Jyrki J.J. Kasvi Jyrki J.J. Kasvi (vihreät, Espoo)

Apotti toi tietotekniikan politiikkaan

Kuntien ja valtion tietojärjestelmiä ei ole pidetty poliittisina vaan teknisinä kysymyksinä. Virkamiehet ovat kilpailuttaneet ja it-firmat toimittaneet. Tietojärjestelmät ovat kuitenkin yhtä keskeisiä yhteiskunnan toiminnalle kuin muukin julkinen infrastruktuuri, tiet, vesijohdot tai satamat, jotka ovat aina kiinnostaneet myös poliitikkoja.

Nyt poliittiset päättäjät ovat vähitellen havahtuneet myös tietojärjestelmien olemassaoloon. Viime vuosina on uutisoitu useiden julkisen sektorin tietotekniikkahankkeiden ylittäneen aikataulunsa ja budjettinsa pahasti. Miljoonia maksaneet järjestelmät ovat voineet jäädä jopa ottamatta käyttöön, koska niitä ei ole niiden valmistuessa enää tarvittu.

Viimeistään terveydenhuoltoon suunnitellun uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän 1,8 miljardin euron kustannusarvio havahdutti sekä äänestäjät että kuntavaaleihin valmistautuvat poliitikot. Miten ihmeessä Viron potilastietojärjestelmä maksoi vain 10 miljoonaa? Vai voiko järjestelmiä edes verrata toisiinsa? [poistettu Viron järjestelmän hinnasta siihen vahingossa lipsahtanut ylimääräinen nolla]

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tietojärjestelmästä on tullut kuuma poliittinen kysymys, ja se on ollut monelle ikävä yllätys. It-insinöörit saavat nyt tuta, millaista kadunrakennusinsinöörien elämä on poliitikkojen ja kansalaisten ristipaineessa aina ollut.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin osalta järjestelmän hinnaksi arvioidaan 350-600 miljoonaa euroa. Esimerkiksi espoolaisten veronmaksajien maksettavaksi tästä HUS:n Apotiksi kutsutusta järjestelmästä tulisi siis vähintään 60 miljoonaa euroa.

Vai tulisiko? Kukaan ei vielä tiedä, mitä järjestelmä lopulta tulee maksamaan. Järjestelmä voi lopulta maksaa huomattavasti vähemmän … tai enemmän kuin nyt esitetyt hinta-arviot.

Hintaa arvioitaessa on muistettava myös järjestelmän mahdollistamat säästöt. Myös HUS:n vanhojen potilastietojärjestelmien ongelmat tulevat veronmaksajille kalliiksi. Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat jo vuosia valittaneet olevansa pikemmin tietokoneiden kuin potilaiden hoitajia. Järjestelmät eivät myöskään kommunikoi keskenään, vaan esimerkiksi Meilahden leikkaussalien lääkemääräykset kulkevat osaston sairaanhoitajille paperille käsin kirjoitettuina.

Monia hirvittää Apotin suuri koko sinänsä. Suurilla julkisen sektorin it-hankkeilla on kallis historia. Miten taataan, ettei Apotin aikataulu ja budjetti mene monen edeltäjänsä tavoin pitkäksi.  Kuntien tiukka taloustilanne ei veny miljoonien eurojen yllätyksiin. Mitä tapahtuu, jos jokin HUS:n jäsenkunnista yksinkertaisesti kieltäytyy lisälaskuista?

Perinteiset toimintatavat tuntuvat väistämättä johtavan julkisen sektorin it-hankkeiden epäonnistumiseen. Siksi moni vaatii uusia ratkaisuja, mutta olisiko yksi Suomen historian suurimmista it-hankkeista sopiva kokeilukohde?

Vaaran paikkoja riittää, eivätkä kaikki liity itse tietojärjestelmään. Jos järjestelmän hankintasopimukset kirjoitetaan huonosti, pääkaupunkiseudun kunnista tulee toimittajan vankeja. Silloin kaikki ylläpito ja päivitykset on tilattava samalta toimittajalta, joka voi itse määritellä hintansa.

Toimittaja toki yrittää tarjota järjestelmää, jonka mitään osaa ei voi kehittää tai kilpailuttaa erikseen. Asiakkaan eli HUS:n pitää siis olla tarkkana.

Toisena haasteena on Apotti-järjestelmän määrittely, koska sitä ei voi tehdä etukäteen kuin yleisellä tasolla. Julkisissa hankinnoissa on totuttu määrittelemään tilattavat tuotteet ja palvelut tarkasti etukäteen. Kokemus on kuitenkin opettanut, että iteratiiviset ketterät menetelmät soveltuvat suurten tietojärjestelmien kehittämiseen ennalta määritellyn suunnitelman toteuttamista paremmin. Kaikkea ei koskaan osata ottaa etukäteen huomioon, ja toimintaympäristö muuttuu moneen kertaan ennen järjestelmän valmistumista.

Kokemukset aiemmista potilastietojärjestelmistä korostavat myös käytettävyyden merkitystä Apotin toteutuksesta. Sen on tuettava työntekijöitä työsuoritusten haittaamisen asemesta.

Suurin huoli on kuitenkin se, että Apotti ei saa, ei voi epäonnistua. Vanhan järjestelmän sopimukset on sanottu jo irti. Olemme hypänneet kielekkeeltä pimeään luottaen siihen, että alhaalla odottaa pehmeä lasku.

Apotista on tullut yksi kuntavaalien pääteemoista pääkaupunkiseudulla. Ja niin puolen miljardin euron hankkeen pitääkin olla. Kyse on Länsimetron kokoluokkaa olevasta investoinnista! Ja Länsimetrosta valtio sentään maksoi osan.

Valtuutetuilla ja kuntavaaliehdokkailla on Apotista vain vähän tietoa, johon perustaa mielipiteensä. Lehtitietojen perusteella on muodostunut mielikuva vääjäämättä etenevästä katastrofista. Jos huoli on aiheeton, Apotti-hanke on epäonnistunut pahasti ainakin tiedotuksessaan.

Apotti on niin tärkeä ja kallis hanke, että sitä on käsiteltävä HUS-kuntien korkeimmalla tasolla, valtuustoissa. Ei Länsimetrostakaan päätetty lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, vaan siitä keskusteltiin Espoon ja Helsingin valtuustoissa monta kertaa ennen lopullista päätöstä.

Päätöksenteko, keskustelu ja vaalidebatti Apotista on kuitenkin mahdotonta ilman tietoa. HUS:n jäsenkuntien päätöksentekijät, valtuutetut ja kunnanhallitusten jäsenet tarvitsevat Apotista paljon enemmän tietoa kuin mitä tähän asti on ollut saataville.

Tähän asti kannanotot ovat perustuneet lähinnä lehdistä ja sosiaalisesta mediasta saatuihin tietoihin. Se ei näin tärkeässä asiassa yksinkertaisesti riitä.

Jyrki J.J. Kasvi (vihr.)

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Tässä voisi olla vaihtoehdon alkua:
http://www.openeyes.org.uk/

Sitä käytetään Britannian silmäklinikoilla, mutta tekijoiden mukaan se on helposti sovitettavissa muihinkin aloihin.

Opensourcea, tarvitaan vain henkilöitä töihin.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Miten muuten: miten suuri osa tuosta 1.8 mirjaardin euron räätälöinnistä on tarkoitus tehdä *suomalaisella* työvoimalla? Vai lennätetäänkö tänne muutama jumbollinen tatan töissä olevia inkkareita?

Lasse Laaksonen

Kuten jo aikaisemmin laskin, niin ko. homman tekevät pätevät henkilöt 70 miljoonalla eurolla. Ja joo, kyllä mukana on myös inkkareita/ nepaleita.

Porukka on sitten täysin vapautettu nykyisen ylläpidosta.

Kun systeemi on valmis, niin siihen migraatio vanhasta datasta ei voi tapahtua tekemällä vielä hienompi täysautomaattinen migraatiosofta, vaan raaoilla menetelmillä käyttäen näppiksiä ja skannereita ym. Tietenkin paljon suoraa simppeliä kopiointia. Ja 10.000 inkkaria/ nepparia.

Laskekaas nyt: 70 M on 50 euron tuntihinnalla 70 M / 50 = 1,4 miljoonaa tuntia eli 200 hengeltä = 7000 tuntia kultakin eli 5 vuotta, kun ei koko ajan olla niska limassa.

Siinä on 20 kymmenen hengen tiimiä, jotka riittää mainiosti.

Missä on tilaaja?

T. Lalli/ HUS tietotekniikan johtokunnan jäsen vielä eilen.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Ja miksi tähän tarvitaan inkkareita/nepaleita, jos bruttolaskutus olisi 50€/h?

Sillä löytyy suomalaisiakin tekemään...

Lasse Laaksonen

Sillä viiskymppisellä maksetaan firman kaikki kulut eikä vain palkkoja. Mm. minulle maksetaan sikakovaa liksaa 7.000 euroa/ kk.

Olet varmaan kuullut suuremmista johtajan palkoista. Minäkin olen kuullut. Mutta minä aion toimia moraalisesti oikein enkä moraalisesti väärin. Kaikki palkat, jotka yhteiskunnalliselle tilaajalle tehdystä työstä ylittävät 7.000, ovat varkautta.

Ei, en ole sosialisti. Firmani tienaa loistavasti tästä kaikesta pääomatuloja ja maksaa veroja Suomeen. Sillä tarkoitukseni on olla good citizen eikä mikään Nokian renkaat, lue tämän aamun Hesari.

Jani Heinonen

Olivatko nämä niitä mainostamiasi päivässä koulutettuja osaajia?

Kiitos ei. Tuotantobugien kanssa yleensä lohduttautuu sillä, ettei kukaan kuollut. Väärin toimiva potilastietojärjestelmä voi faktisesti tappaa ihmisiä.

Lasse Laaksonen

Mihinkähän Jani viittaa?

Minulla oli tiimi nuoria kauppatieteen maistereita, jotka eivät tienneet tietotekniikasta mitään, mutta osasivat ranskaa. Niinpä heidät voi lähettää Pariisiin kuuntelemaan, miten silloisia liha- voi- ja viljavuoria manageerataan. Niin, he eivät tienneet mitään maataloudestakaan eikä EU:sta. Kummasti vaan sakki pusersi yleisspeksit (minulla on valokuvat tallella työmetodista). Ja siitä syntyi kuukaudessa proto Applella. Ja siitä syntyi toimivat järjestelmä muutamassa kuukaudessa Oraclella ja Berkleyn Unixilla. Ja sen arvioi virallinen evaluaattori olevan tuottavuudeltaan 300 % parempi kuin Itävallan sama systeemi samaan aikaan Oraclella myös. Hinta huomioiden kannattavuus lienee ollut 900% parempi kuin Itävallassa. Systeemi pelasi vuosia, kunnes kovalevy meni rikki.

Aiempi valtion viljavaraston systeemi oli kestänyt tehdä noin kolme vuotta. Meille se oli yksi osa kokonaisuutta. Edellinen tekijä oli asiakkaamme tiimissä ihmettelemässä että ei voi olla mahdollista.

Niin, se Oracle-asiantuntijani ja minä osallistuimme Oralella yhden päivän mittaiseen koulutustilaisuuteen oppimassa kuinka Oraclella tehdään sovelluksia. Koulutusammattilaisena itse valitsin, mitä meille opetettiin ja kuka opetti eikä ainakaan Oraclen loppumatonta kurssitarjontaa.

En haluaisi olla enää ihan näin sankarillinen, siksi tarjosin paljon enemmän työpäiviä.

Tuula Saskia
Lasse Laaksonen

Ei ole huumoria.
Metodi on agile, ennen agilea sitä kutsuttiin time-boxeiksi. Itselläni on muutama näytetty ja evaluoitu projekti. Monilla muilla on enemmän. Virolaisilla näkyy olevan näyttöä th-alalta.

Asia vaikuttaa mahdottomalta, mutta ei se ole. Pitää vain osata ja panna osaajat töihin ja vapauttaa heidät työtehon tappajista.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Paljon tärkeämpi kysmys on se, olisiko J.´Kasvi vaivautunut kirjoittamaan tästä riviäkään ellei kunnallisvaalit olisi tulossa.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Siihen en ota kantaa, mutta Jyrkin kirjoitus on mainio - yksi harvoista teksteistä, jotka valottavat monimutkaisen asian eri puolia helpon populismin sijaan.

Ellei Jyrki olisi kirjoittanut tätä, olisin itse kirjoittanut vastaavan. Nyt ei tarvitse. Enkä ole ehdokkaana mihinkään.

Jari Jakonen

"Nyt olisi helppoa sortua populismiin. Miksei ketään kiinnosta se, että #apotti on taatusti turvallinen ja sen käytettävyys huippuluokkaa?"

http://twitter.com/petterij/status/245739831555153920

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Höpö, höpö. Hyvä kirjoitus tästä aiheesta löytyy täältä

http://vesirajassa.blogspot.fi/2012/09/apotti-poti...

Tämä Jyrkin piiperrys on vain valitusta ilman mitään konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Varsinkin tuo itku siitä, että kukaan ei kerro hänelle mitään, on todella uskomaton. Herrahan on Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Tuula Saskia

Petteri hyvä, kertoisitko, miksi tätä HUS:in jättiprojektia ei pilkottu osiin ja jaettu pienille IT:yrityksille? Tai edes osaa projektista?

Näitä, uskoakseni, on tarjolla, eritoten nyt, kun Nokia irtisanonut monia
osaajia.

Tietenkin näitä pieniä it-osaajien firmoja on jo valmiinakin. Kuinkahan moni kärsi Nokian kurimuksesta?

Nämä osaajat olivat ja ovat nuortemme valioita, huipputyyppejä.

Onko Suomella varaa pistää heitä kortistoon? Tai suistaa heidän elämänsä tolaltaan?

Kumman hiljaa on media näistä. Nokialta tuli ehkä paketti vakinaisille, mutta monet alihankkijat( joita Nokia hyödynsi kuristusotteella) jäivät tyhjän päälle.

Jani Heinonen

Vastaus tähän on hyvin yksinkertainen: kilpailutuslaki on sorvattu (saunassa?) sellaiseksi, että vain pari-kolme firmaa kelpaa julkisten projektien kokonaistoimittajaksi. Kyseessä ovat ns. the usual suspects.

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Mikael Latvalan kannattaa muistaa, että valtuuston puheenjohtajan yhtenä keskeisenä tehtävänä on nimenomaan puolustaa valtuuston tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia kunnan kannalta merkittävään päätöksentekoon.

Käyttäjän TimoPyhlahti kuva
Timo Pyhälahti

Meillä vihreillä on mm terveydenhuollossa tyhmästi tehtyjen tietoteknisten järjestelyiden asia ollut asialistalla jo ennen edellisiä eduskuntavaaleja, mutta kohun jonkun asian ympärillä pitää olla todella kova, että nykymaailman aikana poliitikkojen MIELIPITEET kiinnostaisivat. Varsinkin näin on, jos kyse ei ole reaktiosta päivän Hesariin tai Yle uutisiin, vaan aatteellis-käytännöllinen pohdiskelu siitä miten yhteiskunta pitäisi järjestää ilman "päälläolevaa" kohua. Silloin kun tästä puhuttiin, uutisissa oli ehdotuksemme henkilökohtaisesta sosiaalisesti oikeudenmukaisesta tavasta rahoittaa YLEä - mikä oli ehkä 2% koko tietoyhteiskuntaohjelmamme sisällöstä.

Juha Korhonen

Hinnassa on ainakin yksi nolla liikaa, epäilisin että kaksi. Törkeää huijaripeliä.

Petri Haapa

On myönnettävä, että terveydenhoidon tietojärjestelmän kehittäminen on monimutkainen prosessi, mutta siihen on myös lapettu rahaa kuin kankkulan kaivoon eri kunnissa. Yhtenä ongelmana ovat rajapinnat. Koulutoimessa salassa pidettävät asiat eli oppilaiden arvostelutiedot ovat liikkuneet yhteishakuun valtakunnallisesti jo vuosia elektronisesti, eikä suurempia ongelma ole vissiin ollut

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Jätti-potti julkisen sektorin ympärillä pörrääville parasiiteille jotka hyvinä veljinäkin tunnetaan.

kati sinenmaa

Eipäs kiirehditä. Jpotti luodaan vasta sitten, kun kusettajat ovat käärineet taskuihinsa Apotin, Bpotin, Cpotin, Dpotin, Epotin, Fpotin, Gpotin, Hpotin ja Ipotin. Senkin jälkeen Suomi voi vielä saada ÖÖÖ-maana lainaa Kreikalta, jollei kreikkalaiset ala parodioimaan "panssarivaunuja Helsingin kaduille" -juttuja.

Tuula Saskia

En usko tähänkään.

Luulen , että nuo päättäjät eivät ymmärrä mitään asiasta ja turvaavat isoon nimeen, vaikka samanlaisen osaaminen ja tietämys on pienissä firmoissa.

Luultavasti se on parempikin.

Kuinka onnetonta tämä toiminta voikin olla!

Jari Jakonen

Eikö näin näin keskeisen toteutusta voisi koittaa puhtaalta pöydältä parhaiden teknologioiden, ihmisten, käytäntöjen toimesta. Annetaan käytettävyyden, teknisen paremmuuden, nopean toimituskyvyn, ylläpidettävyyden ja turvallisuuden ratkaista.

Lähtökohtaisesti koko tässä potilastietojärjestelmässä on rakennuttajaosaamisen (kuten kaikissa hyvissä rakennusprojekteissa) on oltava korkealla tasolla suomalaisen potilaan puolien pitämiseksi.

Muodostettavan rakennuttajaporukan ensimmäinen tehtävä on järjestää avoin proof of concept mittelö, jotta mahdolliset toimijat saadaan selville ja keskinäinen kuntonsa vielä rankattua.

Rakennuttajaporukka määrittelee ne potilaaseen liittyvät järjestelmäpalvelut eli kisakriteerit, jotka demojärjestelmän pitää toteuttaa. Sitten kutsutaan mittelöön halukkaat ilmoittautumaan kisaan. Jos demofinaaliin mahtuu vaikkapa 20 mittelijää, niin suoritettakoon esikarsinnat jollain etukäteen sovitulla tavalla.

Finaali alkaa tietyllä kellonlyömällä, jolloin demokisan järjestelmävaatimukset ja rastit julkistetaan. Kisan aikataulun on oltava tiukka. Voi olla että kisan loppukierroksille pääsee vaikkapa puolivälin rastilla 10 johdossa olevaa porukkaa.

Maksettakoon jokaisella finaaliin päässeelle vaikkapa 25 000 euroa ja loppukierroksille päässeille esim. 50 000 euroa. Piste- ja palkintosijoille päässeille jaettakoon kunnon potit palkinnoiksi.

-

Rakennuttajaporukan keskeisenä tehtävänä on hankkeen toteutuksen kokonaissuunnittelu: priorisointi (tahtotilan muodostaminen), vaiheistus, vaatimukset, erilaisten urakkamuotojen valinta ja aktiivisen jämäkkä, mutta samalla innostava valvonta.

Jos rakennuttamisosaamista ei terveydenhuollon puolelta löydy, niin infra-rakentamisen puolelta sitä vielä löytyy. Piinkovia jätkiä, mutta samalla innostavia vaativien hankkeiden läpiviennissä käytännössä kannuksensa hankkineita ihmisiä, jotka kykenevät pysymään annetussa aikataulussa ja kustannuksissa - tässä yhteydessä tulee mieleen esim. Lahden oikoradan rakennuttajaprojektipäällikkö Juha Kansonen.

---

Piraattipuolueen Lasse Kärkkäinen oli suoraan yhteydessä Eestiin sikäläisen potilastietojärjestelmän toteutuksesta: järjestelmä on toiminut alusta alkaen hyvin ja sen hinta jäi alle kahden (2) miljoonan euron, http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116578-viel...

Käyttäjän TommiKuukka kuva
Tommi Kuukka

Viron järjestelmä ei vaan ole potilastietojärjestelmä. Tuolla Lassen blogissa on linkki esitteeseen aiheesta (http://www.digilugu.ee/dl/pdf/e-tervis_12_11a.pdf) ja se vahvistaa sen mitä jo epäilinkin. Kyseessä on vastine Suomen Kanta-hankkeelle, eikä varsinainen potilastietojärjestelmä.

Viron paketti tuo siis yhtenäisen potilasarkiston, sähköiset reseptit sekä mm. potilaille näkymän omaan terveystietoon. Tätä samaa on nyt rakennettu Kanta-projektissa isolla rahalla monta vuotta, eli sikäli Viron esimerkki on hyvä.

Mutta se vaan ainoastaan yhdistää olemassaolevat tiedot yhteen arkistoon. Ei Apotti-hanke tähän ensisijaisesti pyri, vaan keskitettyä prosessiohjausta ja tietovirtoja hoitoketjun eri vaiheissa. Projektin sisältö on massiivisesti suurempi.

Vertailukohtana voisi katsoa vaikka Ison-Britannian NHS:n tietojärjestelmähanketta, jossa yritettiin rakentaa tyhjästä uusi, integroitu valtakunnallinen potilastietojärjestelmä. Reilut 11 miljardia puntaa myöhemmin projekti haudattiin ja päätettiin että annetaan sairaaloiden hommata itse omat järjestelmänsä. Lopputuloksena sinne on nyt sitten ostettu mm. Apotissa vaihtoehtona olevaa Epic:iä (http://www.ehi.co.uk/news/ehi/7714/epic-win-at-cam...).

Millä perusteella tämä onnistuisi puoli-ilmaiseksi Suomessa kun se ei ole onnistunut ilmeisesti missään muuallakaan edes miljardeila? Lähimmäksi on päässyt Yhdysvaltain veteraanihallinto, jonka VistA-järjestelmä on avointa lähdekoodia. Sen modernisointihanke kestää vuoteen 2018 ja kustannusarvio on 11 miljardia taalaa.

Jari Jakonen

Totaaliset toiminnanohjausjärjestelmät alistavat ihmisten toiminnan ja kasvun ja kehityksen. Sotkevat lisäksi käytännössä hioutuneet toimivat käytännöt: jopa palkanmaksu ja laskutus tulevat takkuamaan.

Muka kaikenkattavien järjestelmien ansiosta 'johtajiksi' valikoituu kykenemättömiä teknokraatteja, joilla ei olisi ollut mitään edellytyksiä olla ihmisten kanssa - siis saada aikaan oikeita tuloksia ihmisten kesken.

Hirvittää edes ajatella, miten kammottavaa ja vaarallista jälkeä tämä "massiivisesti suurempi" hankehulluus tulee vielä Suomessakin nimenomaan terveydenhuollon saralla aiheuttamaan.

Jari Jakonen

3T-Jukka Nortio, 14.9.2012: Salainen selvitys: Intialainen koodaus on suomalaista kalliimpaa - Halpa koodi käy kalliiksi

Ohjelmointityön teettäminen Intiassa tulee kokonaiskustannuksiltaan kalliimmaksi kuin Suomessa. Työn heikko tuottavuus ja Suomi-koodiin verrattuna moninkertainen virheiden määrä syövät matalien tuntipalkkojen tuomat kustannusedut.

Ote Nortion jutusta:

Tiedot paljastuvat 3T:n käsiinsä saamasta salaisesta selvityksestä, jonka perustana on suuren suomalaisen teknologiayhtiön sisäiseen käyttöön tarkoitettu mittava aineisto. Laskelmien pohjana on useista suurista ohjelmistoprojekteista kerätyt tiedot, jotka kattavat miljoonia työtunteja.

Intialaisen ohjelmistokehittäjän palkka sivukuluineen on 30 prosenttia suomalaisesta. Kun mukaan lasketaan työn tuottavuus ja suurempien virhemäärien aiheuttamat lisäkulut tilanne kääntyy päinvastaiseksi: Intiassa tehty työ on 35 prosenttia kalliimpaa kuin vastaava työ Suomessa.

Tuottavuudessa suomalaiset ovat 4,5-kertaa tehokkaampia, kun mittatikkuna käytetään yhteen ohjelmistokokonaisuuteen käytettyä työaikaa. Kun intialaisilla menee kokonaisuuden rakentamiseen 64 750 tuntia, kestää vastaavan toiminnon valmistuminen Suomessa 14 545 tuntia.

3T:n haastatteleman yrityksen kokeneen järjestelmäasiantuntijan mukaan Intiasta tulevassa koodissa on yli kaksinkertaisesti virheitä verrattuna suomalaiseen koodiin. Suurin ongelma on ohjelmoijilta tulevan raakakoodi, jonka virheitä korjataan sekä automaattisesti että käsin yrityksen sisällä.

"Testaukseen tulevassa raakakoodissa on havaittu jopa 40-kertaisia virhemääriä suomalaiseen koodiin verrattuna", 3T:n haastattelema järjestelmäasiantuntija sanoo.

http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/salainen...

Teppo Määttänen

Jos minulta kysyttäisiin, en suosittelisi mitään valmisjärjestelmän hankintaa.

Mitä vanhempi ja "täydellisempi" systeemi, sitä enemmän hankinnan mukana tulee runsaasti tarpeettomia moduuleita. Teknologia saattaa olla täysin vanhentunutta, josta on ketteryys kaukana. Räätälöinti on hankalaa ja tulee todella kalliiksi. Tämmöiseen koodiin koskeminen vaatii erityisperehtymistä, ja silti se on ns. vaarallista.

Kun toimittaja omistaa järjestelmän ja lähdekoodin, ollaan täysin sen armoilla. Tällöin räätälöinnit hinnoitellaan tähtitieteellisiksi, joten niitä ei välttämättä toteuteta, kun budjetti on jo ylittynyt.

Siis:

Ydinjärjestelmän täydellinen omistus ja hallinta. Tämä onnistuu sen osuuden tekemisellä tyhjästä omana projektinaan toimittajia hyväksikäyttäen. Muutaman miljoonan projekti enintään; silti tärkein osuus tulee tehdyksi.

Avoimet rajapinnat.

Erillismoduulit hankitaan ja kilpailutetaan erikseen, hankitaan valmiina näiltä asiantuntijoilta tai teetetään.

Tuomas Taivasaho

Järjetön systeemi, että ensin määritellään hinta ja sitten vasta kilpailutetaan. Mahtaako mennä kovinkaan paljon arvaus mynkään, jos sanoo toimittajien pistävän vähintään 10% lisää arvioidun päälle. Jos kilpailutus voitetaan, sen jälkeen toimitetaan mitä myyntihinnalla saa. Lisähintaa tulee päälle rutkasti kun töitä yritetään määritellä kuulumattomaksi tilattuun, aluksi tehdään p*skaa ja työ tehdään valmiiksi erikseen laskutettavana ylläpitona. Kun järjestelmä on hyväksyttävä keskeneräisenä, mutina on turhaa.

Monta asiaa voisi välttää jos etukäteen poliitikot tietäisivät kuinka peliä pelataan ja tilaajapuolen päättäjillä olisi intressi välittää eikä sulkea silmiään.

Tuula Saskia

Ihan totta, mutta onko edes kilpailutusta? Jokin mättää pahasti ja päättäjien asiantuntemattomuutta hyödynnetään karkeasti.

Homma on syytä tutkia tarkoin.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Hankittavan tietojärjestelmäpalvelun hinta-arvio 35 - 45 milj. euroa / vuodessa perustuu 10 toimittajalle tehtyyn kyselyyn (hintahaitari kyselyssä oli laaja 50 -600 miljoonaa euroa per 10 vuotta). Kyse ei siis ole investoinnista, vaan kokonaispalvelun hinnasta, jossa on mukana niin konesali-, käyttö- kuin kehittämispalvelutkin. Palvelusta myös maksettaisiin vain silloin, kun se pelaa. Tuo toimittajien sitomattoman hinta-arvion sisältävä RFI-dokumentti on vapaasti saatavissa APOTTI:n hanketoimistosta tai HUSista - harva keskusteluun osallistuva on sitä lukenut. HUSin ja 6 kunnan nykykustannustaso samoille järjestelmille on 49 milj. euroa vuodessa.

Nyt Espoossa ja Helsingissä päätöksenteon kohteena on liittyminen HUSin ja 6 pääkaupunkiseudun kunnan hankintarenkaaseen. Hankinnan tekemisestä tai tekemättä jättämisestä päätös tietysti tulisi tehtäväksi vasta, kun on neuvoteltu palvelua koskeva sopimus. Kirkkonummi päätti 12.9. osaltaan lähteä hankintaan.

http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQ...

HUS teki oman päätöksensä jo kesäkuussa.

Palveluoston etuna on, että toimittaja ylläpitää järjestelmää (ja tuo siihen uusia ominaisuuksia mm. mobiilipalveluissa). Yhdysvaltalaisten potilastietojärjestelmätoimittajien vuosittaiset T&TK kustannukset järjestelmiensä kehittämiseksi ovat 200-250 milj. euroa vuodessa - tällaisilla rahoilla siis järjestelmiin tuodaan uusia ominaisuuksia, kun lääketiede ja terveydenhuoltopalvelut kehittyvät (USA:ssa EKG:n voi nykyään mitata iPhone -rinnanpäällä kotona ja lähettää ensiapuun - meillä ei edes terveydenhuollon ajanvaraus pelaa mobiililaittein...).

Ei siis kukaan ole ehdottanut, että pääkaupunkiseutu maksaisi 1,2 - 1,8 mrd euroa järjestelmähankinnasta, vaan kyse on lisenssipohjaisen toiminnan muuttamisesta palveluksi niin, että suorat kustannukset tippuisivat tasolta 49 milj. euroa tasolle 35-45 milj. euroa / vuosi (= 350-450 milj euroa 10 vuodessa). Käyttöönottokustannuksia tulee toki lisäksi. Jos joku haluaa saman laajentaa koko maan väestön kattavaksi, voi summat tietysti kertoa 4:llä...

HUSin Uranus -sopimukset päättyvät 28.11.2012 - HUS kyllä ilmoitti, ettei se käytä optiotaan sopimuksen jatkamiseksi vaan neuvotteli uuden n. 1 milj. euroa aiempaa halvemman sopimuksen 3 + 1 vuodeksi. Aiempi yliopistosairaaloiden yhteissopimus nimittäin toi HUSille 49 % koko maan yliopistosairaaloiden Uranus- lisenssikustannuksista! (n. 6 milj. euroa vuosi - jatkossa ollaan tasolla 4,9 milj. euroa vuosi). HUS ei kuitenkaan enää halua investoida vanhentuneen tietojärjestelmän jatkokehitykseen, joten uusinvestointi olisi ollut joka tapauksessa edessä (kuten Vantaalla ja Keravalla vanhan graafisen Finstarin osalta tapahtuu - niitä ei enää saada KanTa - yhteensopiviksi, kuten laki vaatii). Ideana on ollut, että hankitaan mieluummin yhdessä kuin erikseen ja korjataan samalla potilashoitoa haittaavat yhteensopivuusongelmat :)

Jari Jakonen

Arkistoinnin vuoksi aloitusta ja linkitystä Ville Hautakankaan Uuden Suomen 'Hyttysen kusi: tosielämän esimerkki' Puheenvuoroon:

2003: Amerikkalainen terveydenhuoltofirma nimeltä Kaiser Permanente päätti ottaa käyttöön terveystietojärjestelmän nimeltä Epic. Firmalla on hieman yli Suomen väkiluvun verran asiakkaita, kymmeniä sairaaloja ja satoja klinikoita. Kaiken piti sujua helposti, sillä Epic oli jo tuolloin terveystietojärjestelmien markkinajohtaja Yhdysvalloissa. Kyse on samasta tuotteesta, jota Accenture nyt kauppaa HUSille ja koko Suomelle.

Hinnaksi arvioitiin $1,8 miljardia, ja aikaa piti kulua kolme vuotta. Kuten Suomi, myös KP tarvitsi järjestelmälle hieman räätälöintiä, mutta osaavien konsulttien avulla kaiken piti onnistua helposti.

2006: Projekti oli hieman viivästynyt. Käyttöönoton lopulliseksi hinnaksi arvioitiin kolme miljardia, ja valmista arveltiin olevan vuonna 2008.

2009: Projektin hinta oli noussut 4,2 miljardiin dollariin, mutta järjestelmä oli saatu käyttöön jo lähes koko organisaatiossa.

http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117112...

Tuula Saskia

Erittäin mielenkiintoinen kartteleva, etten sanoisi vilpillinen vastaus.

Sanatulva yrittää kätkeä sen, että hän ei missään nimessä toivo meidän ymmärtävän mitään.

Aika tuttu keino, jopa historiasta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Sairaanhoidon nykytiedonvälitykseen jo uhrattu satoja miljoonia eikä homma toimi, eikä kukaan laitetoimittaja ole vastuussa. Näinhän ostettiin sikarokotteetkin jo ostaessa rokotteen tuottaja vastuista vapauttaen.

Neroja me olemme, me suomalaiset.

Toimituksen poiminnat