi selitys kiinnostuksen puutteeseen voi olla se, ettei tekniikkaa mielletä julkisen sektorin alaksi siinä missä koulutusta tai terveydenhoitoa, joiden järjestämisestä päätetään valtuustoissa ja eduskunnassa. Tämä voi vaikuttaa myös äänestäjiin. Monet äänestäjät haluavat valtuustoihin ja eduskuntaan nimenomaan julkisten palveluiden asiantuntijoita.

Mutta pelkkä substanssiosaaminen ei riitä, jos toimintaa halutaan kehittää uuden tekniikan avulla. Esimerkiksi terveydenhoidon tietojärjestelmien tilanne on jo kansallinen skandaali [1], ja Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa [2].

Julkisessa päätöksenteossa tarvitaan myös tekniikan tuntemusta, etenkin nyt, kun tekniikan nopea kehitys muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja. Siinä missä 1800-luvun murrosta kutsuttiin teolliseksi vallankumoukseksi, nyt voidaan puhua digitaalisesta vallankumouksesta.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on arvioinut tekoälyjen ja robottien ottavan seuraavien 20 vuoden aikana hoitaakseen noin kolmanneksen suomalaisten nykyisistä ammateista [3]. Niiden tilalle syntyy uusia ammatteja, ja vanhat ammatit muuttuvat, mutta murrosvaihe on raju.

Poliitikkojen on päätettävä, miten Suomesta tehdään digitaalinen yhteiskunta. Olemmeko edelläkävijöitä vai perässähiihtäjiä. Esimerkiksi työlainsäädäntö, verotus, koulutus, sosiaaliturva ja eläkkeet on uudistettava. Siinä työssä tarvitaan myös sellaisia valtuutettuja ja kansanedustajia jotka ymmärtävät, mistä murroksessa on kyse, ja että se on vasta alussa.

{1] http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/tereydenhoitoalan-tietojrjestelmien-kehittmisen-haasteet
[2] https://ec.europa.eu/digital-agenda/sites/digital-agenda/files/KK-31-13-401-EN-N.pdf
[3] http://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-22.pdf

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jukka Mäkinen

Kenties syynä on se, että tekniikan oppiminen ja hallitseminen vaatii loogista ajattelua, kun taas poliitikossa logiikka on lähinnä haitallista. Narsismi ja uskontoon verrattava kaiken logiikan ohittava ajatelu sen sijaan loistaa poliittisella kentällä.
Yksinkertaisesti laitettuna, insinööreillä on sen verran itsekunnioitusta etteivät alennu poliiikkaan.
Tämä tulee tietenkin muuttumaan, kun naisten osuus teknisen tutkinnon suorittaneista kasvaa. Viitteitä on jo olemassa.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Muistakaapa insinöörismies Iiro Viinasen kuolemattomat saavutukset. Niistä maksavat vielä lastemme lapsenlapsetkin.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Ei pidä kuitenkaan unohtaa, miten lähellä Suomi oli kassakriisiä, jossa olisimme päätyneet IMF:n holhoukseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset