Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Jokerin raiteet solmussa

  • Tukholman Tvärbanan. (Public Domain)
    Tukholman Tvärbanan. (Public Domain)

Joukkoliikenteen rakentaminen vanhaan kaupunkirakenteeseen on … haastavaa. Liikenne ja kaupunkirakenne ovat kokonaisuus. Jos toinen muuttuu, muuttuu myös toinen, ja siitä ne ongelmat alkavat.

Hyvän esimerkin tarjoaa Länsimetro, jonka asemien ympäristöön suunnitellut tornitalot ovat herättäneet voimakkaita tunteita. Metro on niin tehokas liikenneväline, ettei Etelä-Espoon metsiin ripotelluista pienkerrostaloista ja paritaloista riitä sille käyttäjiä. Jos metron ei haluta ajavan puolityhjänä, kaupunkirakennetta on tiivistettävä ja korotettava.

Tai Kehä II ja Suurpelto. Kun Kehä II:n rakentamisesta päätettiin, Suurpellon peltomaiseman luvattiin säilyvän. Mutta mitä mieltä on rakentaa kallis liikenneväylä ja olla käyttämättä sitä? Nyt Suurpellon kaupunginosan liittymät ovat jo valmiina, ja uusia taloja nousee.

Sama pätee myös toiseen suuntaan. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa jatkuvasti. Uusia koteja rakennetaan joka puolella. Yhdyskuntarakenne on väljä eli välimatkat ovat pitkiä; Liikennettä on paljon suhteessa asukasmäärään. Tiet ja kadut tukkeutuvat. On rakennettava uusia ja tehokkaampia liikenneratkaisuja.

Ja valitettavasti aina jonkun koti jää tien tai raiteiden alle, eikä ikkunan alle ilmestyvä päätepysäkki ole mikään korvanilo.

Liikenneratkaisuja pohtivilta kuntapoliitikoilta vaaditaan kovaa nahkaa ja paksuja tärykalvoja. Spockia lainatakseni “The needs of the many outweigh the needs of the few or one. “ Usein joutuu kuitenkin miettimään, missä se monen ja jokusen raja kulkee? Viidessä? Kymmenessä? Sadassa?

Ehkä pahiten tukossa Espoon liikenneväylistä on Kehä I, ja sen liikennemäärien ennakoidaan kasvavan nopeasti. Ratkaisuksi on ehdotettu Jokeri-bussilinjan nostamista raiteille, Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamista. Mutta mistä sen Raide-Jokerin pitäisi kulkea?

Espoossa Jokeri-bussilinja kulkee suurimman osan matkasta Kehä I:llä, valitettavan usein vain puolitäynnä. Kehä I:n varressa ei yksinkertaisesti ole riittävästi käyttäjiä edes Bussijokerille. Espoon näkökulmasta Bussijokeri kuljettaa Leppävaarasta ja Helsingistä opiskelijoita ja työntekijöitä Otaniemeen ja takaisin.

Kehä I:n bussikaistojen kiveäminen pikaratikkakaistoiksi ei siis olisi Espoon sisäisestä näkökulmasta kannattava investointi.

Raide-Jokerin suunniteltiinkin pitkään kulkevan Leppävaarasta Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan. Vaikka alue on harvaan asuttua, kävelymatkan päässä pysäkeistä olisi kuitenkin sekä asukkaita että työpaikkoja paljon enemmän kuin nykyisen Bussijokerin pysäkeillä.

Vanhana teekkarina ajatus Jokerin reitin siirtymisestä Otaniemestä Tapiolaan tietysti harmitti. Toisaalta Raide-Jokerin ja Länsimetron vaihtoasema olisi erittäin tehokas tapa parantaa Tapiolan vetovoimaa. Nyt Tapiola uhkaa näivettyä Leppävaaran ja Matinkylän puristuksessa, etenkin kun Leppävaarasta tulee Rantaradan paikallisjunien ja Raide-Jokerin vaihtoasema.

Nyt Raide-Jokerin linjausta halutaan siirtää Espoossa Kehä I:n itäpuolelle, siis Laajalahden länsirannalle, siis entistäkin kauemmas asutuksesta ja työpaikoista.

Olen tutustunut useisiin pikaraitioteihin eri puolilla maailmaa, enkä ole missään nähnyt vastaavaa linjausta.

Ehdotettu linjaus tarkoittaisi joukkoliikenteen rakentamista kaupunkirakenteen ulkopuolelle, asukkaiden ulottumattomiin.

Tai sitten tuloksena olisi Suurpelto-efekti. Jos ei pikaraitiotietä saada kaupungin luo, kaupunki tulee pikaraitiotien luo.

Kehä I:n itäreunaan rakennetun pikaraitiotien valmistumisen jälkeen paine rakentaa Kehä I:n ja Laajalahden Natura-alueen väliin jäävä alue, Laajaranta ja Ruukinranta, kasvaisi voimakkaasti. Kaupunki haluaisi täyden hyödyn Raide-Jokeriin investoimistaan veroeuroista, ja alueen maanomistajat haluaisivat rahastaa tonttiensa arvonnousun.

Toimistomuuri Kehä I:n ja Laajalahden välissä toki vähentäisi liikenteen melua Laajalahdella, mutta samalla menetettäisiin Laajalahden natura-alueen puskurivyöhyke.

Raide-Jokerin reitin valinnassa on kyse paljon muustakin kuin joukkoliikenteen toimivuudesta. Päätös vaikuttaa koko Kaakkois-Espoon yhdyskuntarakenteeseen, tonttien ja asuntojen hintoihin sekä Laajalahden Natura-alueen luontoarvoihin.

Keskustelu Raide-Jokerin reitistä on nyt avattu, jälleen kerran. Jokaisen asianosaisen, Raide-Jokerin vaikutusalueella asuvan espoolaisen, naapurikunnista tulevien työntekijöiden ja opiskelijoiden, alueella toimivien yritysten, Aalto-yliopiston, koulujen jne. on nyt aika tutustua asiaan, muodostaa kantansa ja osallistua keskusteluun. Päätöksiä tehdään syksyllä.

Jääviyslause:

Olen tässä asiassa jäävi, en ehkä juridisesti, mutta käytännössä. Päätöksellä Raide-Jokerin reitistä on minulle henkilökohtaisesti suuri taloudellinen ja henkinen merkitys. En pysty käsittelemään Raide-Jokeria niin neutraalisti ja objektiivisesti kuin olisi suotavaa.

Asun Leppävaara-Laajalahti-Pohjois-Tapiola-Tapiola-linjauksen varrella, ja sen rakentaminen parantaisi merkittävästi perheeni joukkoliikenneyhteyksiä. Muualla rakennetuista pikaraitioteistä saatujen kokemusten perusteella asuntoni arvo nousisi vähintään 10%, jos Raide-Jokeri kulkisi kyseistä reittiä.

Toisaalta Elfvik ja Ruukinranta ovat minulle tärkeitä virkistysalueita, joissa liikun usein. Laajalahden lintutorni on minulle rakas henkireikä. Haluan varjella Laajalahden suojelualuetta reunustavia metsiä ja niittyjä itsekkäistä syistä vähintään yhtä paljon kuin suojellakseni Laajalahden Natura-alueen luontoarvoja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Markku Gröndahl

Perusteellista ja hienoa pohdintaa, vaikkei espoolaisten asiat minua tällä hetkellä koske,ainakaan toistaiseksi.Hienoa että otat kantaa asioihin, joiden vaikutukset tulevat näkymään tulevaisuudessa.
Asiantuntijan kommentit aina lämmittävät.Hienoa Jyrki.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Miksi rakentaa ympyrärataa Helsinkiin kun asiat hoituisivat raitiotieliikennettä kehittämällä. Ei raskasliikenne kaipaa eteläistä Helsinkiä kun satamakin on jo Vuosaaressa.

Markku Gröndahl

Ehkä ajatuksessasi piilee jotain, josta sen paremmin ei selvää saa.
Ehdotuksia ja parannuksia jo ajateltuihin varmaankin ilmenee.Hyvä niin, keskustelu jatkuu.

Tuomas Taivasaho

En tajua raide-Jokerin haikailijoita. Millä he sen itselleen tai äänestäjilleen perustelevat. Poliitikot tietysti luulevat raideliikenteen suosimisesta tarttuvan itseensä jotain vaaleissa mitattavaa. Matkustajan näkökulmasta raide-Jokerissa ei ole mitään järkeä.

Kymmenen vuotta sitten aloin lobbaamaan itä-Helsingin vapauttamista YTV-kustannusten rahoittamisesta perusteena ettei yksikään seutulinjoista kulje lähimaillakaan itä-Helsinkiä. Todennäköisesti ilman panostani bussi-Jokeria ei olisi vieläkään. Eipä noita seutulinjoja itä-Helsingissä montaa kulje vieläkään.

Bussi-Jokeri (550) toimi aivan mainiosti Helsingissä ainakin muutama vuosi sitten. Tuskin siihen on ehtinyt vielä muutosta tulla. Matkustajia riitti autot täyteen vaikka vuoroväli oli tiheä.

Raidevaihtoehtona vuorotiheus laskisi, matka-ajat kasvaisivat ja pysäkkien määrä vähenisi. Kaiken pahinta olisi se, että linja ei enää kulkisi koulun ja työpaikan editse, vaan pitkin kehän reunaa masentavan kaukana ihmisistä. Matkustusmukavuuden ratkaisee vaihtoyhteyden odotteluun kuluva ajan lyhyys eli vuorovälit ja kuinka hyvin linja tavoittaa matkustajien päätepisteet.

Ehkäpä edellä onkin syy miksi vihreät puskevat raide-Jokeria läpi. Pääsy rakentamaan se autoilla ihmisten sijaan. Jos jokerinne ei oikein toimi siellä lännessä, niin kokeilkaan Helsingin linjaustapaa. Raidevaihtoehtona onnistutte pilaamaan oman puoliskonne lisäksi sen toimivan Helsingin päänkin.

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen

Voisi miettiä ratkaisua, jossa määriteltäisiin selkeästi mitkä alueet jätettäisiin virkistysalueiksi. Työpaikkoje, tuotannon ja palvelujen tulisi sijaita selkeissä keskuksissa, joita yhdistää nopea raideliikenne.

Kokeiltavaksi erlaisia kaupunkimalleja, joista yksi olisi n 300 m korkea työpaikat, asunnot ja palvelut sisältävä nollaenergia tornitalo..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset