Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Helmikuun arvoitus

Mitä vuoden 2010 puhemiesvaalissa oikein tapahtui? Sitä on taas kerran pähkäilty, kun kokoomuksen Sampsa Kataja nosti kokoomusta selvästi edelleen hiertävän kysymyksen esiin ja syytti nykyistä puhemiestä Eero Heinäluomaa (sd) edeltäjänsä Sauli Niinistön (kok) äänikadon masinoinnista.

Kaikissa puhemiesvaaleissa annetaan yksittäisiä tyhjiä ääniä. Kukaan ei etene politiikassa puhemiesehdokkaaksi asti hankkimatta muutamia vihamiehiä tai -naisia. Puhemiesvaalissa, suljetussa lippuäänestyksessä nämä vanhat kaunat on helppo purkaa ilman jälkiseuraamuksia.

Mutta mitä tapahtui vuonna 2010, kun Sauli Niinistö sai vain 89 ääntä? Alle puolet! Vanhoista valtiosääntökirjoista piti erikseen tarkistaa, miten tällaisessa tilanteessa toimitaan. Eduskunnan historiassa ei oltu 80 vuoteen koettu vastaavaa.

En voi muistella kuin omia kokemuksiani, mutta ehkä ne auttavat asettamaan teorioita uskottavuusjärjestykseen. Eli ohessa täysin subjektiivista 1/200-pohdiskelua vuoden 2010 puhemiesvaalin tapahtumista.

Itse en usko Katajan teoriaan masinoidusta kampanjasta Sauli Niinistöä vastaan. Joku on toki voinut supista edustajakollegalle, että mitä jos vähän maksettaisiin kalavelkoja Niinistölle, mutta ainakaan minua ei kukaan yrittänyt ylipuhua mihinkään Niinistön vastaiseen rintamaan. Kukaan ei myöskään vaalin jälkeen kertonut, että häntä olisi suostuteltu äänestämään Niinistöä vastaan.

Silti, jokin eduskunnassa kihisi puhemiesvaalin alla. Juorut ja spekuloinnit velloivat. Oli sellainen ilmapiiri, että jotain tapahtuu, että protestiääniä voisi tulla tavallista enemmän, mutta yli puolta ei mielestäni kukaan osannut odottaa.

Käytäväkeskustelujen perusteella moni oli ottanut itseensä Niinistön julkiset ulostulot eduskuntaa edellisenä vuotena koetelleista sotkuista. Eduskunnassa oli totuttu käytäntöön, että puhemies julkisuudessa puolustaa eduskuntaa ja säästää töpeksineiden kansanedustajien ojentamisen yksityiseen tapaamiseen. Politiikassa kaikella ja kaikilla kuvitellaan olevan jokin taka-ajatus, ja osa edustajista uskoi Niinistön alustavan presidentinvaalikampanjaansa.

Tämä oli oman käytäväsupina-analyysini mukaan suurin syy protestiäänille.

Jotkut kansainvälisiä tehtäviä hoitaneet edustajat olivat puolestaan ärtyneet matkabudjettien leikkaamisesta. Eduskunnan koettiin irtautuneen kansainvälisestä yhteistyöstä. Kokouksissa saattoi olla Suomesta enää yksi edustaja, kun pöydän vastapuolella istui kolmesta viiteen edustajaa ja virkamiehet päälle. Ja sitten olivat tietysti ne halpishotellien vuoteissa majailleet kirput ja matalat hotellihuoneet, joiden vessoissa pisimmät edustajat löivät päänsä kattoon.

Sen sijaan Niinistön yleistä kulukuria, jota media epäili protestin varsinaiseksi syyksi, ei eduskunnan käytävillä ainakaan julkisesti kehdattu moittia. Eduskunnan 100-vuotisjuhlien aikana eduskunnan rahankäyttö oli karannut hallinnasta, ja ryhtiliike oli useimpien mielestä tervetullut.

Yksittäiset säästökohteet aiheuttivat toki päänvaivaa, esimerkiksi niinkin pieni asia kuin muistolahjoista tinkiminen. Parlamenttivierailuilla on tapana antaa isännille lahja, ja isännät antavat vastalahjan. Etenkin aasialaisia tavattaessa lahjojen vaihdolta on mahdotonta välttyä, ja vastalahjan puuttuminen on suoranainen loukkaus. Itse marisin puolestani työvälineistä säästämisestä. Laskeskelin, että vanhentuneiden läppäreiden ja puhelinte kunnossapito ja odottelu veivät paljon säästöjä suuremman summan.

Mutta mitä helmikuussa 2010 sitten oikein tapahtui, jos kukaan ei kerran organisoinut Sauli Niinistön vastaista kampanjaa? Jos äänikadon takana olisi ollut joku, hän olisi kyllä myös neuvonut, ketä Niinistön asemesta pitää äänestää. Nythän äänet hajosivat useille nimille, ja myös tyhjiä ääniä annettiin suuri määrä.

Oma teoriani on, että kuhina käytävillä loi eduskuntaan mielentilan, että nyt vähän näpäytän Saulia. Mutta saman ajatuksen oli saanut paljon useampi kuin kukaan oli osannut arvata, ja näpäytys kasvoi iskuksi avokämmenellä. Muistan hyvin kansanedustajien epäuskoiset ilmeet, kun vaalin tulos luettiin. Ja niitä hämmentyneitä ja vähän syyllisenkin näköisiä ilmeitä oli paljon usemman kuin 89 edustajan kasvoilla.

Mutta tämä on tosiaan vain yhden ex-edustajan kokemuksiin perustuva pähkäily aiheesta. 199 muuta voivat olla hyvinkin erilaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Olisinpa odottanut entiseltä kansanedustajalta enemmän perusteisiin ja vaikutuksiin uppoutuvaa mietiskelyä, politiikan pintakuohujen ja nippelien sijasta. Jos edustajien kiinnostuksen kohteet jäävät tällaiselle nippelitasolle, niin eipä anna mairittelevaa kuvaa eduskunnasta. Tarvitaanko tuollaista nippelikerhoa?

Yritin itse pohtia blogissani tämänvuotista puhemiesvaalia mm. siitä näkökulmasta, millaista demokratiakasvatuksellista näytettä eduskunnan toiminnot antavat kansalaisille.
(Kirjoitukseni "Kuubalaisuus Suomessa - eduskunnan puhemiehen valinta ja ojentaminen" 7.2.).

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Suljetun lippuäänestyksen tulosta pohdittaessa ei valitettavasti ole käytettävissä muuta kuin pintakuohua ja nippeleitä. Kaikki 200 tekivät oman äänestyspäätöksensä, ja ilman kaikkien 200 haastattelemista emme voi tietää koko tarinaa.

Vanhana organisaatiopsykologian tutkijana minua oikeasti kiinnostaa, miten tällaiset joukkoilmiöt kehittyvät. Se, että eduskunta koostuu ihan ... ihmisistä, jotka käyttäytyvät yhdessä ja yksilöinä kuin ihmiset ... on monelle toki yllätys. Julkisesta keskustelusta tulee helposti mielikuva, että kansanedustajien odotetaan olevan jotain elämää suurempia pyhimyksiä, mutta heitä käsitellään ihmisnahkoihin pukeutuneina avaruusliskoina.

Joka tapauksessa eduskunnan puhemies on valtakunnan hierarkiassa kakkonen heti tasavallan presidentin jälkeen ja johtaa korkeimman lakeja säätävän insituution toimintaa eli valinnassa ei totisesti ole kyse mistään nippelikerhosta.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Ehkä tästä aiemmasta blogista löytyy se mitä tästä kaipasit:

http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_kakkukahvit_valt...

Jukka Neva

Tämä on parasta, mihin tohtori Kasvi pystyy.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Miksi muuten lainkaan äänestetään, jos asioista on etukäteen yksimielisyys ja sovittu.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Juuri siksi, että asiasta ei todellisuudessa välttämättä ollakaan yksimielisiä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Miksi sitten puhemies Heinäluoma paheksuu, demokratiassa, jos ilmaantuu yhtä useampi ehdokas?
Kansanäänestyksiä suosiva kuningaskunta Englanti näyttää olevan Euroopan ainoa demokratia.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jos puhemiesäänestyksessä jo yhtä tyhjää ääntä pidetään protestina yhden ehdokkaan vaalissa, tulee minun käsitystäni tarkistaa, olenko Suomessa vai neuvostotasavaltojen liitossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset