Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Onko internet tosiaan eeppinen moka?

  • Tim Berners-Leen ensimmäinen WWW-palvelin. CC BY-SA 3.0 Coolcaesar at en.wikipedia
    Tim Berners-Leen ensimmäinen WWW-palvelin. CC BY-SA 3.0 Coolcaesar at en.wikipedia

 8. joulukuuta Tekniikka & Talous kertoi Andrew Keenin tammikuussa ilmestyvästä kirjasta, The Internet is Not the Answer, jossa Keen kutsuu internetin rakentamista yhdeksi ihmiskunnan suurimmista virheistä. Keen on tunnettu internet-kriitikko, jonka mielestä internet halventaa kulttuuria antaessaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ilmaista itseään ja mielipiteitään. Nyt hän julistaa internetin romuttavan kulttuurin lisäksi kaiken muunkin.

1. Vallan ja varallisuuden piti hajautua internetin ansiosta. Sen sijaan syntyi Amazon ja Google sekä niiden omistajien valtaisa omaisuus.

Tästä olen hyvin pitkälle samaa mieltä Keenin kanssa, mutta miksi näin kävi? Internetin  tosiaan piti antaa kaikille samat edellytykset kilpailla, ja niin se antoikin, ja nimenomaan tästä syystä internet on sähköisten palveluiden monopolikone. Kun kaikki kilpailevat palvelut ovat yhdenvertaisesti vain parin klikkauksen päässä, kaikki käyttävät samoja, parhaaksi koettua ja suosituimpia vaihtoehtoja.

Markkinoille tuntuu mahtuvan kerrallaan vain yksi Google, facebook, Amazon, YouTube, PayPal jne. Toki maailmalla on edelleen myös paikallisia kieli- ja kulttuurisidonnaisia palveluita, esimerkiksi kiinalaisilla Baidu ja Taobao ja venäläisillä Yandex ja VK.

Vaihtoehtona on tehdä vielä parempi palvelu ja nousta itse monopoliksi monopolin paikalle, Googleksi Alta Vistan paikalle, facebookiksi MySpacen tilalle.

Toisaalta monissa sähköisissä palveluissa kuten pelimarkkinoilla kilpailu on raivokasta, ja nimenomaan internetin ansiosta.

Joka tapauksessa avoimuudesta luopuminen ja keinotekoisten kilpailun esteiden rakentaminen ei ole ratkaisu. Videoneuvottelujärjestelmät ovat hyvä esimerkki siitä, miten avoimuuden puute jarruttaa kehitystä. Kalliit videoneuvottelustudiot seisovat tyhjillään, koska eri toimittajien järjestelmät eivät ole yhteensopivia. Tämän seurauksena koko ala on näivettynyt. Mitä tekee ”puhelimella”, jolla voi soittaa vain saman valmistajan puhelimiin?

2. Työpaikkojen määrän piti lisääntyä. Sen sijaan on syntynyt miljardien dollareiden arvoisia startupeja, kuten WeChat, joissa on vain muutamia kymmeniä työntekijöitä.

Tässä ei ole kyse niinkään internetistä vaan laajemmasta työn ja talouden digitaalisesta murroksesta, joka kiihdyttää innovointia ja moninkertaistaa työn tuottavuuden.

Internetin ja muun tietotekniikan ansiosta muutama kymmenen työntekijää pystyy tuottamaan palvelua sadoille miljoonille kuluttajille. Tämä mahdollistaa myös freemiumin kaltaiset uudet liiketoimintamallit, joissa peruspalvelu kannattaa tarjota kuluttajille jopa ilmeiseksi. Riittää, että murto-osa kuluttajista ostaa maksullisia lisäpalveluita Clash of Clansin tapaan, tai sitten maksavina asiakkaina ovat esimerkiksi mainostajat facebookin tapaan.

Keen myös unohtaa, kuinka paljon maailmassa on startuppeja, jotka eivät ole miljardien arvoisia. Kyse on internetin mahdollistamasta innovaatiotulvasta, josta markkinat seulovat esiin parhaat. Internet toimii innovaatioympäristönä ”miljoonan apinan” tavoin. Yhtä todellista läpimurtoinnovaatiota kohti tarvitaan 10 kelpo oivallusta ja tuhansia epäonnistumisia. Internet-talous on kiihdyttänyt tätä luovaa prosessia dramaattisesti.

Erityisen nopeaa on ollut avattujen innovaatioiden kuten robottilennokkien kehitys. Eikä ilmiö ole suinkaan uusi. Esimerkiksi valokuvaustekniikan räjähdysmäinen kehitys käynnistyi, kun Ranskan valtio vuonna 1839 osti Louis Daguerrelta daguerrotypen patentin ja lahjoitti sen ilmaiseksi ihmiskunnalle.  Ja myös silloin uuteen ilmaisun muotoon suhtauduttiin varauksella. Eihän valokuva, pelkkä kopio todellisuudesta, voinut olla kulttuuria.

Toisaalta moni taloustutkija jakaa Keenin huolen. Tekniikan kehittyessä pörssilistauksia johtavien teknologiayritysten henkilömäärä on käynyt yhä pienemmäksi. Esimerkiksi kun facebook vuonna 2012 osti Instagramin noin miljardilla dollarilla, Instagramilla oli vain 13 työntekijää. Yhden työntekijän arvo oli siis noin 77 miljoonaa dollaria. Riittääkö sijoittajilla enää kiinnostusta investoida perinteisempiin yrityksiin, joilla on muutakin pääomaa kuin 300 miljoonaa käyttäjää (100 miljoonaa vuonna 2012).

Sinänsä hieman naurattaa, että Keen tuomitsee internetin nyt, kun digitalisaation vaikutukset alkavat vasta tuntua. Esimerkiksi esineiden internet tulee muuttamaan taloutta ja yhteiskuntaa paljon dramaattisemmin kuin ihmisten internet, roboteista ja tekoälyistä puhumattakaan.

Ratkaisevaa on, onko digitalisaatio samanlainen luova tuho kuin höyry- ja sähkövoima olivat, jolloin markkinat ja yhteiskunnat sopeutuvat noin sukupolvessa uuteen tilanteeseen, minkä jälkeen uusi teknologia sekä kasvattaa taloutta että luo hyvinvointia. Vai onko kyse jostain muusta, uudenlaisesta murroksesta, jollaista ihmiskunta ei ole aiemmin kokenut.

3. Läpinäkyvän ja terveen yhteiskunnan sijaan saimme internetin, jota NSA:n kaltaiset tahot salakuuntelevat, vakoilevat ja rikkovat ihmisten yksityisyyttä.

Totta, mutta vastaavasti internet on antanut kansalaisille mahdollisuuden valvoa NSA:n kaltaisia toimijoita, joista emme olleet ennen internetiä juuri kuulleetkaan. Virallisestihan koko NSA:ta ei ollut vuosikymmeniin edes olemassa! Internet on mahdollistanut massaurkinnan lisäksi myös Snowdenin, Assangen ja Manningin.

Ratkaisevaa urkinnan mittakaavan nopeassa kasvussa ei ollut niinkään internet vaan big data. NSA:lla ja sen kollegoilla on vasta nyt käytössään riittävästi muistitilaa koko maailman tietoliikenteen keräämiseen ja riittävästi laskentatehoa ja algoritmit kerättyjen tietojen analysointiin. Ja ne teknologiat NSA:lla olisi myös ilman internetiä, sillä jotenkin ihmiset kommunikoisivat myös ilman internetiä, ja NSA kumppaneineen seuraisi myös niitä tietoliikenneverkkoja.

Ei urkinta ole mikään nykyajan keksintö. Jo antiikin roomalaiset kysyivät, kuka valvoo valvojia.

4. Demokratia ei levinnyt internetin myötä, vaan syntyi vain Piilaakson eliitti ja varallisuuserot kasvoivat.

Ja samaan hengenvetoon Keen puolustaa omaa eliittiään, joka aiemmin päätti mitkä taiteilijat, mitkä mielipiteet pääsivät julkisuuteen. Ja mitkä eivät.

Tässä teesissään Keen sotkee melonit mansikoihin ihan tahallaan. On totta, että uudet teknologiat luovat uutta vaurautta, siirtävät taloudellista ja sen mukana myös yhteiskunnallista valtaa uusille aloille. Ja talouden murroksessa myös varallisuuserot usein kasvavat. Teknologian historiaan tutustumalla voi kuitenkin nähdä, että on poliittinen valinta, miten uuden teknologian luoma varallisuus jaetaan.

5. Kulttuurisen renessanssin sijaan syntyi piraattitalous ja blogosfäärin ”ilmainen” sisältö, joka tuhosi maksullisen kulttuurin.

Tässä ydinteesissään Keen menee mielestäni pahiten metsään. Internetin ansiosta ihmiset tuottavat ja kuluttavat sisältöjä enemmän kuin koskaan aiemmin! Me elämme uutta renessanssia, mutta se ei noudata Keenin elitististä ideaalia.

Nyt, toisin kuin koskaan aiemmin, yleisö on kenen tahansa tavoitettavissa, ja median portinvartijoiden asemesta sisältöjen kuluttajat päättävät, mikä on mielenkiintoista ja arvokasta.

Lisäksi, minun mielestäni kulttuuri ei saa olla maksukykyisten etuoikeus, vaan yhteiskunnassa on oltava kirjastojen ja lainauskorvausten kaltaisia rakenteita, joilla turvataan kulttuurin saatavuus myös heille, joilla ei siihen olisi muuten varaan.

Toki, suurin osa nettiin suolletuista sisällöistä on roskaa, mutta vapaa luovuus tuottaa silti enemmän myös arvokasta ja kestävää kulttuuria kuin ylhäältä ohjailtu ja kontrolloitu sisällöntuotanto.

On totta, että sisältötalouden uusiin liiketoimintamalleihin sopeutuminen on haastavaa sekä sisältöjen tuottajille että kuluttajille.

Kuluttajat tarvitsevat aivan uudenlaista medialukutaitoa kyetäkseen hahmottamaan maailmaa, kun YLEn puoli yhdeksän TV-uutiset ja Helsingin sanomien kulttuurisivut eivät enää olekaan ainoa todellisuus.

Vastaavasti sisältöjen tuottajien on uskallettava kyseenalaistaa tutut ja turvalliset toimintatapansa. Kyse ei ole vain uusista Spotifyn kaltaisista jakelupalveluista vaan kokonaan uusista liiketoimintamalleista. Esimerkiksi musiikin tuotannon verkostopalvelu FindMySong on muuttanut musiikkiteollisuutta paljon radikaalimmin kuin Spotify tai piratismi.

6. Anonyymit verkot, kuten Reddit ja 4Chan, ovat johtaneet väkijoukkojen mielivaltaan.

Liberaalissa demokratiassa jokaisen on voitava hankkia tietoa ja ilmaista mielipiteensä vapaasti ilman pelkoa. Monessa maassa tämä edellyttää mahdollisuutta salata oma henkilöllisyytensä. Tästä syystä esimerkiksi Suomessa mielenosoitukseen voi laillisesti osallistua naamioituna, vaikka naamioitumista on usein esitetty kiellettäväksi.

Anonymiteettiä voidaan toki käyttää väärin, sekä verkossa että mielenosoituksessa, mutta se on mielestäni käypä hinta avoimesta yhteiskunnasta, jossa esimerkiksi kirkon työntekijät muutama vuosi sitten voivat osoittaa mieltään työnantajansa seksuaalivähemmistöjä syrjinyttä henkilöstöpolitiikkaa vastaan, naamioituneina, ilman pelkoa työpaikkasyrjinnästä tai –kiusaamisesta.

Keen myös ilmeisen tahallaan unohtaa sosiaalisen median merkityksen Filippiinien vallankumouksessa, Arabikeväässä, Iranin presidentinvaalien jälkeisissä mielenosoituksissa ja viimeksi Maidanin aukiolla Kiovassa.

7. Suvaitsevaisuus ei ole lisääntynyt toivotusti, vaan Twitter ja Facebook pursuavat rasismia, seksismiä ja kiusaamista.

Totta, mutta vastaavasti sosiaalinen media pursuu myös suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja tasa-arvoa. Internet on vain tuonut nämä meidän yhteiskuntamme rumat ilmiöt ja vastenmieliset aatteet näkyviin. Me emme enää voi sulkea silmiämme ja kuvitella, että eihän meillä Suomessa tai Yhdysvalloissa ole enää tällä tavalla ajattelevia ihmisiä, eihän.

8. Kulttuurin renessanssin sijaan internet Instagramin kaltaisine palveluineen on luonut itseihailun, narsismin ja selfie-kuvaamisen.

Onhan se tietysti ärsyttävää, kun tavallinen kansa on alkanut käyttäytyä samalla tavalla kuin perinteisen median julkkikset.

9. Niin kutsuttu ”jakamistalous” ei ole oikeasti hyvällä asialla vaan itsekkäiden ihmisten talousjärjestelmä. Tällainen on esimerkiksi taksipalvelu Uberin toimitusjohtaja Travis Kalanick.

Kapitalistinen talous perustuu ihmisten itsekkyyteen. Eivät perinteisetkään taksi- tai hotelliyritykset ole mitään voittoa tavoittelemattomia hyväntekeväisyysjärjestöjä tai valtionlaitoksia, vaan puolustavat omaa bisnestään Uberin, Lyftin ja AirBnB:n kilpailevaa liiketoimintamallia vastaan.

Rehellisyyden nimissä Keen olisi voinut mainita myös Linuxin, Wikipedian ja WWW:n sekä Linus Torvaldsin ja Tim Berners-Leen.

Uberissa ja Lyftissä on omat ongelmansa, mutta Keen ilmeisen tietoisesti sotkee Uberin liiketoimintamallin ja yhtiön toimitusjohtajan persoonan, joka on kieltämättä lievästi sanottuna haastava.

10. Meistä kaikista on tullut datateollisuuden orjia. Teemme ilmaiseksi töitä sellaisille mediafirmoille, kuten Tumblr ja Pinterest.

Olenko orja, jos teen jotain vapaaehtoisesti? On aivan totta, että meidän sosiaalisessa mediassa julkaisemamme sisällöt, kuvat, tekstit, videot, ovat uusmediayritysten varsinaisen liiketoiminnan raaka-ainetta. Sisältö on se hinta, jonka me maksamme saamastamme palvelusta.

Eivät Tumblr tai Pinterest ole hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka ylläpitävät palvelimiaan meidän iloksemme … yhtään sen enempää kuin kustantamo ei paina kirjoja meidän luettavaksemme pelkästä kulttuurin tekemisen ilosta.

# # #

Keenin näkökulmasta hänen ajatustensa arviointi näin blogissa on tietysti lähes loukkaus, sillä hänen maailmassaan tekstillä on merkitystä vasta kun sen julkaisusta ovat päättäneet ja tekstiä ovat työstäneet lehden toimituksen ammattilaiset, ja sen kirjoittamisesta on maksettu, ja lukijat maksavat sen lukemisesta.

Siinä Keen on oikeassa, ettei internet ole suinkaan väistämätön itsestäänselvyys. Esimerkiksi Neuvostoliiton yliopistoilla oli oma tietoverkkonsa, jota sitäkin kutsuttiin internetiksi. Neuvostotutkijat eivät kuitenkaan halunneet käyttää sitä, koska neuvostoverkon protokolliin oli ohjelmoitu valvonta ja kontrolli. Sen sijaan he rakensivat Suomen kautta yhteyden lännen internetiin.

Ehkä Keenin mielestä olisi ollut parempi, että neuvostoverkko olisi levinnyt myös länteen.

Joka tapauksessa Keenin kirja täytyy lukea, jahka se tulee myyntiin. Ilman internetiä en olisi koskaan edes kuullut siitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olen varma, että valtaeliitti olisi yrittänyt pysäyttää tai ainakin jarruttaa Internettiä, jos olisivat ajoissa ymmärtäneet mihin suuntaan se on kehittymässä.

Parhaat puolet minun omalta kannaltani:
- "ilmaisuus"
- tietoa saa mistä aiheesta vaan
- keskustelut, blogit yms.
- helppo kehittää opetusjuttuja ja itsekin opiskella

Sitä olen usein ihmetellyt, miksi YLE ei tuota kieli- yms. kursseja, joita voitaisiin pyörittää netissä? Aikoinaan tehtiin telkkariin, mutta silloin oli ikuinen ongelma; ajoitus. Piti seurata jotain kielikurssia aina määrättynä kellonlyömänä, tosin uusintojakin oli.
Nyt voidaan helpolla laittaa kaikki nettiin ja kansalainen voi opiskella vaikka junassa.
Opetushallitus vastasi minulle, kun halusin tehdä ilmaisia opetusohjelmia maahanmuuttajille ja rahoituskin olisi ollut selvää, jos opetushallitus olisi suostunut yhteistyöhön; "markkinat hoitaa...", mutta eihän siinä ole mitään järkeä.

Onko yhteiskunnan tarkoitus se, että kansalaiset olisivat mahdollisimman osaavia vai se, että kansalaisilta rahastetaan mahdollisimman paljon?
Tai kuten minun tapauksessani; että valtion verorahoja pitää käyttää mahdollisimman paljon ja että ilmaisuus on pahasta!

Henry

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Koko ajan yrittävät pysäyttää ja jarruttaa Internettiä. Kaikenlaiset estot, sensuurit ja isojen firmojen etuoikeudet koittavat puskea läpi. Piraatit ovat niitä harvoja, jotka yrittävät pistää vastaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Osa Talvivaaran hankaluuksista liittyy varmasti siihen, että ympäristöongelmat nousivat puheenaiheeksi verkossa. Aikana ennen Internettiä lehdistö saattoi valikoivasti vaieta "vääristä puheenaiheista", oli syynä sitten Neuvostoliitto, Urho Kekkonen, AY-liike tai merkittävien paikallispoliitikkojen intressit.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harrastelijamaista roskaa tulvii...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Jyrki, pureskeltua pohdintaa internetin hyvistä ja huonoista puolista. Mainitset useita internetin kansainvälisiä mainosjättejä, jotka jättävät käytännössä kaiken sisällöllisen tekemisen muille. Varsinkin moderoimattomasta sosiaalisesta mediasta löytyy törkyä niin paljon, että hyöty tuntuu menevän hetkittäin pakkasen puolelle.

Me Uudessa Suomessa suosimme ajatusta, että internetissä voidaan yhdistää yleisön tekeminen ja perinteinen toimituksellinen osaaminen kokonaisuudeksi, joka on mahdollisimman kiinnostava, fiksu ja osallistava. Yhteinen tekemisemme tulee esiin esimerkiksi tämän tekstin kohdalla niin, että se on nostettu blogipalvelu Puheenvuoron karuselliin ja näkyville läpi koko Uuden Suomen yli puolen miljoonan viikkokäyttäjän palvelun (on tapahtunut "kuratointi").

Lisäksi olemme levittäneet tämän tekstin Facebookissa ja Twitterissä runsaan 30 000 ja vajaan 20 000 henkilön potentiaalisille yleisöillemme.

Keskustelu jatkuu. Kauan eläköön internet!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Voisiko tämän Vapaan Internetin kunniaksi avata hieman sitä Usarin bannilaatikkoa ja päästää sieltä muutama ulos?

Henry

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Itse olen huomannut, että blogeja ja niiden kommentteja lukiessa kehittyy vähitelle kyky suodattaa niitä mainosjätteitä ja törkyjä.

Eihän mainosjäte ja törkykommentit saatikka tietoiset trollaukset ole mitään uutta ja pelkästään netin tuomaa ilmiötä. Kautta aikojenhan huhuja ja juoruja on levitetty joko spontaanisti tai tarkoituksellisesti. Samoin tietojen urkkiminen on tuhansia vuosia vanha taito.

Olen samaa mieltä, eläköön internet ja vapaa tiedon kulku.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä on harhainen selitys:

"Esimerkiksi Neuvostoliiton yliopistoilla oli oma tietoverkkonsa, jota sitäkin kutsuttiin internetiksi. Neuvostotutkijat eivät kuitenkaan halunneet käyttää sitä, koska neuvostoverkon protokolliin oli ohjelmoitu valvonta ja kontrolli. Sen sijaan he rakensivat Suomen kautta yhteyden lännen internetiin."

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Eeppinen? Onko kyse siis kertomakirjallisuudesta?

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

"Täyspäisin" vihreä, nyt kun Soininvaara vetäytyy areenalta. Ihme ettet ole mäellä, sama kuin kokoomuslaiset hylkäisivät Vapaavuoren.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Oli hyvä tuoda nämä ikävät puolet esiin.

Internet on kyllä lisännyt kansalaisten sananvapautta. Esim. Uudessa Suomessa saat kirjoituksesi heti julkisuuteen - jos pysyt säädyllisyyden ja hyvän maun rajoissa.

Vapaus on tiettysti johtanut myös blogissa mainittuihin ikäviin sivuvaikutuksiin. Kaikkea ei voi saada edes "ilmaispalveluissa" ilman jossakin muodossa tulevaa maksua ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Keenin edellisen kirjan esittelystä:

In a hard-hitting and provocative polemic, Silicon Valley insider and pundit Andrew Keen exposes the grave consequences of today’s new participatory Web 2.0 and reveals how it threatens our values, economy, and ultimately the very innovation and creativity that forms the fabric of American achievement.

Our most valued cultural institutions, Keen warns—our professional newspapers, magazines, music, and movies—are being overtaken by an avalanche of amateur, user-generated free content. Advertising revenue is being siphoned off by free classified ads on sites like Craigslist; television networks are under attack from free user-generated programming on YouTube and the like; file-sharing and digital piracy have devastated the multibillion-dollar music business and threaten to undermine our movie industry. Worse, Keen claims, our “cut-and-paste” online culture—in which intellectual property is freely swapped, downloaded, remashed, and aggregated—threatens over 200 years of copyright protection and intellectual property rights, robbing artists, authors, journalists, musicians, editors, and producers of the fruits of their creative labors.

In today’s self-broadcasting culture, where amateurism is celebrated and anyone with an opinion, however ill-informed, can publish a blog, post a video on YouTube, or change an entry on Wikipedia, the distinction between trained expert and uninformed amateur becomes dangerously blurred. When anonymous bloggers and videographers, unconstrained by professional standards or editorial filters, can alter the public debate and manipulate public opinion, truth becomes a commodity to be bought, sold, packaged, and reinvented.

The very anonymity that the Web 2.0 offers calls into question the reliability of the information we receive and creates an environment in which sexual predators and identity thieves can roam free. While no Luddite—Keen pioneered several Internet startups himself—he urges us to consider the consequences of blindly supporting a culture that endorses plagiarism and piracy and that fundamentally weakens traditional media and creative institutions.

Offering concrete solutions on how we can reign in the free-wheeling, narcissistic atmosphere that pervades the Web, THE CULT OF THE AMATEUR is a wake-up call to each and every one of us.

http://www.amazon.com/Cult-Amateur-MySpace-user-ge...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Olen joskus miettinyt, mitenkähän Suomen tasavallan presidentti olisi hallinnut YYA -aikakaudella kansalaisten mielipiteiden ilmaisut internetissä, niin että kansalaiset mielipiteillään eivät olisi aiheutettaneet jatkuvia yöpakkasia ?

Varmaankin presidentin kansliaan olisi pitänyt palkata mittava määrä netti-myllykirjeiden lähettäjiä. No ehkä Suomessakin olisi voitu soveltaa esimerkiksi kiinalaista mallia kansalaisten netti-käyttäytymisen valvomiseksi. Tai sitten tietokoneiden hankinta olisi laitettu luvanvaraiseksi kuten esimerkiksi aseenkantoluvat. Tarvittaessa tietokoneen hallussapitolupa olisi voitu peruuttaa.

Erno Linnola

Internetin autuuden euforia vallitsi aikoinaan vain muutaman vuoden. Itsekin olin sen vallassa ehkä 2-3 vuotta kunnes epäilykset alkoivat kasvaa. Mm väitteet sen demokraattisuudesta ja vapaudesta on myytti. Internet näyttäämyös olevan ääriliikkeille ja monenlaisille vihaajille sekä salaliittoteoreetikoille varsinainen onnenpotku. Sen englanninkielisyys on tehnyt siitä myös amerikkalaisen propagandan ja muun disinformaation väylän. Kulttuurisesti se ei ole hääppöinen.

Erno Linnola

Tietenkään Jyrki Kasvi ei ota esille sitä mitä internet on tehnyt ihmiselle itselleen. Esimerkiksi paljon mainostettu "avoimuus" näyttää pikemminkin lisännyt hölöttämistä. Esim yksityisyyden arvostaminen ja kunnioitus on menettänyt merkitystään. Kasvin tekstiä lukiessä piirtyy kuva postmodernista ihmisestä jolle fiilistely ja konsumerismin näkeminen positiivisena ilmiönä on ilmeinen. Samoin uskonnon merkityksen analysointi puuttuu vaikka se on juuri kulttuurin ytimessä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

JJ kuuluu hemkisesti tähän sakkiin:

Pelikasvattajien verkosto" on nimestään huolimatta pelien markkinoinnin peitejärjestö. Heidän julkaisemassaa 150 sivuisessa Pelikasvattajan käsikirjassa aivot mainitaan vain 6 kertaa ja konteksti on pelien aivoja stimuloiva vaikutus. Carrin ja Healyn kirjoja ei lähdeluettelosta löydy.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163779-pelik...

Erno Linnola

Kaikenkaikkiaan Kasvin kirjoitus on urbaanin cityvihreän uskontunnustus Obama-Clinton maailmankuvalle jossa Kiinan, Venäjän, islamilaisen maailman sekä muiden takapajuisten on nyt vain kertakaikkisesti omaksuttava tämä länsimainen pluralismi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset