"Vapaa" Suomi Ukrainan Sodassa
Moni kaipaa takaisin vuotta 1995 edeltäneeseen EU-vapaaseen Suomeen, jolloin kaikki(!) oli paremmin kuin nyt. Kunhan ei muistella 1990-luvun alun lamaa ja Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991 jatkunutta suomettumista.
Suomen historian kantavana linjana on jo yli sadan vuoden ajan ollut suhteiden tiivistäminen länteen aina kun itänaapurillamme on ollut heikko hetki. Joskus pieni Suomi on pelannut korttinsa paremmin, joskus on mennyt huonommin.
Vastaavasti aina kun Venäjä on ollut vahva, Suomi on tehnyt parhaansa puolustaakseen saavuttamaansa asemaa autonomisena suuriruhtinaskuntana tai puolueettomana maana itä-länsi-asetelman ulkopuolella. Tai Vihreiden mottoa soveltaen: Suomi ei ole idässä eikä lännessä vaan pinteessä.
Ja aina kun Venäjä on alkanut taas vahvistua, Suomessa on noussut kommentoijia, joiden mielestä Suomen linja on aivan liian länsisuuntautunut. Ei EEC! Ei EU!
Rajanveto Paasikiven valtiomiesviisauden ja Sortokauden myöntyväisyyspolitiikan välillä ei aina ole ollut helppoa.
Euroopan Unionin jäsenenä ja Euro-maana Suomen kansainvälinen asema on tällä hetkellä lännempänä kuin kertaakaan vuosina 1721-1809 tapahtuneen Venäjän imperiumiin liittämisen jälkeen. Viimeistään Ukrainan sota on paljastanut, että uusi asema on Suomelle haastava.
Suomen kipuilu on pantu merkille sekä Euroopan Unionissa että Venäjällä. Etenkin Venäjän media on ottanut kaiken irti niin Tasavallan Presidentti Niinistön Moskovan matkasta, Suomen vastahakoisuudesta EU:n pakoteneuvotteluissa, Suomen kieltäytymisestä toimittaa aseita Ukrainalle ja Suomen päätöksestä ostaa venäläisvalmisteinen ydinvoimala. Venäjällä ei arastella käyttää Suomen linjasta sanaa suomettuminen, ja pelkästään positiivisessa sävyssä.
Vaikka länsimaissa Suomen toimia ei kommentoida yhtä näkyvästi kuin Venäjällä, myös läntisissä puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota Suomen vaisuihin reaktioihin venäläisten lentokoneiden toistuvaan ”eksymiseen” Suomen ilmatilaan, Suomen päätökseen tilata ydinvoimala, jonka rakentaja ja pääomistaja on venäläinen ydinasetuottaja sekä Suomen vastahakoisuuteen pakoteneuvotteluissa.
Tehdään pieni ajatusleikki. Mikä olisi Suomen asema suhteessa Ukrainan sotaan, jos emme olisi tarttuneet Neuvostoliiton romahdettua tarjoutuneeseen hetkeen ja olisimme edelleen Euroopan Unionin ulkopuolella? Käytännössä Suomi olisi EFTA-maa, joka implementoisi EU:n direktiivit saadakseen tuotteensa EU:n sisämarkkinoille. Mahdollinen keskustelu EU-jäsenyydestä loppuisi maakaasun talvisiin toimituskatkoksiin (teknisistä syistä) ja viimeistään Venäjän lentokoneiden ja sukellusveneiden ”eksymiseen” Suomen alueelle.
Virallisesti toki pahoittelisimme Krimin ”tilannetta” ja Itä-Ukrainan ”tapahtumia”, mutta uskaltaisimmeko tuomita Venäjän toimet saati liittyä EU:n asettamiin pakotteisiin? Tuskinpa, siinähän voisi Oltermannin vienti ja öljyn tuonti vaarantua.
Sen sijaan Fennovoimasta ja Rosatomista ei tarvitsisi keskustella, koska Arevan asemesta uusinta ydinmiilua Suomeen rakentaisi Rosatom. Voimala saattaisi olla jopa valmis ja käytössä.
Entä mikä olisi Suomen turvallisuuspoliittinen asema? Vaikka EU ei ole puolustusliitto, olisimme EU:n ulkopuolella paljon yksinäisempiä kuin nyt. Vähäväkinen syrjäinen maa, jolla on pitkä historia osana kansainvälisistä pelisäännöistä piittaamatonta Venäjän imperiumia. Vähän niin kuin Georgia tai Moldova tai Ukraina tai … Paitsi että Ukraina ei ole syrjässä.
Mikä maa olisi valmis uhraamaan poliittista pääomaa saati riskeeraamaan Venäjän suhteensa Suomen auttamiseksi, jos Venäjä painostaisi yksinäistä Suomea poliittisesti tai sotilaallisesti?
Jos Suomi ei olsi EU:ssa, Ruotsikaan ei todennököisesti olisi siellä. ELi jos pohjoismainen jäsenyysäänetysdominopeli olisi aloitettu Norjasta eikä Suomesta. EU hinkui sinne nimenomaan Norja, koska ilman Norjaa (ja urkkia) siitä ei tule sotilaallista suurvaltaa. Siinä olisi se ”Suomen ikkuna” jäsenyyteen. Nyt hallitus kyttää jotakin samanlaista NATO:n suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi haki eu-jäsenyyttä ennen Suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Ei suomettuneisuuden ajan ulkopolitiikka ollut välttämättä huonoa. Suomen suhteet USA:han olivat jopa paremmat kuin nyt. Kauppaa pystytttiin käymään vapaasti länsimaiden kanssa. Huipennus oli ETYK v. 1975.
Väärin oli se, että annettiin NL:n sekaantua Suomen sisäpolitiikkaan. Eikä vain annettu, vaan välillä pyytämällä pyydettiin. Yhtä väärin on nyt mennä tahdotta EU:n mukana. Tiukan paikan tullen Suomi on Venäjän suhteen samalla tavalla yksin kuin 70-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä/jos mietiskely on aina antoisaa. Vaikka oikeaa vastausta ei olisikaan voi aina mietiskellä kaikkein parasta mutta myös kaikkein huonointa vaihtoehtoa.
Pahimmillaan Suomen asema muistuttaisi Valko-Venäjää. Tai voisi asiat vielä siitäkin pahemmin olla.
Sensijaan jos vertaa ihan elettyä elämää omakohtaisine kokemuksineen niin ehdottomasti nyt on paremmin kuin silloin ennen EU-jäsenyyttä. Toki paremminkin voisi olla. Ei maailma valmis ole.
Ilmoita asiaton viesti
Olihan tuo aika moista liioittelua, mutta menköön nyt tällä kertaa. Eihän kaikkea jaksa oikoa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Suomen pitäisi olla Venäjää vastaan lainkaan? Meillä on yli 1000 kilometriä yhteistä maailman rauhallisinta rajaa ja hyvät suhteet. Venäläiset elättävät Suomea monin tavoin. Jyrki Kasvi ja viherfasistit voisivat katsoa karttaa ja sanoa montako maata Venäjän rajalla on konfliktissa Venäjän kanssa.
Kun amerikkalaiset myivät asuntoja pikavippeinä köyhille kansalaisilleen ja sitten myivät lainat A-luokan joukkovelkakirjoina ympäri maailman, niin siitä seurasi kehittyvien talouksien, kuten Kiinan, Intian ja Venäjän vastareaktio. USAn rahatalouden valtaa täytyy suitsia. Euroopassa ollaan kiltisti Yhdysvaltojen kannalla, vaikka finanssikriisi laski elintasoa osin dramaattisesti, kuten esim. Suomessa. Olemme ajautumassa erääksi Euroopan nopeimmin köyhtyväksi kansaksi.
Miksi EU ylipäätään asettuu USAn puolelle muuta maailmaa vastaan, kun Venäjä on kääntynyt Aasian suuntaan, saatuaan kylmää kättä länsimaiden toimesta Kosovosta ja Kyproksella. Venäjän kimppuun on käyty Ukraina aseena. Tavoitteena horjuttaa Putinin valtaa. Nyt näyttää mm. Heidi Hautala myöntäneen, että Putinin kanssa pitää elää 2020-luvulle saakka. Ja varmasti seuraajana on yhtä kylmähermoinen heppu.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman rauhallisinta rajaa? Tietääkseni Venäjä on tuota rauhallisuutta rikkonut varsin monta kertaa toistuvilla ilmatilanloukkauksilla. En nyt pitäisi Suomen ja Venäjän rajaa mitenkään rauhallisena vaan tuohon rajaan kohdistuu Venäjän toimesta jatkuvia painostuksia ja loukkauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko kertoa tarkemmin noista painostuksista ja loukkauksista?
Venäläinen kone, jota ei ole merkitty siviililiikenteeksi, pyytää lupaa lennonvalvonnalta kiertää ukkosmyrskyä Suomen ilmatilaan.
Ei ole tiedossa mitä lennonjohto vastaa, mutta siitä seuraa suomalaisten loukkaantuminen. Tämä on häpeällistä toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yksittäinen esimerkki, mutta mitä ilmeisimmin lehdissä olleiden tietojen mukaan kyseinen kone ei pyytänyt lupaa lentää Suomen ilmatilassa vaan ainoastaan jatkaa tietyn ajan tietyllä suunnalla johon Suomen lennonjohto halusi vahvistuksen ettei kone ylitä Suomen ilmatilan rajaa. Tähän kysymykseen ei saatu enää vastausta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomettuneisuuden vuosikymmeninä vihreät vastustivat ydinvoiman lisäksi ydinaseita. Olisikohan vihreiden ja Hautalan linja muuttunut niistä ajoista.
Ilmoita asiaton viesti
”Sensijaan jos vertaa ihan elettyä elämää omakohtaisine kokemuksineen niin ehdottomasti nyt on paremmin kuin silloin ennen EU-jäsenyyttä.”
Suomalaisten enemmistö on toista mieltä. Suomessa on nyt laajan työttömyyden luvuilla yli puoli miljoonaa työtöntä. Vuoden 1995 jälkeen köyhien määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut ja lapsiköyhyys on kolminkertaistunut.
On suorastaan häpeällistä nähdä, että 20 000 kanssaihmistämme hakee viikottaisen ruokansa leipäjonoista.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan noinkin mutta markka-aikaan työttömyys oli pahimmillaan pajon suurempaa. 60/70-luvulla puolisen miljoonaa joutui jättämään kotimaansa ja hakemaan duunit muualta.
Eikä työssäkäyvätkään palkoilla herkutelleet kun kaikki meni välttämättömyyksiin. Toisin kuin nyt.
YYA:n aikaan teollisuutemme oli niin sidoksissa itään ettei se päässyt muiden länsimaiden tahdissa kehittymään ja monipuolistumaan samalla tahdilla. Nyt tätä muutosta on käyty läpi vasta noin kymmenisen vuotta ja vieläkin ollaan jäljessä. Siitä käänteiset kiitokset Venäjälle joka viivytti Suomen kehittymistä normaaliksi länsimaiseksi markkitaloudeksi kymmenillä vuosilla.
Toisin kuin on muotia väittää, kyllä kansalliset tulonsiirrot pienelle elittiporukalle (maataloustuet) ja kabinettipolitiikka kulissien takana oli paljon suurempaa kuin nykyään jossa kansalainen ei enää ole hallintoalamainen vaan viranomaisten mielivallasta voi aina valittaa jopa unioniin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinaisen hätätilan työttömyys synnytti 70-luvulla. Kekkonen kutsui kokoon patruunat Korpilampi-seminaariin työttömyyden noustua 4,5 prosenttiin.
Ruotsiin lähti paljon työvoimaa, mutta oletuksesi heistä työttöminä on todellisuutta vääristelevä. Suomen työttömyys oli silloin nykyistä pienempi vaikka työvoima oli nykyistä suurempi. On myös hyvin todennäköistä, että Ruotsiin siirtyneet olisivat synnyttäneet kysynnällään työpaikkansa talouden kasvaessa ja oman rahan vielä avittaessa sopeutumista.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin. Vaihtoehtohistorian tuumailu on antoisaa mutta ei kerro todellisuudesta. Todellisuudesta puhuttaessa pitää muistella senaikaista todellisuutta. Puoli mijoonaa työtöntä maastalähtijää ei pistä senaikaista työttömyyttä mitenkään pieneksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä oli 20-30 v. porukkaa joka oli liikkeessä, mutta ei työttömyyden vuoksi. Piti lähteä, koska maaseudulla ei ollut työpaikkoja. Kaupungit imivät porukan joita rakennettiin voimakkaasti. Ruotsiin lähteneet olisi työllistyneet myös Suomessa, jos olisivat jääneet tänne.
Jos sinulla ei ole kättä pidempää tutkijoiden esittämien tulosten kumoamiseksi, keskustelua tästä aiheesta on turha jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen kuullut asian suurin piirtein näin:
Korpeen sodan jälkeen raivatut muutaman hehtaarin ja 2 – 3 lehmän pientilat ( asutustilat ja rintamamiestilat ) eivät elättäneet pientilallisia ja heidän lapsiaan. Pientiloja alkoi mennä ”vasaran alle” ja lautoja lyötiin ikkunoihin. Työtä piti saada jostakin. Suomalainen teollisuus ei kyennyt työllistämään tätä metsistä 1960 – 70 -luvulla purkautuvaa työvoimareserviä, n. 200 000 henkeä. Ruotsissa tarvittiin työvoimaa ja suomalainen työvoimareservi siirtyi sinne ( mm. Volvon, Saabin ja Scanian autotehtaille ja telakoille) . Onneksi Ruotsi pystyi ottamaan vastaan suomalaiset. Ruotsiinhan muutti samaan aikaan myös muualta, lähinnä Itä-Euroopasta ja Turkista työvoimaa. Suomeen ei tietääkseni niinä vuosina tullut ulkomailta lisätyövoimaa.
Suomessa jouduttiin aloittamaan myös voimakas lähiörakentaminen 1960 – 70 -luvun vaihteessa, jotta ne, jotka siirtyivät pientiloilta asutuskeskuksiin saatiin asutettua. Siihen aikaan suomalaisessa lähiössä kuuli monenlaista murretta.
Se lähiöiden rakentamen oli melkoista betonnikolossien massatuotantoa. Siinä ei rakennustarkastajat ehtineet käydä työmailla valvomassa, kun betonielementtejä pakkasessa leivottiin ja yhteen liitettiin. Olivatko eristeet aivan kohdallaan, sillä ei ollut aina niin väliä. Nykykisinä aikoina sitten ihmetellään, mitä sen ajan betonisille elementtitaloille tehdään ? Saako niistä vielä peruskorjaamalla kelvollisia, vain puretaanko ?
Suomen työllistämisen eräs ongelma oli ulkomaan kaupan riippuvuus ja voimakas suuntautuneisuus Neuvostoliitoon. Neuvostoliiton ja Suomen välinen bilateraalinen kauppa oli riippuvainen öljyn hinnasta, koska NL maksoi Suomen viennin pääosin öljyllä. Kun öljyn maailanmarkkinahinta laski, Neuvostoliiton maksukyky heikkeni ja sen suomalaisten tuotteiden ostovoima heikkeni. Tämä vähensi vientiä Neuvostoliittoon ja näin ollen myös työllisyyttä Suomessa. Bilateraalisessa kaupassa Neuvostoliitto oli myös em. öljyriippuvuuden takia jatkuvasti velkaa Suomelle, mutta siitä velasta ei maksettu korkoa. NL:n aikaiset velathan Venäjä kuittasi muistaakseni 2000 -luvulla. En tiedä, kuitattiinko silloinkaan mitään korkoja. Eli maksettiinko loppuvelka ilman vai korkojen kera.
Siinä missä Ruotsi teki kauppaa länsimaihin ( ja tekee edelleenkin hyvin kauppaa ympäri maailmaa) Suomen vienti suuntautui suuresti Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton kauppa ei ollut perinteistä tervettä kaupankäyntiä, vaan siinä ulkopolitiikka vaikutti suuresti. Voi vain arvata mitä ulkopolitiikan sotkeminen kaupantekoon toi mukanaan suomalaiseen talouselämään. No siitäkin Suomi silloin selvisi.
Ilmoita asiaton viesti
”YYA:n aikaan teollisuutemme oli niin sidoksissa itään ettei se päässyt muiden länsimaiden tahdissa kehittymään ja monipuolistumaan samalla tahdilla.”
Niin CIA lopetti Rauma-Repolan parhaimman innovaation, sukellusveneiden valmistuksen. Oikeastaan lähes kaikki teollisuus on meiltä lähtenyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eli samalla logiikalla meillä olisi täystyöllisys jos itänaapuri ei olisi hajonnut.
Ilmoita asiaton viesti
Käsitys jonka mukaan USA ei harjoittaisi painostusta härskein metodein on yllättävän yleistä. Jos joku kuvittelee että tämän supervallan ulkopolitiikka olisi kyynistä hän on väärässä. Se on vielä huomattavasti kyynisempää. Hyvyydellä ja pahuudella sinänsä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Eräät sen kavereista löytyvät maailmanpolitiikan kauhugallerian kovimmalta osastolta.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaan yllä olevaan kommenttiini 44.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeastaan lähes kaikki teollisuus on meiltä lähtenyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eli samalla logiikalla meillä olisi täystyöllisys jos itänaapuri ei olisi hajonnut.”
Joo ja Suomi olisi neuvostotasavalta.
Suomi oli 1980-luvulla niin suomettunut, että sillä menolla Suomi olisi liittynyt Neuvostoliittoon.
Pakkoruotsi olisi vaihtunut kouluissa pakkovenäjään, mikä ilahduttaisi varmaankin suuresti pakkoruotsin vastustajia.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko Pertti Väänänen lukenut tämän entisen suurlähettiläs Heikki Talvitien tekstin?
HEIKKI TALVITIE: IDEOLOGIA VÄRITTÄÄ JÄLLEEN SUOMEN JA VENÄJÄN
SUHTEITA
Lännen pakotteet eivät ole ensisijaisesti Ukrainan kriisiin
liittyviä, katsoo Heikki Talvitie.
Neuvostoliiton hajottua Suomen ja Venäjän suhteet voidaan kuvata
hapuileviksi ja uutta etsiviksi. Suomi keskittyi anomaan Euroopan
Yhteisöjen jäsenyyttä Kun jäsenyys Euroopan Unionissa toteutui
vuonna 1995, niin suomalaiset keskittyivät pitkälle pönkittämään
asemaansa unionissa ja sen rakenteissa. Haluttiin liittyä kaikkiin
eurooppalaisiin ytimiin.
Venäjä oli alamaissa ja alakuloinen. Venäläiset tunsivat
kiinnostusta länsimaisiin arvoihin, joita he yrittivät soveltaa
keisarillisen ajan ja Nl:n ajoilta periytyviin käytäntöihin.
Ideologia oli pannassa. Se oli kuopattu Neuvostoliiton mukana.
Venäjästä ei ollut paljoakaan partneriksi ei edes kaupallisessa
mielessä, sillä Nl:n kaupallinen infrastruktuuri oli hävinnyt eikä
uutta ollut vielä tilalla. Suomen ja Venäjän suhteet olivat hyvin
ohuet. Elettiin Jeltsinin aikaa.
Vuosi 2000 aloitti Putinin ajan. Valtion rakenteita ryhdyttiin
tietoisesti vahvistamaan ja tätä suosi energian hinnan korkea taso.
Oligarkkien valta murrettiin ja valtion kassaa vahvistettiin.
Instituutioiden asema säilyi kuitenkin heikkona ja poliittiset puolueet
olivat henkilöiden ympärille rakennettuja vaaliorganisaatioita. Vaalit
olivat pääsääntöisesti puhtaat, mutta vaalien ehdokasasettelulla
varmistettiin vaaleilta haluttua tulosta.
Lännen johtavat valtiot hoitivat kansainvälistä politiikkaa niin kuin
halusivat. Yhdysvallat kykeni käyttämään sotilaallista voimaa ilman
vastavoiman pelkoa. EU ja Nato laajenivat ensin entisen Varsovan liiton
alueille ja sittemmin myös itse entisen Nl:n alueille Baltiaan.
Vuonna 2007 Putin käytti Munchenissä puheenvuoron, jossa hän katsoi,
että tämä lännen vyörytyspolitiikka sai nyt riittää. Useat
lännen valtiot Suomi mukaan lukien tunnustivat Kosovon itsenäisyyden
vuoden 2008 alussa, vaikka entinen emämaa Serbia tätä vastusti. Kun
Georgian presidentti Saakashvili hyökkäsi 8.8.2008 Etelä-Ossetiaan,
niin Venäjä vastasi sotilaallisella voimalla ja tunnusti vastavetona
lännen Kosovo-politiikalle Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden.
Jo Georgian sodan aikana Ukrainan tilanne oli äärimmäisen sekava.
Sevastopolin laivastotukikohdan asema ja tulevaisuus oli erittäin
epävarma. Kamppailu strategisesti tärkeän Mustanmeren hallinnasta oli
täydessä käynnissä. Suomi välitti ETYJ:n puheenjohtajan nimissä
Moldovan ja Transnistrian kriisiä. Vedin tätä toimintaa ja varsinkin
nyt jälkeenpäin on helppo havaita, ettei meillä ollut mitään
edellytyksiä onnistua. Taistelu Ukrainasta oli täydessä käynnissä
EU:n ja Venäjän välillä.
Ukrainan kriisin puhjettua avoimeksi anarkiaksi tämän vuoden alussa
moni asia joutui uuteen arviointiin. EU halusi varmistaa itselleen
Ukrainan ja ajoi voimakkaasti maan yhtenäisyyttä ja alueellista
koskemattomuutta. Venäjä taas katsoi Sevastopolin aseman niin
heikoksi, että se käytti tilaisuuden hyväkseen ja aneksoi Krimin
niemimaan. Samalla Venäjä on suojellut Itä-Ukrainan venäjämielisiä
ja vaatinut heille itsehallintoa.
Länsi katsoo, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta.
Venäjä taas katsoo, että se on ollut kansainvälisen oikeuden
mukaisesti suojellut sorrettuja venäjänkielisiä alueita.
Länsi on asettanut Venäjälle talouspakotteita ja maa on vastannut
omilla pakotteillaan. Länsi ja Venäjä ovat propaganda- ja
kauppasodassa. Sotilaallinen jännitys on noussut sekä Mustallamerellä
että Itämerellä. Tässä tilanteessa lännen johtajat eivät tapaa
Venäjän johtajia. Suomessa tilanne on mennyt siihen, etteivät
myöskään ministeritason tapaamiset onnistu maiden välisissä
suhteissa.
Suomi on linjautunut EU:n politiikan mukaisesti ja asettanut
talouspakotteet Venäjälle. Suomi katsoo, että Venäjä on rikkonut
kansainvälistä oikeutta. Lisäksi Venäjä on epäonnistunut
pyrkimyksissään toteuttaa läntiset arvot maassa. Venäjä on
ansainnut rangaistuksensa, koska se ei noudata meidän arvojamme eikä
suostu lännen vaatimuksiin Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi.
Näin ideologia on jälleen tunkeutunut Suomen ja itäisen naapurin
suhteisiin. Nl:n aikana vaade tuli idästä. Suomen tuli muuttua
sosialistiseksi. Emme halunneet emmekä tulleet.
Nyt vaade tulee lännestä ja Suomesta. Venäjän tulee muuttua
länsimaisten ihanteiden mukaisesti demokraattiseksi valtioksi. Siksi
lännen pakotteet eivät ole ensisijaisesti Ukrainan kriisiin
liittyviä.
Ne ovat ideologisesti asetettuja tarkoituksella näännyttää
vastustaja taloudelliseen ahdinkoon.
Neuvostoliitto ratkaisi aikanaan oman turhan hegemoniapyrkimyksensä
siten, että se kehitti opin erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät
omaavien valtioiden yhteiselosta. Suuri hyötyjä tästä oli puolueeton
Suomi.
Nyt pitäisi pikaisesti päästä siihen, että länsi vuorostaan
luopuisi omista hegemoniavaatimuksistaan ja ottaisi käyttöön opin
erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät omaavien valtioiden
yhteiselosta. Tämä olisi nimenomaisesti Suomen etujen mukaista.
_Heikki Talvitie_
_suurlähettiläs_
Ilmoita asiaton viesti
”Suomalaisten enemmistö on toista mieltä”
Mitä tarkoitat? Valtaosa Suomen kansasta kannattaa EU-jäsenyyttä ja eurovaluuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän meillä on hyvät ajat kun kiinalaiset tekevä kaikki hyödykkeemme jopa kalakin pöytääni perataan kiinassa.
Toisin sanoen työ on tullut trpeettomaksi kun aasialaiset tekevät hyödykkeemme niin erinomaisen halvalla ja pankista saa rahaa lainaksi valtiokin.
Mahtaakohan Kiinassa köyhyyttä ollakaan?
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, appiukko ainakin sanoi lähteneensä, koska työtä ei ollut. Tulivat takaisin naantaliin 80 luvun lopulla. Moni vanha telakka kaveri sanoi lähteneensä kun telakoilla oli heikkoja hetkiä. Ei ollut ansiosidonnaista. Toisaalta paremmat ansiot kiinostivat myös. Monet lähtivät kesälomilla katselemaan parempipalkaisia duuneja ja jäivät sille tielleen. Siitä se kuuluisa lomaltapaluuraha.
Kyllä nyt linee kuitenkin paremmin kuin ennen kaikilla mittareilla.
– elintaso
– elinikä
– mitä kukin haluaa katsella
Ja jos tästä lamasta selvitään voi olla, että jatkossakin menee hyvin. Luulottelu, että jokin valuuttaleikki päästäisi tekemästä muutoksia ylisuureen julkiseensektoriin on itsepetosta.
Suurin osa suomalaisista lienee aika tyytyväisiä eu:n ja euroonkin. Kriittisiä on paljon. Mutta näitä suoranaisia kiivailijoita on hyvin vähän.
Kyllä nämä kilpailukyky ongelmat on synnytetty itse ja ne on myös omin toimin korjattava.
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä nämä kilpailukyky ongelmat on synnytetty itse ja ne on myös omin toimin korjattava.”
Fantsuttelija-Lehto varmaan kertoo millä tavalla korjaamme kilpailukykyongelman yhteisvelkavaluutassa? Mikäli ei kerro pidän häntä vähän tyhjänpuhujana.
Ilmoita asiaton viesti
Pidä pois, niin mäkin pidän sinua.
Minähän olen aiheesta kirjoittanut useammankin blogin. Montako sinä???? Tyhjänpuhuja
Ilmoita asiaton viesti
Täältä löytyy hyvää pohdintaa Suomen kilpailukykyongelmien taustoista. Itseruoskintaan peilin edessä on perusteita:
http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files…
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin joskus 1990 -luvulla mukana olleena toteaisin, että suomalaisen teollisuuden ongelmana ei ole tekninen osaaminen ja laatu, vaan markkinointi ja myynti. Kyllähän suomalainen ostaa suomalaiselta vähemmälläkin puhumisella, mutta kun lähdetään Eurooppaan tai muualle, niin siinä on pakko osata myös puhua. Ensin pitää myydä itsensä ja sitten tuotteet.
Ilmoita asiaton viesti
Suureksi on kasvanut EU- ja eurofantsuttelijoiden epätoivo, jos Suomen 50 vuoden takaisesta köyhyydestä pitää syyttää EU:n ja euron puutetta.
Ilmoita asiaton viesti
😀
Ilmoita asiaton viesti
Ihan aluksi voisi purkaa liiallisen kotimaisen säännöstelyn. Ai ei voikaan kun se on sitä kotimaista osaamista ja päätöksentekoa.
Seuraavaksi karsia julkisen sektorin menoista. Ai ei voikaan kun se oma, tuloistaan kymmeniä prosentteja valtionavustuksina (velaksi) saava kunta on byrokraatteineen, johtajineen, esikuntineen ja ylimääräisine sääntöineen niin rakas.
Pääasia että muut maksaa kunhan ei tarvi itse talkoihin osallistua?
Ilmoita asiaton viesti
”Seuraavaksi karsia julkisen sektorin menoista.”
Sääntelyn purkaminen olisi varmasti järkevää, ikävä vain ollaan EU:ssa josta lähes kaikki sääntely tulee, poliitikkomme vielä pistävät paremmaksi ja tekevät sääntelystä vielä kireämpää kuin muut EU-maat. Mikäli nyt säästämme julkiselta puolelta irtisanomalla työntekijöitä tarkoittaa se myös valtion verotulojen vähennystä joka taas tarkoittaa että täytyy säästää lisää ja taas verotulot tippuvat. Ei taida säästämisellä tämän maan talous kuntoon tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kaikenlainen sääntely olisi eu:n vika, olisi tilanne joka maassa sama. Vaan eipä ole. Se on ikävä kyllä se suomalainen osaaminen ja päätöksenteko joka tässä jyllää. Niin valtio- kuin kuntatasolla.
Jo kuntienväliset erot ovat niin huikeat että syytä pitää hakea niiden omista päättäjistä. Sitä kotimaista osaamista aina terassivarjojen väristä uudisrakennusten kattokaltevuuksiin.
Tuollaisen säännöstelyarmeijan kustannukset ovat huikeita. Todellista eliittiä eivät ole mitkään bildenbergit vaan vuodesta toiseen ilmaisen elätyksen muitten kustannuksella saavat byrokraatit ja pykälänikkarit.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos kaikenlainen sääntely olisi eu:n vika, olisi tilanne joka maassa sama.”
Vaivaako lukihäiriö? Lue uudelleen aiempi kommenttini.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan noin. Puolustamalla kritiikittömästi ja varauksetta kotimaista osaamista ja päätöksentekoa tulee samalla puolustaneeksi tuota suomalaista mastodonttista byrokratiaa.
Se että jokin asia on kotimaista ei tee siitä välttämättä kansalaisille parasta.
Takavuosina täälläkin oli vielä hullumpia kieltoja ja rajoituksia jotka eu:n myötä onneksi jäivät historiaan. Vapaaehtoisesti niistä ei olisi ikipäivänä luovuttu.
Valitettavasti homma on vielä pahasti kesken. Ei suomalainen pykälänikkari ja toiminnanrajoittaja luovu eduistaan ja etuoikeuksistaan vapaaehtoisesti, ikävä kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomen surkea tuloskunto johtuisi kotimaisesta sääntelystä, kaikki pohjoismaat olisivat samassa lirissä Suomen kanssa. Nyt näyttää siltä, että vain Suomi rämpii kohti pohjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sääntely on yksi. Toinen asia on se että muilla pohjoismailla on ollut vuosikymmeniä aikaa kehittää vientiteollisuuttaan monipuolisemmaksi ja paremmin länsimarkkinoille sopivaksi. Meillä sen esti YYA.
Toisaalta eivät muutkaan pohjoismaat ongelmista vapaita ole. Työttömyyttä esiintyy myös Ruotsissa ja Tanskassa. Norjaa pitää pinnalla öljy ja kaasu. Siellähän maatalous on minimaalista Suomeen verrattuna joten maataloustukiin uppoaa vastaavasti vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä sen esti YYA.”
YYA-soppari loppui jo yli 30 vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman tarkennan: 22 vuotta sitten, jolloin presidenttinä oli Mauno Koivisto.
ks. esimerkiksi Wiki: http://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus
Ilmoita asiaton viesti
Ihanko totta? Ja millähän tavoin YYA esti Suomea kehittämästä vientiteollisuuttaan?
EFTA:n perustivat Britannia, Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ja Portugali v. 1960. Suomi liittyi siihen v. 1961. EFTA alkoi lähentymään EEC Suomi siinä mukana. Ei oikein uskottavalta kuulosta tämäkään trollausteoriasi.
Olemme kaikki samassa EU-kolhoosissa nyt, ja ainoa mitä voimme, on toivoa euro-kärsimyksen joskus päättyvän kansanäänestyksen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun idänkauppa NL:n hajoamisen myötä romahti, koettiin meillä markkasuomessa massiivinen konkurssiaalto. Siitä alkoivat leipäjonot ja realisointikeskukset.
Ne tavarat eivät länsimarkkinoille kelvanneet. Eikä ollut kunnon markkinointiverkostoja tai yhteistyökumppaneitakaan.
Nyt idänkaupan osuutta paisutellaan hieman tarkoitushakuisesti ikäänkuin länsiviennillä ja -tuonnilla ei olisi merkitystä. Oppositiovenkurat jopa paheksuvat länsimaiden Suomeen tekemiä investointeja. Itäiset kelpaa kyllä kritiikittä.
On aika selvää että idänkaupan osuus tulee jatkossa laskemaan ja ihan Venäjän omista toimista johtuen. Niillä talous menee kuin lehmän häntä ja karmii pelkkä ajatus siitä jos nyt olisimme vielä riippuvaisempia Venäjästä. Tai jos länsimaissa meidät luettaisiin samaan kastiin Valko-Venäjän kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Huomattavasti enemmän faktaa sinulla pelissä nyt. NL tuskin pakotti Suomea ostamaan energiansa idästä ja maksamaan tuonnin huonolaatuisella tavaralla Neuvostoliiton aikana. Siltä osin samaa mieltä, että NL-kauppa elätti Suomen hyvin.
Esitit Suomen nykyisen surkean jaman johtuvan YYA:sta, mutta perustelusi eivät riitä vahvistamaan asiaa. NL:n romahduksen ja oman 90-luvun alun laman jälkeen Suomella meni tosi hyvinkin. Pitää huomioida, että yritykset jotka Suomesta lähtivät, voivat varsin hyvin edelleen jossain muualla.
Suomelle ei ole mitään järkeä lähteä aktiivisesti vähentämään Venäjä-kauppaa ja pienentämään sen merkitystä toiveesi mukaisesti. Suomen talous ja työllisyystilanne ei pakota valitsemaan, vaan päin vastoin kehno tilanne velvoittaa maksimoimaan Venäjän kaupan. Jos vieressä on 142 miljoonan väestö, markkina heikosti kilpailtu ja ostajat höveleitä käyttämään rahaa, kauppaa pitää lisätä eikä vähentää. Varsinkin sen ollessa ainoa suunta johon kauppa käy.
Ilmoita asiaton viesti
Luulisi senverran historiasta opitun että Venäjän kauppa romahtaa aina tasaisin väliajoin. Nyt näyttää taas menevän siihen suuntaan ja lyödään päämme Karjalan mäntyyn.
Jos laittaa yhteen koriin liikaa munia, niin ei kannata aina ja vain syyttää muita sitten kun se kori kaatuu. Syyllinen löytyy peilistä.
Toisaalta idästä löytyy nyt sotaa käyvä ja naapuriensa rajoja kunnioittamaton, suurvallaksi itseään luuleva oligarkia.
Alkaa olla käsillä sellaiset hetket että koitan välttää hankkimasta sellaisten suomalaisfirmojen tuotteita jotka nyt itkevät veronmaksajia apuun kun idänkauppa romahti.
Vuosikausia maksettiin vientitukia jotta pietarilaiset saisi Violansa halvalla, ja mitä siitä jäi meille maailman kalleimman ruoan lisäksi käteen?
Ilmoita asiaton viesti
Olehan nyt järkevä. Ainoa joka täällä itki idänkaupan suhdanteita, olet sinä itse. Suhdanteet, nousut ja laskut, kuuluvat idänkauppaan. Ne joita asia koskee, ei koe asiaa niin tramaattisesti kuin sinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa lukea esimerkiksi Hannu Rautkallion ja Juhani Suomen kirjallisuutta. Niiden kautta avautuu Suomen ja Neuvostoliiton sekä länsimaiden kauppasuhteet ja ulko- sekä turvallisuuspoliitiikan vaikutukset näihin.
Ilmoita asiaton viesti
Lukeminen on hyödyllistä puuhaa, tottakai. Parempi tietenkin, jos omaa kosketuksen ihan elävän elämän kautta noihin aikoihin ja on pitänyt silmänsä auki ja korvansa levällään. Voi jättää lukemisen hieman vähemmälle.
Taloushistoriasta kiinnostuneen kyllä kannattaa kaivaa käsiinsä myös raaka talousdata kyseiseltä ajalta. Siten todellisista tapahtumista ja syistä on muodostettavissa jopa tarkempi kuva kuin Rautkallion ja J. Suomen poliittisen pensselöinnin perusteella on mahdollista luoda. Mitenkään yrittämättä heidän tieteellisiä ansioitaan kiistää.
—
Kirjallisuuteen viitattaessa sellainen piirre häiritsee, että historian tapahtumien väärintulkinta omiin tarpeisiin sopivaksi on niin yleistä. V. Niinistön tarkoituksellinen suomettumislausunto on malliesimerkki kirkasotsaisesta historian uudelleen määrittelystä.
Kohun nostatus ja jälkikäteinen ihmettely traumaattisesta keskusteluaiheesta on poliittista peliä historian vahingoksi ja omaksi hyödyksi. Tietysti on mielenkiintoista seurata, mihin tehtävään pääsyä Niinistö suomettuneella lausunnolla edisti.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikäli nyt säästämme julkiselta puolelta irtisanomalla työntekijöitä tarkoittaa se myös valtion verotulojen vähennystä joka taas tarkoittaa että täytyy säästää lisää ja taas verotulot tippuvat. Ei taida säästämisellä tämän maan talous kuntoon tulla.”
Jarmo Makkonen, sinun logiikallasi maa siis pelastetaan kun laitetaan verot valtion maksettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen lobbaripiirit ovat opettaneet kokonaiskysynnän kasvun markkinoilla satavan valtion kassaan täysimääräisesti. Virsi kuuluu, 100 miljoonan veronkevennys rahoittaa itse itsensä. Pakkohan tuohon on uskoa, kun herrat niin sanovat. Itse asiassa ei ole edes kovinkaan pakko, sillä myös vasemmisto on asiasta samaa mieltä.
Edellisestä on loogista tehdä johtopäätös, että julkisen kulutuksen kasvun kautta 100 milj. euroa ohjattuna markkinoille maksattaa myöskin itse itsensä. Niin helppoa on talouskasvun aikaan saaminen. Joudumme nyt rahoittamaan liian pieneksi leikatun talouden aiheuttaman vajeen valtion tuloissa joka vuosi velkarahalla.
Asiaa ei ole pelkästään Jarmo Makkosen päässä pohdittu. Myös oman valuutan maissa on järkeilty asia samoin, ja päätetty pumpata keskuspankista riittävän iso mälli uutta kysyntää markkinoille ja kone onkin alkanut pyörittämään itse itseään. Toisaalta turhahan täällä euro-Suomessa on asiaa pähkäillä, kun oma talouspolitiikka on kielletty. Aika hyvin meidän poliitikot on jo kritiikittömiksi opetettu, että vain EU:sta tulee järkeviä ajatuksia ja ohjeita taloupolitiikan osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyt Jyrki Kasvi, mikä olisi Suomen turvallisuuspoliittinen asema jollei oltaisi EUn jäsen. Voidaan kysyä myös, millainen on Suomen turvallisuuspoliittinen asema nyt EUn jäsenenä. Tilanne on ilmeisen arveluttava sillä joidenkin sotilasasiantuntijoiden ja pääministerin mielestä meidän on liityttävä NATOon oman turvallisuuden tähden välittömästi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ehkä erityisen paljon paremmin, mutta enemmän omissa käsissä. Kyllä Kasvi varmaan sen ymmärtää, että oma päätösvalta omissa asioissa tarkoittaa, että se, mikä siinä mättää, on omaa aikaansaannosta ja se, mikä siinä on hyvää, on omaa aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Kun päätösvallan ulkoistaa, saa toki sanoja, rahaa, bonuspisteistä ja hyväksyntää, lasihelmiä, aneita yms. Mutta saa sitten vastalahjaksi tehdä niin kuin sanotaan ja laulaa sen lauluja, keneltä leipä tulee.
Sehän on ihanteellinen tilanne sille leiväntuottajalle ja vastalahjaksi saa kaikkea näennäistä – yleensä aikaa, jonka sitten käyttää paskanjauhantaan, epäterveisiin elämäntapoihin ja sijaistoimintoihin niille asioille, joita tekisi, jos ei olisi aikaa.
Jossittelu on jossittelua. Jossitella voi ihan mihin suuntaan tahansa. Asioita voi jossitella paremmiksi tai huonommiksi sen mukaan, mihin se oma ideologinen viitekehys osoittaa.
Mutta se ei ole jossittelua, että se että joutuu kärsimään omasta mokasta ei ole läheskään niin paha asia kuin se, että joutuu kärsimään jonkun muun mokasta. Ja toisaalta se mokan mahdollisuus kasvaa eksponentiaalisesti, kun sen tekijällä ei suoranaisesti ole oma perse ja perhe vaakalaudalla.
Eli me oikeastaan tässä globalisaatioikehityksessä odotetaan vaan sitä kohtaa, kun valta keskittyy jollekin, jolle me näytämme biteiltä, numeroilta tai muulta, minkä voi yhdellä napinpainalluksella poistaa, siirtää tai muokata.
Ilmoita asiaton viesti
On se kyllä ihmeellistä, että naapurimaa käy sotaa ja suomalaisia ei pelota! Auttaisikohan Nato?
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli suomettumisella tarkoitetaan sitä että maan ulkopoliittinen johto viisaasti huomioi maan geopoliittisen aseman, eikä sillä tarkoiteta mielistelyä, imartelua ja ulkopolitiikan käyttämistä vääristellän sisäpolitiikan lyömäaseena kannatan ilman muuta suomettumista. Suomettuminen on hyvä. Suomettuminen on oikein.
PS. Olen entisen USA:n ulkoministerin Henry Kissingerin kanssa sitä mieltä että Ukrainan pitäisi nimenomaan suomettua. Samaa mieltä on myös Jimmy Carterin entinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja. On myös luultavaa että idealisteja ja ulkopolitiikan uuskonservatiiveja lukuunottamatta näkemys on varsin yleinen. Ukrainasta pitää tulla neutraali valtio NATO:n ja Venäjän välille. Suomen tie on heidän tiensä. Vihreidenkin pitäisi se jo tajuta.
Ilmoita asiaton viesti
Montako todella haurasta oletusta saakaan mahdutettua yhteen blogiin. Se on jollakin tavalla muotia nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
.. Päätin perua kommenttini kun se oli aiheen vierestä
Ilmoita asiaton viesti
Kasvin kirjoituksessa on monta historiallista asiaa väärin, en erittele niitä nyt, jottei keskustelu erkane pois raiteiltaan.
Mikäli Kasvi uskaltaisi vetää ajattelunsa loogiseen lopoutulokseen, hän esittäisi ja kannattaisi Suomen mahdollisimman pikaista Nato jäsenyyttä.
Muuten olen sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkähän nuo vienti/tuonti kiellot loppujen lopuksi oikein menevät. Venäjä ehti rajoittaa tai ”kieltää” käytettyjen autojen tuontia esim. Saksasta ennen kuin kuin Saksa ehti kieltää niiden viemisen. Mitäpä tuohon. Pääasia on se, että uusien autojen vientiä/tuontia ei ole rajoitettu. Kerran maksetulla tavaralla kun on vähäinen vientiarvo. Sama koskee myös mersujen etujousia ja taka-akseleita. Niitä kyllä viedään/tuodaan.
Sama se on maakaasun kanssa. Toki tuonnin ja viennin kieltämisleikkiä hiekkalaatikolla voidaan puuhata kurahousut ruskeina. Pääasia on kuitenkin se, että kaasu virtaa.
Ranska ei toimitakkaan kahta sotalaivaa Venäjälle ja ei venäjä niitä oikeasti haluakkaan. Fyrkat ei riitä ja moisille vehkeille ei ole käyttöä tällä hetkellä. Huonoja kulkemaan pelloilla tai kaukasuksella.
Fennovoiman juttu on aika pientä verrattuna kaksinaamaisuuteen mitä muu eurooppa oikeastaan tekee. Täytyy olla aika sinisilmäinen jos uskoo, että Merkel soittaessaan Putinille keskustelisi pelkästään Ukrainan tilanteesta. Kyllä Angelika vetää kotiinpäin siinä missä Vladimirkin ja kummallakin on helevetin hauskaa kun sanotaan moikka.
Rahaliikenne ja rahoitus onkin sitten toinen juttu. Siinä leikissä on raatelujäljet paljon pahempia. Euron kriisi on tästä hyvä esimerkki.
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki Kasvi kirjoitti:
”Suomen kipuilu on pantu merkille sekä Euroopan Unionissa että Venäjällä. Etenkin Venäjän media on ottanut kaiken irti niin Tasavallan Presidentti Niinistön Moskovan matkasta, Suomen vastahakoisuudesta EU:n pakoteneuvotteluissa, Suomen kieltäytymisestä toimittaa aseita Ukrainalle ja Suomen päätöksestä ostaa venäläisvalmisteinen ydinvoimala. Venäjällä ei arastella käyttää Suomen linjasta sanaa suomettuminen, ja pelkästään positiivisessa sävyssä.”
Venäjän vallanpitäjät ovat todellakin olleet tyytyväisiä moniin Suomen linjanvetoihin. Suomettuminen voidaan ymmärtää hyväksi ja järkeväksi asenteeksi suurvaltanaapuria kohtaan.
Ydinvoimalan tilaamista Kremlin Rosatomilta sen sijaan pitäisin suoranaisena rähmälläänolona tässä tilanteessa, jolloin EU nimenomaan vaatii jäsenmaita olemaan lisäämättä energia-alan riippuvuutta Venäjästä.
Minulle ei ole selitetty uskottavasti ja ymmärrettävästi, miksi varsinkin Suomen Kokoomus kannattaa kaikkein tiukimmin ydinvoimalan tilaamista Putinin putiikista.
Onko tähän jokin koira haudattuna? Ettei vain venäläinen korruptio leviäisi suomalaiseen kaupantekoon.
Ilmoita asiaton viesti