*

Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Haavekuvia energia- ja liikennepolitiikasta

  • Etäluettava ja -ohjattava Nest-termostaatti.
    Etäluettava ja -ohjattava Nest-termostaatti.

Viime päivinä on julkaistu kaksi merkittävää visiota eli haavekuvaa Suomen tulevaisuudesta: Työ- ja elinkeinoministeriön Energia- ja ilmastotiekartta 2050 sekä Liikenneviraston Liikennetiedon visiot.

Raportit eroavat asenteeltaan kuin Neptunuksen yö ja Merkuriuksen päivä. Siinä missä parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kirjoittama Energia- ja ilmastotiekartta uskoo yhteiskunnan ja talouden nykyisten rakenteiden ja toimintatapojen säilyvän 2050-luvulle asti, Risto Linturin ja Ossi Kuittisen Liikennetiedon visiot katsoo radikaalien innovaatioiden vääjäämättä muuttavan yhteiskunnan ja talouden rakenteita jo 2020-luvulla.

Kumpi näkemys on uskottavampi? Ehdottomasti Linturin ja Kuittisen. Sääli että he keskittyvät Liikenneviraston toimeksiannon mukaisesti vain liikenteeseen, jolla on toki merkittävä rooli myös energia- ja ilmastopolitiikassa. Toivottavasti Työ ja elinkeinoministeriö tilaa heiltä vastaavan energia- ja ilmastopoliittisen kokonaisvision.

Energia- ja ilmastotiekartan konservatiivinen maailmankuva on suorastaan hellyttävä. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa kaavoitus ja politiikka, eivät taloutta ja yhteiskuntaa muuttavat radikaalit innovaatiot kuten verkkokauppa, robottiautot ja etäläsnäolo.

Viimeistään 2030-luvulla meidän on keksittävä uutta käyttöä ohitusteiden varsille rakennetuille automarketeille ja keskustojen pysäköintilaitoksille. Kun henkilöliikenne muuttuu robottiautojen myötä palveluksi, tarve omistaa oma auto vähenee, mutta autojen käyttöaste nousee.

Energia- ja ilmastotiekartta ei anna eväitä näiden muutosten tai muiden radikaalien teknologioiden energia- ja ilmastovaikutusten arviointiin.

Suoraan energiapolitiikan ytimeen menevät rakenteelliset muutokset kuten älykkäät sähköverkot ja hajautettu sähkön tuotanto kyllä mainitaan Energia- ja ilmastotiekartassa, mutta mitä ne edellyttävät Suomen energiapolitiikalta tai sähkönsiirtoverkon tekniikalta? Tuleeko niitä vastustaa vai edistää? Älykään sähköverkon on sanottu olevan sähkötaloudelle yhtä suuri vallankumous kuin internet oli tietotaloudelle!

Sähkölaitteiden sähkönkulutuksen reaaliaikainen seuranta? Etäluettavat termostaatit ja etäohjattavat lämmitysjärjestelmät? Sähkövarastoina toimivat sähköautot?

Ja sitten ovat tietysti todella disruptiiviset teknologiat kuten Lockheed-Martinin lupailema minifuusioreaktori. Jos(!) se toimii, koko maailmantalous ja poliittinen järjestelmä menevät uusiksi. Suomen kaltaiset energian tuojat hyötyisivät, mutta Venäjän ja Norjan kaltaiset öljyn ja kaasun viennin varassa elävät maat olisivat pulassa.

Sen sijaan Linturin ja Kuittisen Liikennetiedon visiot lähtevät siitä, minkä Energia- ja ilmastotiekartta sivuuttaa, verkkokaupasta, esineiden internetistä, sensoreista, robottiliikenteestä, nelikoptereista, etäläsnäolosta, digitalisaatiosta, koko liikennejärjestelmän paradigman muutoksesta! Taksialaa eri puolilla maailmaa myllertävä Über on vasta esimakua tulevaisuuden liikenteen liiketoimintamalleista, oman alansa Napster.

Panee miettimään, millainen mahtaisi olla Linturin ja Kuittisen otteella kuvailtu Suomen energiajärjestelmän paradigman muutos?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Kuukävelyjen huumassa uskottiin, että viimeistään 2000-luvun alussa Kuu ja Mars olisivat asutettuja. Sähköauton piti astua esiin jo opiskeluaikoinani 70-luvulla. jne.

Visioittesi suunta lienee oikea, mutta tarvitsemme vielä kaiken ydinvoiman ja bioenergian, ja paljon enemmän aikaa, kuin kuvittelet.

Nykyiset ja rakenteilla olevatkin voimalaitokset on jo kuopattu ennen " paratiisin saapumista ".

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri

Nämä haavekuvat ovat kuin ovatkin sama asia, eli osa kokonaisvaltaista digitalisointia. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tukehtumista mainoksiin tai kaikenkattavaa Orwell-yhteiskuntaa. Kestävän arkkitehtuurin luomisen on alettava nyt, eikä sitten kun on käytetty miljardeja epäyhteensopivien järjestelmien kehittämiseen.

http://pasihurri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163212-t...

Eikä Jyrki sitten verrata tätä Borg-kollektiiviin :)

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Jyrki kirjoitat mm: ” Sen sijaan Linturin ja Kuittisen Liikennetiedon visiot….”

Olen käynyt Linturin kanssa pitkät email, ja Facebook (mm sivu ) keskustelut heidän liikennetietovisioiden pätevyydestä ja perustoista.
Linturin visiot perustuvat juuri LVM:n eduskunnalle medialle ja maksetuille konsunteille syöttämän metsäteollisuuden etuja suojelevaan poliittis- taloudelliseen näkemykseen, ja sen toteuttamiseen, jossa maamme raskaan liikenteen pääliikenne hoidetaan pelkän tieliikenteen(raide avustavana) voimin.

Ja juuri tämä jo vuodesta 2007 alkanut (v. 2007 LVM ilmoitti vielä että raide ja vesiliikenteen volyymeja kasvatetaan tieliikenteen kustannuksella) mutta vuodesta 2011 julkisesti ilmoitettu (mm hallituksen julkistaman oman liikennepoliittisen selonteon) EU liikennestrategian vastainen infran kehittäminen on johtanut maamme logistiikan kustannukset tilanteeseen, jonka Linturikin tunnistaa .

Linturi toteaa minulle e-mail keskustelussa mm. seuraavaa:

…..”että meidän logistiikkakustannuksemme ovat kaksinkertaiset euroopan keskimäärään verrattuna ja rasittavat teollisuutta merkittävästi. Lisäksi selvisi, että meidän osuutemme konttiliikenteestä on paljon muita maita pienempi ja liittyy lähinnä muista maista tulevaan tavaraan tai vientiin. Maan sisällä konttiliikennettä esti todella moni asia alkaen siitä, ettei edes VR tuntunut olevat niistä kiinnostunut. Vesiliikenne tuntui tässä jäävän väliinputoajaksi. Tilanne ei ole hyvä, mutta sen korjaaminen vaatisi kokonaisvaltaisen suunnitelman. Jos sellaiseen löytyisi jonkin radikaalin teknologian, robotisaation yms. kautta tähän foorumiin sopiva näkökulma, voisi ajatusta toki yrittää kehitellä täällä”

Tätä vesiliikenteen mukaanottoa on nyt yritetty tuoda jo vuodesta 2007 uusilla teknologioilla( ks mm www.e-lass.eu ja www.faros-project.eu ) joita mm VTT suositteli jo vuonna 2009 Jyväskylän energian vesitieliikennettä suunnitellessamme , EU liikenne startegia ja laivanrakennusinnovaatio tuki järjestelmien avulla ja mukaan,kuitenkin Suomessa ilman tulosta. Koska poliittisesti se ei ole ollut hyväksyttävää.

Mielestäni tämä logistiikan kaksinkertainen kustannustaso verrattuna kilpailijamaihin , on juuri se miksi kansainvälinen teollisuus ei tule investoimaan muualle kuin niille Suomen alueille joista on mahdollisuus ympärivuotiseen laivaliikenteeseen.

Kysymys : Miksi emme käytä jo valmiita meidän 8000 km vesiväyliä hyödyksemme ?

Sellainen esiyhteys järvi Suomesta merelle olisi saatava aikaan mahdollisimman pian, jolla voidaan päästä suora laivauksilla (kontit mukaan luettuina ) keski euroopan joki alueille ilman satamakaupunkien kalliita ja aikaa vieviä välilastauksia. Tehokkuuslukuja laskettiin näille investoinneille vuonna 2009 HK:n ollessa Keitele Päijänteen siltojen nostolle niin että sisävesiliikennettä voitaisiin kehittää , jopa 13,9 (www.vesitiet.org lehti 6/2010 sivu 10 )

Minusta on alkanut tuntua että Suomen logistinen valveutuneisuus vesiliikenteen hyödyntämiseen on heikommalla tasolla mitä Suomalaisten käytännön tietous /taito sukellusveneiden käytöstä.

Tässä vesiliikenne asiassa vaan vapaaehtoisesti kaikki kehittäminen on jätetty tekemättä ja uskottu tieliikenteen JOTin; ATK:n ja Robotisaation hoitavan kustannus gapin kilpailijoihin , ajattelematta sitä että meidän tieliikenteen ja logistiikan toimijat ovat hyvin suurelta osin samoja mitkä toimivat keski euroopassa samoilla kehittyneillä järjestelmillä.

Ja nuo, mistä puhumme, eli logistiikan vuotuiset ylimääräiset kustannukset Suomalaisille , ovat 15 miljardia euroa

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jos konttiliikenteen vähäisyyttä pidetään ongelmana, kumma ettei kukaan ole selvitellyt tällaisten junien mahdollisuuksia Suomessa (ainakin Kiinassa vastaavia kulkee myös sähköistetyillä radoilla).
http://www.youtube.com/watch?v=AqvrL6X549Q

Oman arvioni mukaan suomalaista standardiulottumaa ei tarvitse paljoa avartaa näitä varten (ja ensiksi muutoksia voisi tehdä tunnelittomilla reiteillä).

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Seilasin äskeittäin Travemundesta Välimerelle. Keski-Euroopassa on arviolta 20000 km kanavia. Pelkästään Ranskassa 4200 km.

Näitä kanavia pitkin kuljetetaan 20-30 % Euroopan raskaista kuljetuksista.
Suomi ei ole osa tätä kuljetusverkkoa, vaikka Itämeri on osa sitä.

Kanavat vievät Emsille, Rheinille, Rhonelle, Tonavalle, Volgalle.

Mikäli Suomessa olisi näille reiteille sopiva oma kanavaverkosto, voisi vientiteollisuuden tuotteet viedä yhdellä lastauksella vaikka Äänekoskelta Turkkiin, ja kaikkialle Eurooppaan.

Kanava Kymijokea pitkin Päijänteelle, Saimaa yhteyksineen maksaisi vähemmän kuin 200 km moottoritietä.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pertti mainitsi 20000 km , mikä tarkoittaa että tuolle väylästölle pääsee max 1000 tonnin laivat.

Euroopan sisäväylien kokonais km määrä on noin 40 000 km.

Ranskan väylästö on Euroopan suurin 8500 km /josta tuo mainitsemasi 4200 on noita yli 1000 tonnin väyliä.... ja meillä Suomessa on noin 8000 km

em ja paljon muuta mielenkiintoista löytyy sivustolta : http://www.inlandnavigation.eu/what-we-do/facts-fi...

ja Suomen tilanteesta, siitä miksei meillä ole tehty mitään sivustolta www.vesitiet.fi / Plogi osuudelta....

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kalevi.

Tutkimukset ovat todellinen ongelma Suomalaisen logistiikan kehittämisessä EU ilmasto energia ja liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liikennevirasto teetätti ja rahoitti vuonna 2013 yhteensä 55 tutkimusta oman aineistopalvelutiedostonsa mukaan.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineis...

joista

meriliikenne 1 kpl, raideliikenne 22 kpl , tieliikenne 14 ja yhteisiä raide ja tieliikenteen tutkimuksia 18 kpl. antaa vastauksen tehdyistä tutkimuksista ja niiden painopisteistä.

Eli siis ei yhtään Inland Navigation tutkimusta vaikka inland navigation on EU:ssa luokiteltu selkeästi omaksi kategoriakseen. : http://ec.europa.eu/transport/modes/index_en.htm

Eli tästä samasta asiasta,yksipuolisista tavoitehakuisista tutkimuksista huomautti oikeuskansleri LVM:mää 15.4.2014
Meillä ei siis tehdä yhtään mitään tutkimusta ,kyseisen sivun : http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20... vaateesta siirtää 50% tieliikennettä raiteille ja vesille.

Tämä sama tiedon tuottaminen on pääsyy myös siihen että LVM on voinut ainakin vuodesta 2007 syöttää hallitukselle ja eduskunnalle tietoa jolla on pystytty tekemään virheellistä väyläpolitiikkaa. siitä on mm oikeuskansleri huomauttanut liikennevirastoa. ’

http://yle.fi/uutiset/oikeuskansleri_puuttui_vayla..., jossa oikeuskanslerin raportissa on selkeästi ilmoitettu, että lvm antaa puutteellista tietoa eduskunnalle ja hallitukselle :

Erityisesti Oikeuskansleri Jonkka paneutui 15.04.2014 Dnro OKV/4/50/2011 )

siihen että Hallitus on tehnyt eduskunnalle : ” vaalikauden liikennettä koskevat politiikkapäätöksensä keväällä 2012 epäselvien tietojen perusteella. ”

Mielenkiintoista päätöksessä on että siinä todella mainitaan että :

” Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan seurauksena liikennepoliittisen selonteon hankelistan tällaisesta ministeriön näkemyksen mukaan epäasianmukaisesta valmistelusta on ollut, että hallitus on tehnyt vaalikauden liikennettä koskevat politiikkapäätöksensä keväällä 2012 epäselvien tietojen perusteella ”

Tarkoittaa minulle juuri em sitä, että maamme vuoden 2012 , voimassa olevassa liikennepoliittisessa selonteossa, jolla hallinnoidaan LVM asettamia painopisteitä ja liikenne strategioita, ei ole otettu huomioon EU liikennestrategian edellyttämiä tavoitteita laisinkaan.

Eikä niitä ole vieläkään edes aloitettu suunnittelemaan EU liikennestrategisten vaatimusten mukaisesti.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuttuhan tuo "gangsterin" paperi on. Puuttuu vain se kansanedustuslaitoksen ryhdistäytyminen.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terv. KK

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Jos halutaan visioida 2050 olosuhteita on kysyttävä kiinalaisilta.
Kiina johtaa vuosittaista patenttien tilastoa.
Mihin on valkoihoinen Venäjä ja keltainen Kiina ehtinyt viimeisen 25 vuoden aikana.
Kiinalaisiin verrattuna laiskat europpalaiset eivät paljoakaan esim liikenteen tulevaisuuteen ehdi vaikuttaa,se vain tulee.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

"Sähkölaitteiden sähkönkulutuksen reaaliaikainen seuranta? Etäluettavat termostaatit ja etäohjattavat lämmitysjärjestelmät?"

Eikö näitä jo ole?

"Sähkövarastoina toimivat sähköautot?"
"verkkokaupasta, esineiden internetistä, sensoreista, robottiliikenteestä, nelikoptereista, etäläsnäolosta, digitalisaatiosta, koko liikennejärjestelmän paradigman muutoksesta!"

Se, että jokin on mahdollista ei tarkoita, että se olisi kannattavaa tai tarkoituksenmukaista. Sähköautoja oli jo vuosisata sitten ja ihan käytännön syistä ne eivät ole yleistyneet - eivätkä yleisty. Suomen pakkasissa akkujen teho laskee ja sitten tulee käytännön kysymyksiä ihan auton sisäilman lämmittämisestä alkaen vaikkapa 30 asteen pakkasessa.

Verkkokauppa on yleistynyt sellaisten tuotteiden kohdalla, joita on mielekästä hankkia netistä. Kaikenlainen robotiikka ja automaatio varmasti auttaa monessa, mutta mitä se maksaa? Onko robottiauto halvempi? Häiriövapaampi? Tuskin.

Hienoja sanoja on kiva tiputella, mutta ennen puheita paradigman muutoksesta en ryhtyisi peukaloimaan toimivia parametreja. Jos se ei ole rikki, älä yritä korjata sitä.

Toimituksen poiminnat